Sydän-ja verisuonisairauksien hoidon vaikuttavuuden mittari, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)

Luotu 10.12.2024
Sydän-ja verisuonisairauksien hoidon vaikuttavuuden mittari, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Sydän-ja verisuonisairauksien hoidon vaikuttavuuden mittari, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)

Tiivistelmä

Sydän- ja verisuonisairaudet ovat suurin kuolinsyy Suomessa (1) ja WHO:n mukaan sydänsairaudet oli suurin kuolinsyy maailmalla vuonna 2021 (2). Sekundaaripreventiolla ja tertiaaripreventiolla (jatkossa vain sekundaaripreventio) pyritään ehkäisemään ja jarruttamaan sairauksien etenemistä sekä liitännäissairauksien ilmaantumista (3,4). Näin ollen tehokas sekundaaripreventio vähentää päivystyskäyntejä, erikoisairaanhoidon käyntejä, vuodeosastojaksoja, ennenaikaista kuolemaa sekä tietenkin inhimillistä kärsimystä. Sydän- ja verisuonisairaudet kehittyvät vuosia (5), joten sekundaariprevention vaikutukset ilmenevät vasta vuosien ja jopa kymmenien vuosien kuluttua esimerkiksi sydäninfarktien ja aivoinfarktien vähenemisenä. Sydän- ja verisuonisairauksien hoidon vaikuttavuuden mittariksi valikoitui kolme verikoetta, joilla on ennustenäyttöä sydän- ja verisuonisairauksista: 

  • LDL, eli "huono kolesteroli" on merkittävin yksittäinen sepelvaltimotaudin riskitekijä (6) laajasti käytössä olevista laboratoriokokeista (7). Valtimotapahtumien riski on suoraa suhteessa LDL-tason muutokseen (8). Mitä pienempi LDL-taso on, sitä pienempi on valtimotaudin riski (9). Alustavan datan perusteella Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen vuoden LDL-mittaukset kattavat noin 15% alueen asukkaista. Oletettavaa on, että mittaukset painottuu nimenomaan sydän- ja verisuonisairauksia sairastaviin tai niiden riskissä oleviin henkilöihin.
  • GFRe eli munuaisfunktio lasketaan potilaan plasma kreatiniiniarvon, iän ja sukupuolen perusteella(10) . Heikentynyt munuaisten toiminta lisää kokonaiskuolleisuutta, sydän- ja verisuonitapahtumia sekä sairaalahoitoja (11). Munuaisfunktion heikkeneminen lisää lineaarisesti sydän- ja verisuonitapahtumien sekä kokonaiskuolleisuuden riskiä (12). Alustavan datan perusteella Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen GFRe-mittaukset kattavat vuodessa lähes 20% väestöstä.
  • HbA1c, hemoglobiiniin kiinnittynyt glukoosi eli niin kutsuttu pitkäsokeri kuvaa verensokerin tasoa viimeisten 2-8 viikon ajalta (13).  Noin puolet diabeteksen kustannuksista tulee vältettävissä olevien komplikaatioiden hoidosta. Suurin sairastuvuuden ja kuolleisuuden syy diabeetikoilla on sydän- ja verisuonisairaudet (14). Kun huomioidaan sokerirasitus, ei HbA1c eikä paastosokerikaan, ole itsenäisiä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä (15). Sokerirasitusta otetaan kuitenkin huomattavasti harvemmin, ja lähinnä vain diagnoosivaiheessa. Arvioitaessa verensokereiden hoitoa väestötasolla, muodostuu HbA1c vuosittaisella yli 10% kattavuudella ja paastosokeriin verrattuna parempana pitkän aikavälin tilanteen kuvaajana parhaimmaksi mittariksi Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella.

