Siltaaminen – maahanmuuttaneen tukena palveluihin pääsemiseksi ja/tai niihin kiinnittymiseksi

Luotu 08.07.2026
Siltaaminen – maahanmuuttaneen tukena palveluihin pääsemiseksi ja/tai niihin kiinnittymiseksi
Siltaaminen – maahanmuuttaneen tukena palveluihin pääsemiseksi ja/tai niihin kiinnittymiseksi

Tiivistelmä

 

  1. Maahanmuuttanut henkilö kohdataan yksilöllisesti, kysyvällä työotteella ja ilman ennakko-oletuksia. Tunnistetaan palvelutarpeet.
  2. Tuetaan palveluihin pääsyä saattaen eikä vain ohjaten. Varmistetaan että henkilö ymmärtää palvelun tarkoituksen ja että hän pääsee kiinnittymään palveluun. Tarvittaessa varataan aika yhdessä ja/tai mennään mukaan ensimmäiselle tapaamiselle. Autetaan henkilöä esittämään asiansa niin että hän tulee ymmärretyksi ja kuulluksi. Esimerkiksi varmistetaan että henkilöllä on mahdollisuus tulkkiin mikäli hän sitä tarvitsee.
  3. Varmistetaan aito kiinnittyminen palveluun. Varmistetaan että henkilö on ymmärtänyt annetut jatkon toimintaohjeet, esimerkiksi täytyykö hänen itse varata seuraava aika.
  4. Erityisesti paljon palveluja tarvitsevien kohdalla korostuu palvelujen koordinointi ja tiedonkulun tukeminen eri palveluiden välillä. Varmistetaan että henkilöllä on taho jolla on kokonaiskuva tilanteesta ja joka koordinoi eri palveluita. Näin edistetään palveluihin kiinnittymistä ja varmistetaan, että tarvittava tuki toteutuu oikea-aikaisesti ja jatkuvasti.

Siltaamisen myötä asiakkaat saavat tarvitsemiaan peruspalveluita, esimerkiksi tutkimuksia terveydenhuollossa tai tapaamisia sosiaalihuollossa. Siltaajan kokoamat ja välittämät tiedot asiakkaan tilanteesta sujuvoittaa palveluiden oikean avun saamista. Siltaaja myös toimii asiakkaan tukena niin että hän tulee aidosti oikein ymmärretyksi. 

Siltaamisen tavoiteltu pitkän aikavälin vaikutus on että yhteistyö lisääntyy eri toimijoiden välillä. Eri organisaatiot oppivat toistensa käytännöistä ja palveluista. Organisaatiot myös saavat tietoa esteistä joita erityisryhmät kohtaavat palveluun pääsemiseksi. Tavoite on että näihin esteisiin puututaan ja siltaaminen käy tarpeettomaksi.

Kohderyhmä

Maahanmuuttajat
Paljon palveluita tarvitsevat
Työikäiset
Työttömät

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Hankkeessa kerättiin tietoa maahanmuuttaneiden asiakkaiden työttömyyden taustalla olevista tekijöistä ja tuen tarpeista, jotka vastasivat viimeaikaisten tutkimusten ja selvitysten tuloksia. Työttömyyden taustalla tunnistettiin rakenteellisia ja yksilöllisiä tekijöitä sekä näiden yhteisvaikutuksia. Rakenteellisesti muun muassa huono työllisyystilanne, yhteiskunnan digitalisaatio ja suorittavan työn vähäisyys, korkea suomen kielen taitotasovaade sekä työnantajien ennakkoasenteet vaikuttivat hankeasiakkaiden työttömyyteen. Yksilöllisistä tekijöistä muun muassa matala koulutustaso lähtömaassa, terveydelliset ongelmat, toimintakykyyn vaikuttavat traumakokemukset, haastava perhetilanne ja kasautuneet kuormitustekijät vaikuttivat työttömyyteen. Hankkeen ylikotoaikaisista asiakkaista 30 prosentilla oli kompleksinen, pitkäkestoista monialaista tukea vaativa elämäntilanne, joka vaikutti asiakkaan työ- ja toimintakykyyn. Toisaalta hankkeen asiakkaat olivat hyvin motivoituneita työelämään myös hyvin haastavissa elämäntilanteissa. 

Hankkeessa todettiin, että erityisesti kotoutumisajan ylittäneillä maahanmuuttaneilla oli asiakkuus ainoastaan työllisyyspalveluissa myös hyvin haastavissa elämäntilanteissa. Monialaisen työn toimintamallia kehittäessä hankkeessa havaittiin, että pelkkä ohjaus oikeaan palveluun ei usein riittänyt, vaan asiakas tarvitsi saattamista palveluun ja tukea palvelussa pysymisessä. Monialaiselle yhteistyölle voidaan organisaatiossa luoda yhteisesti sovittuja käytäntöjä, mutta toimiva yhteistyö edellyttää koordinointia ja työntekijöitä, jotka edistävät sitä aktiivisesti. 

