SOTE-työparimalli, Varsinais-Suomen hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
SOTE-työparimalli, Varsinais-Suomen hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Mielenterveys- ja päihdelainsäädännön uudistus astui kokonaisuudessaan voimaan 1.7.2023. Uudistuksessa suurin osa mielenterveyslaista ja päihdehuoltolaista kumottiin ja kumotut kohdat lisättiin sosiaalihuoltolakiin ja terveydenhuoltolakiin. Uudistuksessa selkeytettiin mielenterveys-, päihde- ja riippuvuustyön ja hoidon toteuttamista osana hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Samalla selkeytettiin sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä, vastuunjakoa ja vahvistettiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden yhteensovittamista sekä järjestämistä tarvittaessa yhteisesti toteutettuna palveluna.
Uudistuksessa korostettiin, että palvelut ja hoito tulee järjestää monimuotoisesti, varmistaen hoidon ja palveluiden jatkuvuus. Erityisesti huomiota kiinnitettiin niin päihdepalveluiden (Shl 24§, Thl 27§), kuin mielenterveyspalveluiden (Shl 25§, Thl 26§) yhteensovittamiseen. Palveluissa tulee huomioida vahva monialainen yhteistyö ja katkeamaton jatkumo palveluita järjestettäessä.
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen (Varha) perustason mielenterveys-, päihde- ja riippuvuuspalvelut muodostuvat sote-palveluiden sisällä sote-keskuspalveluiden mielenterveys- ja päihdepalveluiden toteuttamasta mielenterveys-, päihde- ja riippuvuushoidosta ja sosiaali- ja vammaispalveluiden työikäisten palveluiden mielenterveys- ja päihdepalveluiden toteuttamasta mielenterveyspalveluista sekä päihde- ja riippuvuustyön erityisistä palveluista. Organisaatiossa sosiaali- ja terveydenhuollon mielenterveys-, päihde-, ja riippuvuuspalvelut ovat hallinnollisesti erillään mutta toiminnallisesti ne pyritään sovittamaan yhteen.
Kuva
SOTE-työparimallin avulla ratkotaan monialaiseen työskentelyyn liittyviä pulmakohtia ja luodaan yhteisiä monialaisia toimintatapoja Varsinais-Suomen hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon mielenterveys- ja päihdepalveluissa.
SOTE-työparimalli on valittu yhteiseksi toimintatavaksi Varhan perustason sosiaali- ja terveydenhuollon päihde- ja mielenterveyspalveluihin. Työparimalli on kirjattu Varhan palvelustrategiaan, toiminta- ja taloussuunnitelmaan sekä nostettu yhdeksi keskeiseksi kokonaisuudeksi tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmaan vuonna 2025.
SOTE-työparimalli on otettu käyttöön lähinnä käsitetasolla Varhassa jo edellisten kehittämisprosessien myötä. Monialainen yhteistyö on sisäänkirjoitettuna useiden palvelualueiden omiin asiakasprosesseihin, palvelualueiden omalla määrittelemällään tavalla. Nämä asiakasprosessit eivät keskustelleet tehokkaasti keskenään. Monialaista kehittämistä on ollut palvelualueiden sisällä ja niiden välillä, yksittäisiin palveluprosesseihin liittyen. Tällöin kehittäminen on tapahtunut palvelualueen omaan, sisäiseen tarpeeseen liittyen, eikä työskentelyä ole yhteensovitettu sosiaali- ja terveyspalveluiden kesken. Yhteistä monialaisen työskentelyn kuvaamista tai linjausta ei ole aiemmin tehty sosiaali- ja terveydenhuollon mielenterveys- ja päihdepalveluihin tai hyvinvointialuetasoisena linjauksena.
