Suun terveydenhuollon omatiimit, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Omatiimit suun terveydenhuollossa.
Toimintamallin nimi
Omatiimit suun terveydenhuollossa.
Kuva
Vantaan ja Keravan suun terveydenhuollon mallin perusidea perustuu alueellisiin omatiimeihin, jotka aloittavat toimintansa 1.9.2025. Mallin keskeiset piirteet ovat:
Omatiimimalli
- Alueelle perustetaan kuusi omatiimiä, jotka vastaavat oman väestöalueensa kiireettömistä perustason suun terveydenhuollon palveluista.
- Jokainen asukas ohjautuu oman asuinalueensa tiimiin – samalla periaatteella kuin terveysasemilla.
- Tavoitteena on parantaa hoidon jatkuvuutta, saavutettavuutta ja asiakaslähtöisyyttä.
Tukipalvelut
Omatiimien toimintaa täydentävät VAKE-tasoiset palvelut, kuten:
- Infektiofokus-vastaanotto
- Erikoishoidon yksikkö
- Alueellinen palveluohjaus
- Keskitetty kiirevastaanotto
Pilotointi ja kehittäminen
- Ennen täysimittaista käyttöönottoa eri palvelukonsepteja pilotoitiin valituissa yksiköissä.
- Pilotoinnin aikana kerättiin asiakas- ja henkilöstöpalautetta, joita hyödynnettiin mallin kehittämisessä.
- Jokaisesta omatiimistä kehittämiseen osallistui toimeenpanotiimi, joka koostui yksikön eri ammattilaisista. Mukana oli kaikista yksiköistä hammashoitajia, suuhygienistejä, hammaslääkäreitä sekä lähijohtoa. Myös tukipalvelut osallistuvat kehittämiseen ja täydensivät kehittäjätiimejä erikoishammaslääkäreillä.
Tavoitteet
- Rakentaa yhtenäinen, asiakaslähtöinen ja vaikuttava palvelukokonaisuus.
- Vahvistaa moniammatillista yhteistyötä ja alueellista palveluiden koordinointia.
Väestönkasvu ja palvelutarpeet
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen väestö kasvaa nopeasti. Vuoden 2023 lopussa alueella oli noin 284 500 asukasta, ja väestön ennustetaan kasvavan noin 4 600 asukkaalla vuosittain vuoden 2030 loppuun mennessä, jolloin asukkaita arvioidaan olevan yli 316 700. Erityisesti 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa yli 26 % (+5 800) ja yli 85-vuotiaiden määrä 56 % (+2 750). Työikäisten määrä kasvaa eniten (+17 900), ja alle 18-vuotiaiden määrä kasvaa noin 3,8 % (+1 730). Taloudellinen huoltosuhde pysyy hyvänä.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen väestö on hyvin monikulttuurinen. Muiden kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien osuus Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on maan suurin, yli 23,4 %, ja osuuden ennustetaan kasvavan noin 32 %:iin vuoteen 2030 mennessä. Väestönkasvusta vieraskieliset muodostavat suurimman osan. Vantaan 243 000 asukkaasta noin 60 000 on vieraskielisiä, ja he puhuvat yhteensä yli 120 eri kieltä. Keravan kaupungin 38 000 asukkaasta vieraskielisiä oli noin 5 500.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen strategia 2023-2025
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aloittaessa hyvinvointialueelle muodostettiin hyvinvointistratetegia vuosille 2023-2025. Strategiaan on nostettu viisi näkökulmaa, jotka määrittelevät tavoitteita laaja-alaisestu ja heijastavat hyvinvointialueen arvoja. Nämä kirjatut näkökulmat ovat:
- Vahvistamme hyvinvointia ja turvallisuutta
- Parannamme palvelujamme
- Arvostamme henkilöstöämme
- Toimimme yhdessä
- Huolehdimme kestävästä taloudesta
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tavoitteita määrittävät myös strategiaan kirjatut palvelulupaus, visio sekä missio.
Visio on seuraava: Vuonna 2030 asukkaiden hyvinvointi ja tyytyväisyys palveluihin ovat Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella valtakunnallisesti korkeimmat, palvelut on uudistettu rohkeasti tietoa hyödyntäen ja kumppaneita kuullen ja VAKE on työpaikkana halutuin hyvinvointialue.
Palvelulupaus valtuustokaudelle 2023-2025 kuuluu: Hyvinvointialueen asukkaat pääsevät tarvitsemiinsa palveluihin nopeasti ja alueen vetovoimaisuus työnantajana pysyy hyvällä tasolla.
