Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Vuonna 2020 Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän perhe- ja sosiaalipalveluiden työikäisten palveluissa tehtiin selvitys työikäisten palveluiden 18–29- vuotiaista nuorista aikuisista. Selvityksessä todettiin, että kartoituksen piirissä olleilla on huomattavan runsaasti psyykkistä oireilua. Selvityksessä todettiin, että noin 80 %:lla sosiaalihuollon nuorista aikuisista asiakkaista on erilaisia mielenterveyden ongelmia ja tämän kohderyhmän palveluita halutaan kehittää.
Sosiaalityössä on todettu koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten aikuisten tarvitsevan usein tehostettua ja pitkäjänteistä tukea arjen toiminnoista ja asioinneista selviytyäkseen. Työikäiselle väestölle on yhtymän alueella tarjolla sosiaalihuoltolain mukaista sosiaalista kuntoutusta. Arjen tuen palveluita tulee kehittää asiakkaiden palvelupolkujen tukemiseksi.
Nordic Healthcare Group:n (NHG) toimesta Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle tehdyssä hoito- ja palveluvelan analyysissa (2022) nousi esiin sosiaalihuollon työikäisten asiakkaiden palvelujen tarpeen kasvu ja niissä korostuvat mielenterveysongelmat. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jääneet nuoret aikuiset tarvitsevat arjen tueksi usein tehostettua tukea.
Mielenterveysosaamisen lisääminen ja arkiympäristössä annetun valmennuksellisen tuen lisääminen sosiaalialan työssä sekä sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen ja yhteistyöprosessit mielenterveyspalvelujen ja muiden palvelujen kanssa vaativat kehittämistä, jotta asiakkaita voidaan tukea varhaisessa vaiheessa ja ehkäistä mielenterveydellisten hoitopalvelujen kasvavaa kysyntää ja toisaalta hoidon tarpeessa olevat pääsevät sujuvammin hoitoon.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Päijät-Hämeen alueella työttömyys on monimuotoista ja syrjäytymisvaarassa olevia nuoria on paljon. Mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat korostuneet ja alueella ylisukupolvinen huono-osaisuus on yleistä. Nämä monimuotoiset haasteet korostuvat erityisesti Lahden alueella, jossa näyttäytyy koko maan keskiarvoa heikompi huoltosuhde, matalampi koulutustaso, korkeampi työttömyys sekä heikompi yleinen terveystilanne.
Kehitystyön kohderyhmänä on Päijät-Hämeen hyvinvointialueen perhe-ja sosiaalipalveluiden sisällä oleva työikäisten palvelut, joihin sisältyy asiakasohjauksen palvelua sekä palvelutuotantoa. Sosiaalinen kuntoutus on yksi palveluista, joita palvelutuotannossa tarjotaan. Se on suunnattu 18-64- vuotiaille työikäisille asiakkaille, jotka ovat asiakkuudessa työikäisten palveluissa.
Tämän toimintamallin kohderyhmänä on sosiaalisen kuntoutuksen asiakkuudessa olevat 18-29 vuotiaat nuoret aikuiset. Uusilla toimintamalleilla pyritään tukemaan asiakkaita varhaisemmassa vaiheessa, ehkäisemään mielenterveydellisten hoitopalvelujen kasvavaa kysyntää sekä saada hoidon tarpeessa olevia asiakkaita sujvammin hoidon piiriin. Sosiaalisen kuntoutuksen tehostetummalla tuella pyritään tukemaan nuoria aikuisia ja vastaamaan tällä tavalla kasvaviin mielenterveyden haasteisiin.
Kehittämistyö kattaa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen kunnat: Lahti, Heinola, Padasjoki, Asikkala, Kärkölä, Hollola, Hartola, Orimattila, Iitti ja Sysmä.
Kohderyhmänä 18-29 - vuotiaat nuoret aikuiset, jotka ovat asiakkuudessa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen sosiaalisen kuntoutuksen palvelussa.
Asiakkailta kerätään kirjallista palautetta sosiaalisen kuntoutuksen palvelun päättyessä sekä palvelun aikana. Lisäksi asiakkailta on kerätty palautetta tehostetusti kahden viikon jaksoilla keväästä 2024 alkaen hankkeen jokaisen kvartaalikauden alussa.
Tyypillisistä asiakkaista on laadittu asiakasprofiileja sosiaalisen kuntoutuksen kehittämistyöhön osallistuvien sosiaaliohjaajien ja sairaanhoitajien kanssa. Paljon tukea tarvitsevista asiakkaista on tehty erillistä kuvausta, kun on pohdittu intensiivisen työn soveltuvuutta asiakkaille. Sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaita on myös osallistunut yhteiskehittämiseen, jossa he kertoivat työntekijöiden ajatuksia sisältävään työstöön omia ajatuksiaan ja kannanottojaan siitä, miten he kokevat saavansa mielenterveyspalveluita ja mitä esteitä kokevat palveluihin pääsyssä.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Kehittämistyön myötä tavoitellaan sitä, että luodun intensiivisen ja valmentavan toimintamallin ansiosta sosiaalisen kuntoutuksen palvelu on laajentunut ja muuttunut monipuolisemmaksi.
Uuden toimintamallin myötä voidaan välillisesti purkaa hoito- ja palveluvelkaa ja ehkäistä mielenterveyspalveluiden kasvavaa kysyntää.
Tavoitteena on, että uusi toimintamalli on osa hyvinvointialueen organisaation toimintaa jatkossa.
Uuden toimintamallin myötä tavoitellaan myös asiakkaiden osallisuuden vahvistumista.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Muutosta mitataan asiakkaiden elämänlaatua mittaamalla, käyttämällä 3x10D Elämäntilannemittaria ja tarkastelemalla tuloksia säännöllisesti. Asiakkaat täyttävät mittarin asiakkuuden alussa ja viimeistään 6kk päästä, ellei asiakkuus sosiaalisessa kuntoutuksessa pääty jo aiemmin.
Lisäksi kerätään asiakaspalautetta erikseen kehitetyllä kirjallisella lomakkeella.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Toimintamalli on sidoksissa organisaation toimintaan ja idea toimintamallin kehittämisestä on noussut organisaatiolta sen tarpeiden pohjalta.
Kehittämistyöhön osallistuvat työntekijät (8 sosiaaliohjaajaa ja 2 psykiatrista sairaanhoitajaa) ovat työskennelleet organisaation sisällä, samoissa tiloissa muun sosiaalisen kuntoutuksen henkilöstön kanssa. Sosiaaliohjaajien esihenkilönä on toiminut sosiaalisen kuntoutuksen palveluesihenkilö, ja sairaanhoitajien esihenkilönä mielenterveyspalveluiden osastonhoitaja.
Organisaation esihenkilö- ja johtotaso oli mukana kehittämistyössä koko ajan.
Intensiivisen työskentelyn toimintamalli nähtiin koko ajan tärkeänä sosiaalisen kuntoutuksen palvelun tuottamisessa ja organisaatiolla halusi sisällyttää sen omaan toimintaansa. Toimintamallin kehittäminen siirrettiin kehittämistyön loppuvaiheilla organisaation omien kehittämistoimien sisälle. Toimintamallin jalostaminen, käyttöönotto ja jatkokehittäminen jatkuu organisaatiossa.