SOTE-työparimallin soveltaminen myös muissa Varhan palvelukokonaisuuksissa on herättänyt kiinnostusta. Toiminnallisen sote-integraation vakiinnuttaminen perustasolla on näkynyt laajasti eri palvelukokonaisuuksissa, erityisesti eri ikäryhmien palveluiden yhteensovittamisessa. SOTE-työparimalli on linkittynyt vahvasti myös kehitteillä oleviin yhteistyöprosesseihin, näistä esimerkkinä pilottityöskentely alle 65-vuotiaiden kotihoidossa olevien mielenterveys- ja päihdepalveluiden asiakkaiden palveluiden yhteensovittamisessa.
SOTE-työparityöskentelyä kehitettiin monialaisesti ja monitasoisesti Varhan sosiaali- ja terveydenhuollon mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Kehittämistyötä tehtiin hankkeen koordinaattoreiden toimesta monialaisesti rinnakkain sosiaalihuollon ammattilaisen ja terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Kehittämistyötä ohjattiin, ideoitiin ja suunnattiin monialaisesti yhdessä Varhan työikäisten palvelujen johtajan ja mielenterveys- ja päihdepalvelujen johtajan toimesta.
Monialaisen SOTE-työparimallin rakenteisiin juurruttamisessa yhdessä merkittävässä roolissa oli työskentelyn brändäys, jossa hyödynnettiin palvelumuotoilua. Brändäyksen avulla toimintamallin kokonaisuutta pyrittiin tuomaan leikkisällä, kiinnostavalla ja muistettavalla tavalla osaksi Varhan työtapoja. Brändäyksen avulla myös pyrittiin innostamaan työntekijöitä ajattelemaan monialaista työskentelyä toisesta näkökulmasta.
Operaatio erittäin salaisen tarina vei eteenpäin monialaisen työskentelyn SOTE-työparimallia. Tarinassa johto edustaa 007- ja 00 -agentteja. 00-agentti edustaa sosiaalihuoltoa, joka on historiassa hieman ehkä jäänyt ajoittain terveydenhuollon varjoon, jossa näyttöön ja tutkittuun tietoon perustuvat sisällöt ovat vakiintuneet. Hyvinvointialueiden uudistuksessa sosiaalihuolto on kuitenkin terveydenhuollon rinnalla samanarvoisena toimijana, aivan kuten uuden ajan 00-naisagentti toimii 007-agentin rinnalla. Hankkeen koordinaattorit toimivat Q:na, tehtävänään ratkoa monialaisen työskentelyn käytännön pulmia, tehdä ohjeita ja tuoda apuvälineitä monialaiseen työskentelyyn. SOTE-työparimallissa muutosagentit muuttuivat salaisen palvelun agenteiksi, jotka loivat yhteistä monialaista sankaritarinaa. Tarinassa asiakasta edusti kuningas tai kuningatar, sillä aivan kuten 007 palvelee äiti Englantia eli kuningatarta, SOTE-työparimallissa palvelimme asiakasta.
Monialaisen työskentelyn yhteiskehittämisen keskiössä oli sote-agenttiverkosto, jonka avulla yhteiskehittämistä pyrittiin tuomaan Varha-tasoiseksi ja työntekijöitä osallistavaksi. Agentteina toimivat esihenkilöiden nimeämät sosiaali- ja terveydenhuollon mielenterveys- ja päihdepalveluiden ammattilaiset, jotka toimivat alueidensa monialaisen SOTE-työparityöskentelyn asiantuntijoina. Agenttiverkosto kokoontui säännöllisesti jakamaan kokemuksiaan monialaisesta työskentelystä, työstämään pulmakohtia, yhteensovittamaan ohjeita ja käytännön työtapoja sekä ennen kaikkea oppimaan toisiltaan. Agenttiverkostoon osallistui myös asiantuntijoita alustajina ja kokemusasiantuntijoita. Yhteiskehittämistä ohjasi Lean-ajattelu ja monitasoinen kehittäminen.
SOTE-työparityöskentelyn juurruttamisen tueksi sosiaali- ja terveydenhuollon mielenterveys- ja päihdepalveluiden päälliköt ja esihenkilöt muodostivat monialaisen esihenkilöiden sparraus-ryhmän. Monialaisen ryhmän tapaamissa käsiteltiin monialaisen työskentelyn ja -johtamisen teemoja sekä luotiin yhteisiä sovittuja toimintatapoja tukemaan SOTE-työparityöskentelyä.