Käytännössä hankkeen asiakastyössä mallinnettiin siltausta monialaisen yhteistyön mahdollistajana. Siltaaja-käsite (engl. bridge people) pohjautuu Xiayang Liun ja kumppaneiden (2017) tutkimukseen, jossa tarkasteltiin ikääntyneiden kiinalaisten maahanmuuttaneiden pääsyä sosiaali- ja terveyspalveluihin Englannissa. Tutkimuksessa siltaajilla kuvattiin henkilöitä, joilla oli keskeinen rooli sote-palveluihin pääsyn edistämisessä. Siltaajien merkitys on tunnistettu myös suomalaisessa kontekstissa. Henna Sapir ja Kati Turtiainen (2025) ovat tutkimuksessaan todenneet, että siltaajilla on merkittävä rooli maahanmuuttaneiden aikuissosiaalityöhön pääsyn edistämisessä. Tutkimuksissa luonnehdittiin siltaajia helposti lähestyttäviksi ammattilaisiksi, perheenjäseniksi tai ystäviksi, joilla on ymmärrys palvelujärjestelmästä, osaamista maahanmuuttaneiden kanssa toimimiseen, toimiva yhteistyö eri toimijoiden kanssa sekä valmius saattaa palveluihin tarvittaessa toistuvasti (Liu ym. 2017; Sapir & Turtiainen 2025).

Hankkeessa mallinnettiin siltausta ja todettiin sen välttämättömyys asiakaslähtöisen monialaisen yhteistyön toteuttamiseksi. Käytännössä hankkeen työntekijät toimivat siltaajina saattaessaan asiakkaan tarvittaviin palveluihin. Hankkeen huomiot siltauksen edellytyksistä vastaa edellä mainittujen tutkimusten tuloksia. 

Yhdessä-hankkeessa kehitettiin maahanmuuttaneille suunnattua työvalmennusta joka huomioisi myös asiakkaiden monialaiset palvelutarpeet. Monialaisen työn toimintamallia kehittäessä hankkeessa havaittiin, että pelkkä ohjaus oikeaan palveluun ei usein riittänyt, vaan asiakas tarvitsi saattamista palveluun ja tukea palvelussa pysymisessä. Monialaiselle yhteistyölle voidaan organisaatiossa luoda yhteisesti sovittuja käytäntöjä, mutta toimiva yhteistyö edellyttää koordinointia ja työntekijöitä, jotka edistävät sitä aktiivisesti. 

Liitetiedostossa mainitut lähdetiedot siltaamisen käsitteen taustalle.

Lähteet_0.docx (14.46 KB)
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Suomalainen palvelujärjestelmä on pirstaloitunut ja lähtökohtaisesti odottaa henkilön osaavan hakea palveluita oikeasta paikasta. Maahanmuuttaneissa, erityisesti pakolaistaustaisissa, on henkilöitä jotka eivät osaa hakeutua tai eivät pääse tarvitsemaansa palveluun itsenäisesti. Siltaamisen toimintamalli on kehitetty tukemaan (paljon) palveluita tarvitsevia maahanmuuttaneita henkilöitä pääsemään tarvitsemaansa palveluun ja kiinnittymään siihen. 

Maahanmuuttaneilla, erityisesti pakolaistaustaisilla henkilöillä voi olla muita enemmän esteitä palveluihin pääsemiselle ja niihin kiinnittymiselle. Taustalla voi olla esimerkiksi seuraavia syitä: 
-Heikko luku- ja/tai kirjoitustaito
-Puutteelliset digitaidot
-Ajan varaaminen puhelimessa tai digitaalisesti sekä oman asian selittäminen on hankalaa tai mahdotonta - palvelu jää hakematta. 
-Suullisesti annettuja jatko-ohjeita on vaikea ymmärtää tai muistaa, ja sen vuoksi noudattaa - palvelu jää kesken.
-Ei tietoa tai ymmärrystä siitä että palvelu on ylipäätään olemassa tai mistä sitä voi hakea.
-Puutteellinen luottamus suomalaisiin palveluihin/viranomaisiin. Taustalla voi joskus olla oman kieliyhteisön sisällä tapahtuva harhaanjohtava tai virheellinen some- tms. viestintä.

Lisäksi kohderyhmän palveluihin liittyviä rakenteellisia haasteita:
-Maahanmuuttaneiden neuvonta hoidetaan ensisijaisesti kunnissa. Henkilön tilanne voi olla hyvinkin kompleksinen mutta neuvontapalveluissa ei osata tunnistaa ohjaustarvetta Hyvinvointialueen palveluihin. Tai kynnys Hyvinvointialueen palvelulle on korkea koska henkilö on kunnan neuvontapalveluiden piirissä.
-Palveluihin hakeutumisen vaikeutta ei tunnisteta palvelussa. Esimerkiksi takaisinsoittojärjestelmät ja digitaaliset ensiarviointityökalut. 