 

  1. THL. 2023. Sydän- ja verisuonisairauksien yleisyys. Viitattu 10.12.2024. https://thl.fi/aiheet/kansantaudit/sydan-ja-verisuonitaudit/sydan-ja-verisuonitautien-yleisyys
  2. WHO. Global Health Estimates: Life expectancy and leading causes of death and disability.  Viitattu 10.12.2024. https://www.who.int/data/gho/data/themes/mortality-and-global-health-estimates
  3. Duodecim. 2023. Lääketieteen sanasto. Sekundaarinen ehkäisy. Viitattu 11.12.2024. https://www.terveyskirjasto.fi/ltt03055/sekundaarinen-ehkaisy
  4. Duodecim. 2023. Lääketieteen sanasto. Tertiaarinen ehkäisy. Viitattu 11.12.2024. https://www.terveyskirjasto.fi/ltt03431/tertiaarinen-ehkaisy
  5. Kettunen, R. 2023. Valtimotauti (ateroskleroosi). Viitattu 11.12.2024. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00095
  6. Krooninen sepelvaltimo-oireyhtymä.  2022. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 10.12.2024. www.kaypahoito.fi
  7. Nordestgaad, B. Langsted, A. 2024. Lipoprotein(a) and cardiovascular disease Viitattu 11.12.2024 https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(24)01308-4/abstract
  8. Simonen, P. Vartiainen, E. Kovanen, P. T. Strandberg, T. E. Gylling, H. 2021. Ateroskleroottisen taudin riskin vähetäminen ruokavalion keinoin - Mitä uutta? Viitattu 10.12.2024. Ateroskleroottisen valtimotaudin riskin vähentäminen ruokavalion keinoin – mitä uutta? - Lääkärilehti
  9. Söderlund, Sanni. 2023. Valtimotaudin estämiseksi mahdollisimman pieni LDL-kolesterolipitoisuus mahdollisimman pitkään. Viitattu 10.12.2024. https://www.duodecimlehti.fi/duo17569
  10. Tunturi, S. 2024. Glomerulussuodosnopeus (GFR) arvioituna CKD-EPI-kaavalla (Pt-GFRe). Viitattu 10.12.2024. https://www.terveyskirjasto.fi/snk02001
  11. Lassus, J. Haapio, M. 2009. Kardiorenaalinen oiryhtymä. Viitattu 10.12.2024. https://www.duodecimlehti.fi/duo98195
  12. Koivuviita, N. Tertti, R. Metsärinne, K. 2006. Munuaisten vajaatoiminta ja kardiovaskulaariset sairaudet. Viitattu 10.12.2024. https://www.duodecimlehti.fi/duo95452
  13. Tunturi, S. 2024. Hemoglobiini-A1c, verestä (B-HbA1c). Viitattu 10.12.2024. https://www.terveyskirjasto.fi/snk03092
  14. Tyypin 2 diabetes. 2024. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 10.12.2024. www.kaypahoito.fi
  15. Tuomilehto, J. Lindström, J. Niskanen, L. 2024. Tyypin 2 diabeteksen ja esidiabeteksen diagnosointi: Glukoosirasituskoe on monella tavalla tärkeä. Viitattu 10.12.2024. https://www.kaypahoito.fi/nix03314 

Kohderyhmä

Ammattilaiset
Ikäihmiset
Koko väestö
Työikäiset

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

EU-logo
Toimintamallikuvauksen itsearviointilomake-Sydän- ja verisuonisairauksen hoidon vaikuttavuuden mittari I-U hva (460.56 KB)

Toimintamallin kuvaus

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Osana Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen kestävän kasvun hanketta on pitkäaikaissairauksien hoitopolkujen ja palveluketjujen yhtenäistäminen, sekä pitkäaikaissairauksien hoidon osaamisen vahvistaminen. Näiden toimien onnistumisen arvioimiseksi kehitettiin alueen laboratoriotulosdataan perustuva, cv-vaikuttavuusmittariksi nimetty arviointimenetelmä.

Sydän- ja verisuonisairauksien ennaltaehkäisy ja hoito on yksi pitkäaikaissairauksien hoidon kulmakivistä.