Kuva
Kehittämistyön tavoitteena oli määritellä SOTE-työpari -toimintamallin sisältöä, brändätä ja kuvata se. Lisäksi ydintavoitteena oli sovittaa yhteen sosiaali- ja terveydenhuollon mielenterveys- ja päihdetyön toimintatapoja ja prosesseja sekä yhteisten linjausten ja kuvauksien kautta lisätä työntekijöiden ymmärrystä toisten työstä ja kokonaisuudesta.
Kehittämisen ydintavoitteena oli nostaa asiakas ja hänen elämänsä arjen työskentelyn keskiöön. Lisäämällä asiakaslähtöisyyttä, työntekijöiden monialaista osaamista ja helpottamalla yhteistyön tekemistä sekä karsimalla tarpeettomia ja päällekkäisiä prosesseja/ työvaiheita saada aikaan säästöjä. Tämän lisäksi vahvistimme sosiaali- ja terveydenhuollon mielenterveys- ja päihdepalveluissa asioivien asiakkaiden kokonaisvaltaista avunsaantia.
Toipumisorientaation viitekehyksen ja muutosvaihemallin mukaisen työskentelyn avulla asiakasymmärrys lisääntyi ja asiakkaat ohjautuivat oikea-aikaisesti oikeisiin palveluihin. Selkeät yhteiset osaamisalueet, toimintatavat ja ohjeet lisäsivät yhteistä kieltä sekä yhteistä ymmärrystä perustehtävästä. Työntekijöiden osaamisen kehittyminen ja työhyvinvoinnin kasvu sekä pitovoima olivat lisäksi keskeisiä tavoitteita, jotka pitkällä aikavälillä tukevat koko organisaation kestävää kehitystä.
Kehittämistyön tavoitteet voitiin jäsentää myös nelimaali (quadruple aim) -viitekehystä mukaillen, eli tuottavuuteen, vaikuttavuuteen, asiakas- ja henkilöstökokemukseen. (kts. liite)
Kuva
Toimintamallin kehittäminen perustui hankesuunnitelmaan ja johdon kanssa määriteltyjen tavoitteiden pohjalta luotuun yksityiskohtaiseen kehittämissuunnitelmaan. Suunnitelman etenemistä seurattiin kuukausiraportoinnin yhteydessä ja osana laajempaa hankeraportointia. Kuukausiraportoinnissa mittarit olivat toimintamallin prosessikuvaus tehty (K/E) ja toimintamallin mukainen työskentely on otettu käyttöön Varhalla (K/E) ja työskentely on raportoitu nelimaalin mukaisesti (kts. liite). Toimintamallin kehittämisessä tavoiteltiin yleisellä tasolla mielenterveys- ja päihdepalveluissa yhteistyön lisääntymistä. Erityisesti tavoitteena oli lisätä monialaista yhteistyötä ja SOTE-työparimallin mukaista työskentelyä. Monialaisen työskentelyn käytön mittaamista varten kehitettiin mittariksi työntekijöille suunnattu Webropol-kysely, jonka avulla kartoitettiin monialaisen yhteistyön ja SOTE-työparin mukaisen työskentelyn määrää ja sen muutoksia terveydenhuollon mielenterveys- ja päihdepalveluiden sekä sosiaalihuollon työikäisten palveluiden välillä.