Missiomme on: Järjestämme alueen sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut asiakaslähtöisesti ja vaikuttavasti. Vahvistamme peruspalveluja ja tarjoamme asiakkaalle hänen yksilöllisten tarpeittensa mukaisen, yhteensovitetun palvelukokonaisuuden
Hyvasta parempi; Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen uudistusohjelma
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen uudistusohjelman keskeiset toimet talouden tasapainottamiseksi rakentuvat seuraaville periaatteille ja päälinjauksille:
Palvelujen järjestäminen
- Palvelurakenteen keventäminen kustannuskasvun hillitsemiseksi
- Palveluprosessien uudistaminen saatavuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi.
- Palveluvalikon tehostaminen ja kustannusvaikuttavien tuotantotapojen tunnistaminen ja valitseminen tuotantotapa-analyyseja hyödyntäen.
Ostopalvelujen käytön optimointi
- Digitaalisuuden hyödyntäminen Digitaalisten ja etäpalveluiden roolin kasvattaminen osana palveluvalikoimaa
- Teknologian hyödyntäminen asiakkaiden ja ammattilaisten tukena
- Tiedolla johtaminen toiminnan suunnittelun, johtamisen ja mittaamisen pohjalla
Henkilöstö ja johtaminen
- Työhyvinvoinnin lisääminen pitovoiman parantamiseksi
- Omien vakanssien täyttöasteen parantaminen ja vuokratyövoiman minimointi
- Tarvitsemme jokaisen työntekijän rakentamaan hyvinvointialuetta; työtehtävät, työntekopaikka ja osaamistarpeet voivat muuttua toimintaympäristön kehittyessä
- Henkilöstörakennetta optimoidaan vastaamaan palvelutarpeita
Tukipalvelut ja toimitilat
- Tilojen ja toimipisteiden käytön tarkastelu, optimointi ja kapasiteetin hallinta
- Tukipalvelujen hiominen lisäämään tuottavuutta
Erikoissairaanhoidon tehokas käyttö ja hoitoketjun sujuvuus
- Erikoissairaanhoidon tarkoituksenmukainen käyttö.
- Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välisten hoitoketjujen sujuvuus.
- Yhteistyön tiivistäminen HUSin kanssa
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella Omatiimien kehittäminen on keskeinen osa hyvinvointialueen uudistusohjelman (2024–2030) strategista kokonaisuutta.
Palvelutarpeisiin vastaaminen
Kasvavan, monikulttuurisen ja ikääntyvän väestön palvelutarpeisiin vastaaminen edellyttää:
- Onnistunutta ehkäisevää työtä
- Asiakaslähtöisiä ja kustannusvaikuttavia palveluratkaisuja
- Palvelujen painopisteen siirtämistä korjaavista toimista kohti varhaisempaa tukea ja ennaltaehkäisyä
- Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen uudistusohjelmassa linjattujen tuottavuustoimien systemaattista toimeenpanoa (mm. Omatiimien käyttöönotto ja jatkokehittäminen)
Palveluihin ohjautumisen prosessia kehittämällä voidaan varmistaa palvelujen oikea kohdentuminen. Palveluihin ohjaamisessa huomioidaan ja hyödynnetään myös muiden toimijoiden, kuten kuntien ja kolmannen sektorin tuottamat palvelut sekä tuki hyvinvointialueen asukkaille.
Asiakkailta kerätään asiakaspalautetta jatkuvasti hyödyntämällä vakehyva.fi-verkkosivustolla olevaa palautelomaketta. Asiakkaat voivat antaa palautetta:
- Verkkosivujen palautelomakkeen kautta
- Paperisella lomakkeella asioimassasi toimipisteessä
- Keskustelemalla henkilökunnan kanssa (henkilökunta voi halutessasi kirjata palautteesi yhdessä kanssasi palautejärjestelmään).
Pilotointien aikana on kerätty erillistä asiakaspalautetta omahammaslääkärin ja -suuhygienistin sekä puolikiireellisen vastaanoton palveluista. Palautetta on saatu sekä asiakkailta että henkilökunnalta. Lisäksi jokaisen kehittämispäivän jälkeen on kerätty erillistä työntekijäpalautetta kehittämispäivään osallistuneilta
Käyttöönoton vaatimukset
- Pilotointi ja kehittäminen ennen laajaa käyttöönottoa
- Palvelukonsepteja tulee pilotoida erilaisissa ympäristöissä.
- Asiakas- ja henkilöstöpalautetta tulee kerätä ja hyödyntää mallin kehittämisessä.
- Jokaisesta omatiimistä tulee nimetä mukaan oma toimeenpanotiimi, johon kuuluu eri ammattiryhmien edustajia (esim. hammashoitajia, suuhygienistejä, hammaslääkäreitä, lähijohtoa)
- Koko palvelualueen sitoutuminen
- Mallin onnistunut käyttöönotto edellyttää koko palvelualueen sitoutumista. Yksittäiset kehittämispäivät aiheen ympärillä eivät riitä, vaan kehittämisympäristön tulee juurtua rakenteisiin asti
- Henkilöstön osallistaminen ja koulutus
- Koko henkilöstö tulee kouluttaa ymmärtämään muutoksen vaikutukset omaan työhönsä.
