Covid-19 – pandemia on vaikuttanut käytännössä jokaiseen Vantaan ja Keravan asukkaaseen, yritykseen ja organisaatioon. Pandemia ja sen aiheuttamat vaikutukset ilmailu- ja matkailuteollisuuteen ovat vaikuttaneet suorasti varsinkin Vantaan väestöön, sillä Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Aviapoliksen henkilökuntaa on joutunut lomautusten ja muiden säästötoimenpiteiden pariin ja matkailuala oli pitkään täysin pysähdyksissä. Sosiaali- ja terveydenhuolto on puolestaan joutunut perustamaan erittäin nopeassa aikataulussa uusia toimintoja, joista merkittävimpinä mainittakoon koronatestaus-, tartunnanjäljitys- sekä rokotustoiminnot. Uusien toimintojen perustaminen sekä välttämättömien sosiaali- ja terveydenhuollon toimintojen ylläpito on aiheuttanut alueille hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen VaKeHyva – Hyvät palvelut 2.0 -hankkeen keskiössä on tämän velan hoitaminen ja hoidon, kuntoutuksen sekä palveluiden puutteesta kärsineiden ihmisten tilanteen parantaminen.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella kriisi on vaikeuttanut erityisesti jo valmiiksi heikossa asemassa olevien henkilöiden tilannetta lisäten avun tarvetta ja pidempiaikaisen syrjäytymisen riskiä. Hankkeen ensimmäisen vuoden aikana tehdyssä haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien selvityksessä nousi esiin muun muassa se, että lakisääteisen 3 kuukauden määräajan sisällä valmistuneiden PTA:n osuus on pudonnut koronapandemian aikana Vantaalla alle 70 prosenttiin viivästyttäen perheiden avun saamista. Lisäksi nuorisotyöttömyyden, sekä opintojen ulkopuolella olevien nuorten- sekä nuorten aikuisten määrä kasvoi hyvinvointialueella pandemian aikana 30 prosentilla ja pitkäaikaisen ympärivuorokautisen hoivan odotusajan mediaani on kaksinkertaistunut Vantaalla vuoden 2019 alun 27 päivästä vuoden 2022 59 päivään.
Palvelujärjestelmän ja digitaalisten ratkaisujen hajanaisuus ja yhtenäisten toimintamallien puute on heijastunut Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen kustannusvaikuttavuutta tukevan tietopohjan ja digitalisten innovaatioiden hyödyntämismahdollisuuksiin. Esimerkiksi hoitotakuun toteuttamista edistävien digitaalisten innovaatioiden hyödyt eivät ole olleet maksimaaliset.
Hankkeella on liityntäpintoja Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus ohjelmaan ja Sote-uudistuksen ICT muutosrahoituksen toimenpiteisiin sekä muihin käynnissä oleviin kehityshankkeisiin. Aiemmissa hankkeissa kehitetyt toimintamallit ja alueen muu kehitystyö on tunnistettu ja yhteensovitettu hankesuunnitelmaan. Hankkeen avulla tehtävän kehittämisen työpaketit kytkeytyvät Vantaan ja Keravan hyvinvointialuestrategiaan.
VaKeHyva – Hyvät palvelut -hankkeen keskeiset kohderyhmät on valittu hyvinvointialueen väestöpohjan erityispiirteet, väestörakenne ja palvelutarve huomioiden sekä hankeoppaassa nimettyjen heikossa tai haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien kautta (jäljempänä haavoittuvat ryhmät). Vuoden 2022 aikana tehdyn haavoittuvien ryhmien nykytilanne -selvityksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoiden arvioiden perusteella valittiin keskeisiksi kohderyhmiksi: 1) nuoret ja nuoret aikuiset, joilla on tunnistettuja tai vielä tunnistamattomia päihde- tai mielenterveyshäiriöitä, 2) pitkäaikaissairaat tai sen riskissä olevat henkilöt, 3) henkilöt, joilla on mielenterveys- tai päihdehäiriöitä tai niiden kohonnut riski, 4) ikääntyneet, joilla on todettua tai piilossa olevaa tuen tarvetta sekä 5) maahan muuttaneet, joilla on todettua tai piilossa olevaa tuen tarvetta.
Hankkeen investoinnin 1 kehittämistyössä huomioidaan läpileikkaavasti maahanmuuttajataustaiset asukkaat, sillä maahanmuuttajataustaisten osuus alueen asukasmäärästä on suuri. Lisäksi investoinnin 1 kehittämistyössä ja toimenpiteissä huomioidaan johtamis- ja vastuurakenteiden edistäminen kohderyhmien tarpeisiin toiminnallisella tasolla ja niiden yhteensopivuus hyvinvointialueella tehdyn sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja muiden kehittämishankkeiden valmistelun kanssa strategisen tason palveluketjujen ja -kokonaisuuksien edistämiseksi.
Haavoittuvia ryhmiä varten suunnattu hoitotakuun edistämisen ja hoito-, kuntoutus-, ja palveluvelan purkamisen kehittämistyö on organisoitu kolmeen kehittämiskärkeen, joita ovat HYVÄPerhekeskus, HYVÄTerveyskeskus ja HYVÄIkä.