Kyselymittari suoritettiin kvartaaleittain eli kolmen kuukauden välein kaikille edellä mainittujen palvelualueiden työntekijöille, kattaen näin koko Varhan alueen (kts. liite). Kysely suoritettiin hankkeessa 1-3 kvartaaleilla, ja kyselymittaukset siirtyivät organisaation esihenkilöiden vastuulle 4. kvartaalin aikana. Kyselymittarin avulla pyrittiin myös työntekijöiden jatkuvaan osallistamiseen, mikä paransi osaltaan kehittämistyön läpinäkyvyyttä ja jalkauttamista palveluihin, sekä sitoutumista asetettuihin tavoitteisiin. Näin monialainen työskentely ei myöskään jäänyt vain ulkoiseksi hanketyössä tapahtuvaksi kehittämiseksi, vaan nivoutui tärkeäksi osaksi asiakastyötä. Lisäksi organisaatio sai käyttöönsä mittaamisen välineen, jonka avulla yhteistyön tekemistä voidaan seurata ja lähiesihenkilöt voivat ohjata tukea oikeisiin yksiköihin.
Toimintamallin valmisteluvaiheessa kerättiin ja kuvattiin aiempi kehitystyö organisaatiossa sekä palvelualueiden omat prosessit. Tämän lisäksi perehdyttiin laajasti yleisellä tasolla monialaiseen kehittämiseen, hyviin käytäntöihin ja toimintamalleihin. Näiden pohjalta määriteltiin toimintamallin sisältö, yksinkertaistettiin se ja kuvattiin toimintamalli geneeriseksi asiakasprosessiksi. SOTE-työparimallin kehittämistyössä osaksi asiakastyötä keskeiset toimenpiteet olivat brändäys, yhteissuunnittelu ja -kehittäminen, viestintäsuunnitelma ja kouluttaminen, esihenkilöiden sparraukset sekä oppaan jalkautustyö. (Kts yst. Etenemissuunnitelma)
Toimintamallia kehitettiin vahvassa yhteistyössä johdon kanssa, joka suuntasi ja ohjasi toimintamallin kehittämistä ja sen osa-alueita. Yhteiskehittäminen toteutettiin agenttiverkoston työskentelyn avulla, jonne valitut alueelliset agentit työstivät osaltaan monialaisen työskentelyn teemoja hanketyöntekijöiden alustuksilla ja toimivat samalla muutosagentteina. (Kts ideointi)
Kehittämistyön viestintäsuunnitelman mukaisesti viestintää toteutettiin säännöllisesti ja avoimesti. Kehittämistyössä tietoa vietiin myös organisaation eri tasojen välillä, tuotiin johdolle haasteita ja pulmatilanteita tiedoksi ja tarkennettiin ja korjattiin työskentelyä strategian ja johdon toiveiden mukaisella tavalla.
Työntekijöille järjestettiin koulutusta SOTE-työparimallin periaatteista ja käytännön toteutuksesta. Koulutus koostui yhteisen osaamispohjan osa-alueista, lainsäädäntöpohjasta, hyvinvointialueen miepä-palveluiden esittelystä sekä palvelutarpeenarviointi-prosessin esittelystä, jotka vahvasti määrittivät Varhan mielenterveys- ja päihdepalveluiden monialaisen työskentelyn suuntaviivoja ja reunaehtoja. Esihenkilösparrauksessa keskityttiin monialaiseen johtamiseen ja esihenkilötyöhön, jotta esihenkilöt pystyivät osaltaan tukemaan monialaista työskentelyä ja puuttumaan sen pulmakohtiin.
SOTE-työparimallin mukaisen työskentelyn tueksi julkaistiin syksyllä 2025 SOTE-työparityöskentelyn opas. Opas toimii toimintamallin juurruttamisen tukena. Oppaassa on kerrottu Pekka-asiakkaan ja SOTE-työpari Soilen ja Santun yhteinen tarina. Oppaassa on kuvattuna, mistä SOTE-työparityöskentelyssä on kyse, mihin työskentely perustuu ja miten työskennellään yhteisen sote -asiakasprosessin mukaisesti. Oppaan vahvin painopiste on yhteisessä osaamispohjassa, jonka avulla on luotu yhteinen sote- työparityöskentelyn teoreettinen viitekehys, ymmärrys, kieli ja tahtotila. Opas sisältää reunaehdot ja toisaalta mahdollisuudet SOTE -työparityöskentelylle, joita ammattilaiset soveltavat kunkin asiakkaan tarpeiden mukaan. Oppaasta julkaistiin sekä sähköinen että painettu versio. Sähköinen versio sisältää linkkejä täydentävään materiaaliin.