Toimivuuden edellytykset
- Moniammatillinen yhteistyö
- Omatiimien toiminta perustuu tiiviiseen yhteistyöhön eri ammattiryhmien välillä.
- Erilaiset keskitetyt tukipalvelut täydentävät omatiimien työtä
- Asiakaslähtöisyys ja saavutettavuus
- Jokainen asukas ohjautuu oman alueensa tiimiin, mikä parantaa hoidon jatkuvuutta ja asiakaskokemusta.
- Asiakaspalautetta tulee kerätä ja hyödyntää mallin toimivuuden arvioinnissa
- Tietoon perustuva kehittäminen
- Lean-menetelmiä hyödynnetään toiminnan kehittämisessä.
- Kehittämistyön tuloksia arvioidaan ja niistä keskustellaan osana arkea.
- Jatkuva parantaminen ja rakenteiden pysyvyys
- Kehittämisprosessin tulee olla selkeä ja vuorovaikutteinen.
- Kehittämistyölle on varattava aikaa ja tukea ennen käyttöönottoa sekä käyttöönoton jälkeen.
Miten varmistimme, että muutoksesta tulee vakiintunut tapa toimia?
1. Strateginen päätös ja tahtotila
- Johto teki päätöksen toimintamallin käyttöönotosta.
- Muutokseen sitoutuminen varmistettiin koko organisaation tasolla.
- Tavoitteet ja visio kirkastettiin alkuvaiheessa: miksi muutos piti tehdä ja mitä sillä tullaan tavoittelemaan.
2. Valmistelu ja osaamisen rakentaminen
- Esihenkilöiden ja johdon koulutus: valmennettiin johtamaan muutosta (edeltävä jatkuvan parantamisen -malliin käyttöönotto kts. linkki sivun reunasta).
- Kehittäjäosaajien koulutus: työyhteisöihin nimettiin ja koulutettiin muutosagentteja (edeltävä jatkuvan parantamisen -malliin käyttöönotto kts. linkki sivun reunasta).
- Henkilöstön perehdytys: koko henkilöstö koulutettiin ymmärtämään uusi toimintamalli ja sen vaikutukset omaan työhön.
3. Pilotointi ja kokeilut
- Eri palvelukonsepteja kokeiltiin rajatusti valituissa yksiköissä ennen laajaa käyttöönottoa.
- Pilotointien aikana kerättiin jatkuvasti palautetta asiakkailta ja henkilöstöltä.
- Tehtiin tarvittavat muutokset ennen palvelukonseptien ja omatiimien laajempaa käyttöönottoa.
4. Laajentaminen ja juurruttaminen
- Omatiimi -malli otettiin käyttöön kaikissa kuudessa yksikössä samanaikaisesti.
- Toimeenpanotiimi, eri johtotasot sekä käyttöönoton tueksi osoitettu erityisasiantuntija tukivat yksiköitä muutoksessa.
- Yksiköiden tuki ei päättynyt käyttöönottoon vaan tukea tarjottiin ennen käyttöönottoa sekä 4 kuukautta käyttöönoton jälkeen.
5. Seuranta ja arviointi
- Toimintaa seurattiin mittareilla ja palautteella.
- Kehittämiskohteita tunnistettiin ja niihin reagoitiin nopeasti.
- Tuloksia ja onnistumisia jaettiin avoimesti.
6. Vakiinnuttaminen
- Toimintamalli kirjattiin osaksi rakenteita ja ohjeistuksia.
- Uudet työntekijät perehdytetään malliin heti alussa.
- Kehittäminen jatkuu osana normaalia toimintaa.
Vantaan ja Keravan suun terveydenhuoltoon on nyt muodostettu kuusi omatiimiä. Omatiimit vastaavat yhteisvastuullisesti oman alueensa asukkaista. Omatiimien avulla suun terveydenhuollon palvelut voidaan järjestää asiakaslähtöisesti, suunnitelmallisesti ja vaikuttavasti. Tavoitteena on parantaa hoidon jatkuvuutta, vahvistaa hoitosuhteita ja hyödyntää henkilöstön osaamista tehokkaammin.
Omatiimien tarkoituksena on varmistaa hoidon jatkuvuus erityisesti potilaille, joilla on pitkäaikainen tai toistuva hoidon tarve. Malli mahdollistaa yksilöllisen hoidon suunnittelun sekä nimettyjen hoitovastuuhenkilöiden, kuten omahammaslääkärin ja suuhygienistin, osoittamisen potilaille.
Uuden toimintamallin tavoitteena on tehostaa resurssien käyttöä, vähentää päällekkäistä työtä sekä parantaa asiakaskokemusta ja hoidon vaikuttavuutta.
Kansikuva