Toimintamallin keskeiset edellytykset

THL:n ylläpitämät kansalliset laaturekisterit Kansallisten laaturekisterien raportit - THL , erityisesti Diabetesrekisteri sekä Sydänrekisteri tuottavat osittain samoja tietoja, kuitenkin sairausryhmittäin. Nämä eivät ole päällekkäisiä, vaan tukevat toisiaan. Cv-vaikuttavuusmittarin tiedot haetaan vuosikvartaalein, ja ne tulevat lähes viiveettä. Näin työyksiköt saavat palautetta työstään nopeammin, ja esimerkiksi lisäkoulutuksen tarve nähdään kuukausissa, ei vasta vuoden kuluttua. Cv-vaikuttavuusmittari ei mahdollista eri sairausryhmien erottelua, muuta kuin laboratoriotulosperusteisesti. HbA1c yli 47, LDL 3,0 tai enemmän ja GFRe toistetusti alle 60  ovat diagnostisia, mutta normaaliarvot eivät poissulje muilla perusteilla tai aiemmin todettua, mutta nyt paremmassa tasapainossa olevaa sairautta. Toisaalta esimerkiksi kirjattuihin diagnooseihin perustuva mittari on altis kirjaamisen tasosta riippuviin puutteisiin. Esimerkiksi LDL-tavoitteet on erilaiset eri sairausryhmissä, mutta LDL-tason paraneminen vähentää sydän- ja verisuonisairauksien päätetapahtumien riskiä lineaarisesti kaikissa sairausryhmissä ja kaikilla lähtötasoilla. 

Cv-vaikuttavuusmittari pyrkii osoittamaan laajemmin koko mitatun väestön kokonaistilannetta, ja sitä kautta hoidon vaikuttavuutta väestötasolla. Yksikertaisimmillaan mittarilla voidaan hakea määritettyjen laboratorionäytteiden keskiarvot kuukausitasolla kunta/hoitoyksikkökohtaisesti, ja seuraamaan näin hoidon toteutumista ja vaikuttavuutta. Jatkossa onkin mielenkiintoista nähdä, heijastelevatko cv-vaikuttavuusmittarin tulokset Kansallisen laaturekisterin tuloksia.

Tuloksia tulkittaessa on hyvä huomioida, että erilaiset pudokkaiden poimintaan tähtäävät toiminnat, esimerkiksi vuonna 2024 Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella toteutettu T2-dia-projekti jolla etsittiin diabeteksen säännöllisestä seurannasta pudonneita potilaita, saattaa hetkellisesti nostaa keskiarvoja. Pidemmässä seurannassa tällaiset vaihtelut pitäisi kuitenkin tasoittua. 

Huomion arvoista on myös, että kolesteroli tarkastetaan useimmiten noin 2-3kk kuluttua lääkkeen aloituksesta, lisäyksestä tai muutoksesta, eli lääkeinterventio näkyy tässä ajassa. Munuaisten vajaatoiminnan ensisijaisia lääkkeitä ovat ace-estäjä tai atr-salpaaja sekä sglt2-estäjä, joille kaikille on ominaista laskea GFRe-arvoa hoidon aloituksen alkuvaiheessa, kunnes munuaisfunktio paranee. Tämä kestää muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen ja kannattaa huomioida tuloksia tulkittaessa. Aktiivinen munuaisten vajaatoiminnan hoidon aloittaminen saattaa huonontaa GFRe-tasoa hetkellisesti, mutta paranee pitkäaikaisseurannassa. HbA1c asettuu kuvaamaan sokeritasapainoa noin 2-3 kuukaudessa, eli punasolujen elinkaaren aikana. Nämäkin tukevan arvojen seuraamista vuosikvartaalein.

Toimintamallin ydinsisältö

Sydän- ja verisuonisairaudet ovat suurin kuolinsyy Suomessa (1) ja WHO:n mukaan sydänsairaudet oli suurin kuolinsyy maailmalla vuonna 2021 (2). Sekundaaripreventiolla ja tertiaaripreventiolla (jatkossa vain sekundaaripreventio) pyritään ehkäisemään ja jarruttamaan sairauksien etenemistä sekä liitännäissairauksien ilmaantumista (3,4). Näin ollen tehokas sekundaaripreventio vähentää päivystyskäyntejä, erikoisairaanhoidon käyntejä, vuodeosastojaksoja, ennenaikaista kuolemaa sekä tietenkin inhimillistä kärsimystä. Sydän- ja verisuonisairaudet kehittyvät vuosia (5), joten sekundaariprevention vaikutukset ilmenevät vasta vuosien ja jopa kymmenien vuosien kuluttua esimerkiksi sydäninfarktien ja aivoinfarktien vähenemisenä. Sydän- ja verisuonisairauksien hoidon vaikuttavuuden mittariksi valikoitui kolme verikoetta, joilla on ennustenäyttöä sydän- ja verisuonisairauksista: 