SOTE-työparimallin opas jaettiin kentän työntekijöille painettuna versiona alueiden monialaisiin koulutustilaisuuksissa syksyllä 2025. Tilaisuuksissa SOTE-työparityötä tekevät työntekijät pääsivät tapaamaan ja tutustumaan toisiinsa omilla alueillaan ja kuulemaan oppaan sisällöstä ja sote-työparityöskentelystä päälliköiltä, esihenkilöiltä, agenteilta sekä hankkeen työntekijöiltä. Oppaan lisäksi työntekijät saivat SOTE-työparimallitarrat liimattavaksi tietokoneisiinsa, tuomaan näkyvyyttä ja lisäämään me-henkeä.
Kuva
Kohderyhmänä olivat mielenterveys- ja päihdepalveluiden tarpeessa olevat asiakkaat, joilla on tarve sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitelmallisille yhteensovitetuille mielenterveys- ja päihdepalveluille. Kehittämistyö kohdentui erityisesti nuoriin aikuisiin, 18–29-vuotiaisiin, mutta on hyödynnettävissä suoraan kohderyhmän työikäiseen väestöön. Asiakassegmentoinnissa asiakkaat sijoittuivat pääsääntöisesti huolenpitoasiakkuuksiin ja yhteistyöasiakkuuksiin. SOTE-työparimallin tueksi kuvattiin tunnusmerkit, joita voi käyttää arjen työn tunnistamisen tukena.
Tavoitteena oli saada asiakkaalle tarpeelliset palvelut yhden oven –periaatteella. SOTE- työparimalli alkaa asiakkaan tuen tarpeesta yhteisen monialaisen hoito- ja palvelutarpeen arvioinnin avulla ja etenee monialaisen hoito- ja asiakassuunnitelman kautta monialaisen hoidon ja palvelun toteutukseen, seurantaan ja arviointiin. Oleellista on, että asiakkaan rinnalla kulkevat samat, tutut ammattilaiset, eli SOTE-työpari, palvelupolun eri vaiheissa.
Kuva
SOTE-työparimallia kehitettiin osana Varsinais-Suomen tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus-hankkeen päihdepalvelujen kehittämistä. Tässä kokonaisuudessa kuvattiin monialaisen työskentelyn perusprosessia, jota pilotoitiin palvelukohtaisesti: SOTE-työparin monialaisesti toteuttamassa päihdelaitoskuntoutuksen arvioinnissa, korvaushoitoasiakkaiden asiakas- ja hoitosuunnitelmien yhteensovittamisessa ja katkaisuhoidossa olevien asiakkaiden hoidon- ja palvelutarpeenarvioinnissa.
Osaltaan SOTE-työparimallia kehitettiin myös THL:n Sujuvat palvelut -valmennuksessa, jossa keskityttiin asiakkaan kohtaamiseen ja palveluiden asiakaslähtöiseen kehittämiseen. Kehittäminen keskittyi Loimaan alueelliseen työskentelyyn. Loimaalla parannettiin alueellista työskentelyä erityisesti terveys- ja sosiaalipalveluiden yhteistyön, yhteisasiakasvastaanottojen ja asiakaskohtaamisten osalta. Kehittämisessä rakennettiin myös yhteispalaveri- ja yhteisvastaanottokäytäntöjä asiakastyön pulmatilanteisiin.
SOTE- työparimalli yhdisti ja muokkasi edellä mainitut kehittämiskokonaisuudet omaksi monialaisen työskentelyn toimintamalliksi. Kehittämisessä lisäksi hyödynnettiin laajasti aikaisemmin kehitettyjä monialaiseen työskentelyyn rakennettuja malleja.
Yhteiskehittäminen perustui jatkuvan parantamisen lean-ajatteluun.
Yhteiskehittäminen mahdollisti joustavan kehittämisprosessin, joka vastasi sote- työpariverkoston tarpeisiin ja tavoitteisiin. Sote- työpariverkoston toimintaan sisällytettiin monialaisen työskentelyn teemoja ja alustuksia. Kehittämispolku oli monitasoinen ja työntekijöitä sekä johtoa osallistava.
Agenteille lähetettiin kysely ennen työpariverkoston aloitusta, jossa kartoitettiin osallistujien odotuksia ja toiveita. Työpariverkoston sisällöt muodostuivat johdon ja agenttien toiveiden perusteella. Työpariverkostojen välillä agenteille annettiin välitehtävä, joka liittyi tulevaan käsiteltävään teemaan. Välitehtävässä agentti selvitteli tai kartoitti annettua aihetta omassa työyksikössään ja näin toi samalla keskusteluun yhteistyön ja monialaisuuden teemoja omassa työyhteisössään. Sote-työpariverkosto kokoontui kuukausittain työpajamuotoisesti, jossa hyödynnettiin monipuolisesti mm. sähköisiä kehittämisen alustoja kuten Padlettia tai Flingaa. Jokaisen työpariverkoston kokoontumisesta kerättiin palautetta osallistujilta.
Sote-työpariverkoston kokoontumisen jälkeen hanketyöntekijät kokosivat tuotetun materiaalin, työstivät ja tiivistivät sen. Tämän jälkeen materiaali työstettiin palvelumuotoilijan kanssa, jolloin se on saanut brändin mukaisen ja saavutettavan ulkoasun. Hanketyöntekijöiden työstämisellä ja palvelumuotoilulla pyrittiin selkeyttämään ja tiivistämään teema ymmärrettäväksi ja johdonmukaiseksi. Lopuksi teeman tuotos vietiin palvelualueiden johtajille kommentoitavaksi ja hyväksytettäväksi. Yhteiskehittämisen prosessin läpäisemästä materiaalista muodostui sote-työparimallin opas. Opas toimii jatkossa monialaisen sote-työparimallin mukaisen työskentelyn tukena.
Sote-työpariverkoston teema verkostopalaveri nosti esille tarkemman ja laajemman työstämisen tarpeen aihepiiristä. Verkostopalaveria käsitteenä käytettiin hyvin erityyppisiin palaverimuotoihin ja verkostopalaveri oli osalle työntekijöistä vieras. Kehittämistyössä esiin nousivat verkostopalavereihin liittyvä osaamisvaje, joka tuli näkyväksi virheellisistä ja keskenään erilaisista oletuksista ja näkemyseroista. Monialaisen yhteistyön esteinä näkyivät palvelualueiden siiloutuminen, työntekijöiden asenteellisuus ja aiemmat negatiiviset kokemukset. Työskentelyssä nousi myös esiin jopa vastakkainasettelu liittyen verkostopalaverin kulkuun.
Yhteiskehittämisen lopputuloksena syntyi Varhan monialaisen mielenterveys- ja päihdetyön palaverien kuvaus, jossa asiakas on keskiössä. Erilaiset palaverityypit kuvattiin ja avattiin osaksi asiakkaan prosessia. Asiakasprosessissa runko muodostui monialaisesti toteutettavasta asiakaskohtaisesta verkostopalaverista, jota täydensi SOTE-työparin yhteisvastaanotot ja palvelualueiden rakenteissa olevat moniammatilliset palaverit sekä ilman asiakasta toteutettavat palaverit. Kuvauksessa asiakkaan rooli ja asiakkaan tuen tarpeet nostettiin keskiöön ja pyrittiin purkamaan pois vanhoja ei-asiakaslähtöisiä tai työntekijälähtöisiä toimintatapoja. Visualisoinnilla oli selkeä merkitys ja se nähtiin tarpeelliseksi konkretisoimaan monimutkaisia kokonaisuuksia ja helpottamaan sote-yhteisen ymmärryksen saavuttamista.