  • LDL, eli "huono kolesteroli" on merkittävin yksittäinen sepelvaltimotaudin riskitekijä (6) laajasti käytössä olevista laboratoriokokeista (7). Valtimotapahtumien riski on suoraa suhteessa LDL-tason muutokseen (8). Mitä pienempi LDL-taso on, sitä pienempi on valtimotaudin riski (9). Alustavan datan perusteella Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen vuoden LDL-mittaukset kattavat noin 15% alueen asukkaista. Oletettavaa on, että mittaukset painottuu nimenomaan sydän- ja verisuonisairauksia sairastaviin tai niiden riskissä oleviin henkilöihin.
  • GFRe eli munuaisfunktio lasketaan potilaan plasma kreatiniiniarvon, iän ja sukupuolen perusteella(10) . Heikentynyt munuaisten toiminta lisää kokonaiskuolleisuutta, sydän- ja verisuonitapahtumia sekä sairaalahoitoja (11). Munuaisfunktion heikkeneminen lisää lineaarisesti sydän- ja verisuonitapahtumien sekä kokonaiskuolleisuuden riskiä (12). Alustavan datan perusteella Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen GFRe-mittaukset kattavat vuodessa lähes 20% väestöstä.
  • HbA1c, hemoglobiiniin kiinnittynyt glukoosi eli niin kutsuttu pitkäsokeri kuvaa verensokerin tasoa viimeisten 2-8 viikon ajalta (13).  Noin puolet diabeteksen kustannuksista tulee vältettävissä olevien komplikaatioiden hoidosta. Suurin sairastuvuuden ja kuolleisuuden syy diabeetikoilla on sydän- ja verisuonisairaudet (14). Kun huomioidaan sokerirasitus, ei HbA1c eikä paastosokerikaan, ole itsenäisiä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä (15). Sokerirasitusta otetaan kuitenkin huomattavasti harvemmin, ja lähinnä vain diagnoosivaiheessa. Arvioitaessa verensokereiden hoitoa väestötasolla, muodostuu HbA1c vuosittaisella yli 10% kattavuudella ja paastosokeriin verrattuna parempana pitkän aikavälin tilanteen kuvaajana parhaimmaksi mittariksi Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella.

 

  1. THL. 2023. Sydän- ja verisuonisairauksien yleisyys. Viitattu 10.12.2024. https://thl.fi/aiheet/kansantaudit/sydan-ja-verisuonitaudit/sydan-ja-verisuonitautien-yleisyys
  2. WHO. Global Health Estimates: Life expectancy and leading causes of death and disability.  Viitattu 10.12.2024. https://www.who.int/data/gho/data/themes/mortality-and-global-health-estimates
  3. Duodecim. 2023. Lääketieteen sanasto. Sekundaarinen ehkäisy. Viitattu 11.12.2024. https://www.terveyskirjasto.fi/ltt03055/sekundaarinen-ehkaisy
  4. Duodecim. 2023. Lääketieteen sanasto. Tertiaarinen ehkäisy. Viitattu 11.12.2024. https://www.terveyskirjasto.fi/ltt03431/tertiaarinen-ehkaisy
  5. Kettunen, R. 2023. Valtimotauti (ateroskleroosi). Viitattu 11.12.2024. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00095
  6. Krooninen sepelvaltimo-oireyhtymä.  2022. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 10.12.2024. www.kaypahoito.fi
  7. Nordestgaad, B. Langsted, A. 2024. Lipoprotein(a) and cardiovascular disease Viitattu 11.12.2024 https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(24)01308-4/abstract
  8. Simonen, P. Vartiainen, E. Kovanen, P. T. Strandberg, T. E. Gylling, H. 2021. Ateroskleroottisen taudin riskin vähetäminen ruokavalion keinoin - Mitä uutta? Viitattu 10.12.2024. Ateroskleroottisen valtimotaudin riskin vähentäminen ruokavalion keinoin – mitä uutta? - Lääkärilehti
  9. Söderlund, Sanni. 2023. Valtimotaudin estämiseksi mahdollisimman pieni LDL-kolesterolipitoisuus mahdollisimman pitkään. Viitattu 10.12.2024. https://www.duodecimlehti.fi/duo17569
  10. Tunturi, S. 2024. Glomerulussuodosnopeus (GFR) arvioituna CKD-EPI-kaavalla (Pt-GFRe). Viitattu 10.12.2024. https://www.terveyskirjasto.fi/snk02001
  11. Lassus, J. Haapio, M. 2009. Kardiorenaalinen oiryhtymä. Viitattu 10.12.2024. https://www.duodecimlehti.fi/duo98195
  12. Koivuviita, N. Tertti, R. Metsärinne, K. 2006. Munuaisten vajaatoiminta ja kardiovaskulaariset sairaudet. Viitattu 10.12.2024. https://www.duodecimlehti.fi/duo95452
  13. Tunturi, S. 2024. Hemoglobiini-A1c, verestä (B-HbA1c). Viitattu 10.12.2024. https://www.terveyskirjasto.fi/snk03092
  14. Tyypin 2 diabetes. 2024. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 10.12.2024. www.kaypahoito.fi
  15. Tuomilehto, J. Lindström, J. Niskanen, L. 2024. Tyypin 2 diabeteksen ja esidiabeteksen diagnosointi: Glukoosirasituskoe on monella tavalla tärkeä. Viitattu 10.12.2024. https://www.kaypahoito.fi/nix03314 