Kehittämistyössä kartoitettiin jo hyvin varhaisessa vaiheessa monialaisen yhteistyön esteitä ja hyviä käytäntöjä. Tavoitteena oli madaltaa kynnystä yhteistyöhön ja purkaa esteitä. Monialaisen työskentelyn esteitä ja hyviä käytäntöjä nousi kehittämisprosessin eri vaiheissa kuitenkin esiin lisää säännöllisesti ja ajoittain yllättävissäkin kohdissa. Usein tutkimalla pintaa syvemmälle ja kuuntelemalla työntekijöitä ja johtoa herkällä korvalla päästään kiinni ajoittain jopa ehkä yllättäviinkin esteisiin.
Ratkaisut koettujen isojenkin esteiden purkuun vaativat usein vain pieniä muutoksia, yhteisen ymmärryksen lisäämistä ja avointa vuorovaikutusta sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden välillä. Oleelliseen rooliin nousi vuorovaikutustaidot ja se, miten kohtaamme yhteistyössä työkaverimme ja miten tätä yhteistyötä teemme.
Kuva
SOTE-työparimallissa on kyse monialaisesta yhteistyöstä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen toimesta, silloin kun asiakkaalla on tarve mielenterveys- ja päihdepalveluiden yhteensovittamiseen ja tuen tarve on pitkäaikaista. SOTE-työparimalli yhdisti asiakkaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden asiakas- ja hoitoprosessin, sote-yhteiseksi asiakasprosessiksi, jota toteutetaan asiakkaan tuen, palveluiden ja hoidon tarpeen perusteella. SOTE-työparimalli on yhteinen toimintatapa, joka on toteutettavissa olemassa olevilla resursseilla.
SOTE-työparimallin yhteiseen osaamispohjaan valitut elementit nivovat ammattilaisten monialaisen asiantuntijuuden yhteen. Yhteisenä käyttöteoriana toimii toipumisorientaatio, joka ohjaa nostamaan asiakkaan ja hänen elämänsä keskiöön. Toipumista tukeva työskentely ja muutosvaihetietoinen työote tukevat ammattilaisia oikea-aikaisten ja oikeiden palveluiden sekä interventioiden käyttöön. Systeeminen työote lisää ymmärrystä asiakkaan ja hänen elämänsä kokonaisuuteen, jossa kaikki osat vaikuttavat kaikkeen. SOTE-työparimallin mukaisessa työskentelyssä nojaudutaan tutkittuun tietoon ja vaikuttavuuteen perustuviin valintoihin ja interventioihin.
Monialaista yhteistyötä tukemaan on kuvattu hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon mielenterveys- ja päihdepalveluiden monialaisen johtamisen tapaamisten rakenne ja rakenteissa olevat struktuurit asiakkaan asian monialaiseen käsittelyyn. Yhteensovittava monialainen johtaminen mahdollistaa ja tukee ruohonjuuritason SOTE-työparityöskentelyä.
Toimintamalli on kehitetty Varhan sosiaali- ja terveydenhuollon perustason mielenterveys- ja päihdetyön toiminnallisen integraation tueksi. Toimintamallissa huomioidaan myös yhdyspinnoilla tapahtuva monialainen yhteistyö, silloin kun mielenterveys- ja päihdepalveluiden asiakkaalla on myös muun tuen ja palveluiden tarve. Toimintamalli ja sen elementit ovat lisäksi sovellettavissa myös muuhun monialaiseen yhteistyöhön sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa.
Kuva
Kuva
SOTE-työparimalli otettiin asiakasprosessin käsitteen tasolla käyttöön Varhassa jo ennen nykyisen kehittämistyön aloittamista. Kehittämistyön tehtävänä oli määritellä toimintamallin sisältöä, brändätä ja kuvata se. Lisäksi ydintavoitteena oli sovittaa yhteen sosiaali- ja terveydenhuollon mielenterveys- ja päihdetyön toimintatapoja ja prosesseja sekä yhteisten linjausten ja kuvauksien kautta lisätä työntekijöiden ymmärrystä toisten työstä ja kokonaisuudesta.
Kehittämistyön jokaisessa vaiheessa huomioitiin juurruttamisen ja käytännön arjen työhön viemisen elementit (kts. Toteuttamissuunnitelma). Juurruttamista ja toimintamallin levittämistä tehtiin hankkeen ja organisaation olemassa olevilla resursseilla askel kerrallaan organisaation eri tasoilla koko kehittämistyön. Juurruttamisessa keskiössä oli brändin mukainen materiaali ja toisto. Yhteisen osaamispohjan mukaisia teemoja vietiin eteenpäin agenttiverkoston yhteiskehittämisen, esihenkilösparrauksen, tiedottamisen ja koulutuksien avulla. Koulutuksista riippuvuuspainotteinen ohjatun omahoidon koulutus ja koko päivän yhteisen osaamisen- webinaari räätälöitiin sote-työparimallin mukaisesti monialaisiksi kokonaisuuksiksi.
Keväällä 2025 Varhan sosiaali- ja terveydenhuollon mielenterveys- ja päihdetyö ”pukeutui” SOTE-työparimallin brändiin, jolloin sote-työpariagentit, esihenkilöt ja johto asettivat Teams-profiilikuvaksi sote-työparimallilogon. Näin työparimalli ja agentit saavat laajaa näkyvyyttä Varhan organisaatiossa.
SOTE-työparityöskentelyn opas (kts. liite) julkaistiin alkusyksyllä 2025 ja se jaettiin työkentälle alueilla järjestettävien koulutustilaisuuksien avulla, yhdessä esihenkilöiden kanssa syksyllä 2025. Syksyn aikana valmistui myös päihde- ja riippuvuustyön erityisten palveluiden palvelutarpeenarvioinnin sote-yhteisen prosessin sisällön kuvaaminen (kts. liite).
Vuoden 2026 alusta alkaen vastuu toimintamallin ylläpitämisestä ja eteenpäin kehittämisestä siirtyy miepä SO+TE johtajille, päälliköille ja esihenkilöille yhdessä työntekijöiden kanssa.
Kuva
Asiakkaan aseman vahvistaminen ja yhteinen asiakas -ajattelun lisääminen olivat sote-työparityöskentelyn ytimessä. Hyvinvointialueen asiakaskohtaamisen periaatteet toimivatkin toimintamallin kivijalkana. Kehittämistyön jokaisessa vaiheessa asiakas ja asiakkaan kokemus nostettiin keskiöön ja monialaisen yhteistyön teemoja käsiteltiin ja kehitettiin tästä näkökulmasta, hyödyntäen myös kokemusasiantuntijoiden asiantuntemusta. Toimiva monialainen SOTE-työparityöskentely heijastuu suoraan asiakkaalle tuoden turvaa ja mahdollistaa kokonaisvaltaisen avun tarjoamisen ja saannin.
Toimintamalli nojasi hyvinvointialueen monialaisen työskentelyn periaatteisiin. SOTE-työparimalli ja sen brändäys onnistuivat yhdistämään organisaatiossa erillään toimivat sosiaalihuollon ja terveydenhuollon johdon, esihenkilöt ja ammattilaiset yhteen Varsinais-Suomen hyvinvointialueen mielenterveys- ja päihdetyön asiantuntijoiksi, joilla on sovittu yhteinen tapa tehdä yhteistyötä toisiaan kannustaen, tukien ja osaamista täydentäen.
Työntekijöiden ja organisaation osaamista vahvistettiin laajasti yhteisen osaamispohjan teemojen kautta. Yhteinen osaamispohja loi vankan yhteisen raamin arjen asiakastyöskentelyyn. SOTE-työparimallin kehittämistyö myös nosti näkyväksi laajemmat koulutus- ja muutostarpeet. Toipumisorientaatio tulee tulevaisuudessa yhteisenä käyttöteoriana vahvempaan käyttöön organisaatiossa, kun perustason sosiaali- ja terveydenhuollon mielenterveys- ja päihdepalveluiden lisäksi myös erikoissairaanhoidossa, psykiatrian vastuualueella, toimintatapa otetaan käyttöön.
Kuva
Kuva