Toimintamallin aikaansaama muutos

Pystymme seuraamaan koko alueella mitattuja LDL, HbA1c ja GFR keskiarvoja vuosikvartaalein.

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen laboratoriotoiminnan järjestää Huslab. He toimittavat pyynnöstä vuosikvartaalein dataa, jossa on potilaan ID, kotikunta, näytteenottopäivämäärä, tutkimuksen nimi sekä tulos. Potilas ei ole tunnistettavissa ID:stä, mutta tämä mahdollistaa saman potilaan arvojen kehityksen seurannan. 

Alueella otetaan sekä fP-kol-LDL että P-kol-LDL näytettä, joten nämä haetaan molemmat ja data yhdistetään analysointivaiheessa. Pienempien kuntien asukkaat yhdistetään pääterveysaseman tuloksiin, ja tätä tukee saman henkilöstön liikkuminen näiden yksiköiden välillä.

GFRe on potilaan krea-arvon perusteella laskettava tulos, ja tähän ei ainakaan Huslabin järjestelmässä liity kuntatietoa. Kuntatiedon saamiseksi haetiin myös Krea-arvo, mikä on jokaisen GFRe-tuloksen taustalla, ja lisättiin kuntatieto ID:t yhdistämällä.

Tuloksien tulkintaan ja erilaisten analyysien suunnitteluun tarvitaan tuntemusta ja ymmärrystä sekä lääketieteestä että paikallisista käytännöistä, datan käsittelystä ja myöskin hoidon vaikuttavuuden mittaamisen merkityksellisyydestä. Tässä on avainasemassa oikeiden innokkaiden ihmisten löytäminen saman projektin äärelle.

Työ on vasta alussa, ja nyt ideoidaan datan laajempaa hyödyntämistä potilaiden riskiennusteen ja hoidon vaikuttavuuden arviointiin. Ensimmäisen 10.5 kk data on saatu ja dataa on alustavasti analysoitu. Hienoa on LDL-tason selkeä parantuminen kaikissa kolmessa isoimmassa kunnassa syksyllä 2024. Tämä kertoo paitsi terveydenhuoltohenkilökunnan ahkerasta ja vaikuttavasta työskentelystä ja potilaiden tekemistä positiivisista päätöksistä terveytensä eteen, niin osaltaan myös kevään pitkäaikaissairauksien koulutuksien ja 1.5.2024 yhtenäistettyjen määräaikaiskontrolliohjeiden vaikuttavuudesta:

https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/pitkaaikaissairauksien-maaraaikaiskontrollit-ita-uudenmaan-hyvinvointialue-rrp-p4-i1 

Tämän vaikuttavuuden arviointi oli mittarin alkuperäistarkoitus, mutta hyvin pian huomattiin mittarin potentiaali laajempaankin sydän- ja verisuonisairauksien riskien hoidon vaikuttavuuden arviointiin.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen terveysasemapalvelut ja digisotekeskus HyVä-digi
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)