 

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Siltaus-toiminnan tarkoituksena on tukea maahanmuuttaneita henkilöitä palveluihin pääsyssä, niiden sujuvassa itsenäisessä käytössä sekä palveluihin kiinnittymisessä. Lisäksi tavoitteena on tiivistää moniammatillista yhteistyötä sekä edesauttaa sitä että maahanmuuttaneiden palveluihin pääsyn esteet tunnistettaisiin paremmin.

 

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Hankkeen aikana tilastoitiin asiakastyössä esiin nousevia pitkittyneen työttömyyden taustalla olevia tekijöitä. Lisäksi asiakaskohtaisesti tilastoitiin monialainen yhteistyö ja yhteydenotot muihin palveluihin. 

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Siltauksen perustana on työntekijän ammattitaito ja asiakassuhteessa syntyvä luottamus. Työntekijän saavutettavuus edesauttaa luottamuksen syntymistä. Käytännössä tämä tarkoittaa jalkautuvaa, joustavaa ja asiakaslähtöistä työotetta, mikä edellyttää riittäviä resursseja. Siltaajalla täytyy olla palvelujärjestelmäosaamista, joka tarkoittaa kykyä tunnistaa palvelutarpeita ja puhua palvelujärjestelmän kieltä sekä ymmärtää lainsäädännön reunaehtoja. Siltaajalla täytyy olla monimuotoisuustietoisuutta, mikä pohjautuu kysyvään työotteeseen oletusten sijaan, ymmärrystä moninaisuuden muodoista ja niiden rakenteellisista ja yksilöllisistä vaikutuksista (esim. maahanmuuttoon liittyvät kontekstuaaliset tekijät) sekä traumatietoinen lähestymistapa. Siltaus on palveluun saattamista, jolla tarkoitetaan asiakkaan puolesta puhumista ja puolen pitämistä, tiedon välittämistä ja mukaan jalkautumista. 

Siltaajan organisaatio

Hankkeessa mallinnettiin siltausta työllisyyspalveluista käsin ja todettiin sen välttämättömyys asiakaslähtöisen monialaisen yhteistyön toteuttamiseksi. Käytännössä hankkeen työntekijät toimivat siltaajina saattaessaan asiakkaan tarvittaviin sote-palveluihin. 

Siltauksen tarve ilmenee siellä, missä asiakas on. Käytännössä työllisyyspalvelut oli hyvin toimiva kotipesä siltaajalle, koska maahanmuuttaneiden asiakkuus on lähtökohtaisesti kunnassa ja työllisyyspalveluissa. Siltauksen idea ei ole siirtää lainsäädännöllisiä vastuita siltaajalle, vaan siltauksen keinoin tukea erityisen haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten pääsyä tarvitsemiensa lakisääteisten palveluiden piiriin. 

Maahanmuuttaneiden siltaamista heidän tarvitsemiin sote-palveluihin voidaan, ja usein toteutetaankin, myös kunnan kotoutumispalveluissa. Etenkin kotoajan ylittäneet palveluita tarvitsevat eivät kuitenkaan kaikki välttämättä käytä kotoutujille suunnattuja neuvontapalveluita. Hankkeen asiakastyössä havaittiin, että monella kotoutumisajan ylittäneellä paljon palveluitakin tarvitsevalla maahanmuuttaneella ainut säännöllinen asiakkuus tai viranomaiskontakti oli työllisyyspalveluissa. Työllisyyspalveluiden ammattilaisilla on hyvin keskeinen rooli asiakkaiden palveluiden ja monialaisen tuen tarpeen tunnistamisessa. Heidän tehtävänkuva ja resurssi ei kuitenkaan useimmiten mahdollista siltaamista muihin palveluihin. Käytännössä siis erillinen tehtävänkuva siltaamiseen on tarpeen.

 

Toimintamallin ydinsisältö
  1. Maahanmuuttanut henkilö kohdataan yksilöllisesti, kysyvällä työotteella ja ilman ennakko-oletuksia. Tunnistetaan palvelutarpeet.
  2. Tuetaan palveluihin pääsyä saattaen eikä vain ohjaten. Varmistetaan että henkilö ymmärtää palvelun tarkoituksen ja että hän pääsee kiinnittymään palveluun. Tarvittaessa varataan aika yhdessä ja/tai mennään mukaan ensimmäiselle tapaamiselle. Autetaan henkilöä esittämään asiansa niin että hän tulee ymmärretyksi ja kuulluksi. Esimerkiksi varmistetaan että henkilöllä on mahdollisuus tulkkiin mikäli hän sitä tarvitsee.
  3. Varmistetaan aito kiinnittyminen palveluun. Varmistetaan että henkilö on ymmärtänyt annetut jatkon toimintaohjeet, esimerkiksi täytyykö hänen itse varata seuraava aika.
  4. Erityisesti paljon palveluja tarvitsevien kohdalla korostuu palvelujen koordinointi ja tiedonkulun tukeminen eri palveluiden välillä. Varmistetaan että henkilöllä on taho jolla on kokonaiskuva tilanteesta ja joka koordinoi eri palveluita. Näin edistetään palveluihin kiinnittymistä ja varmistetaan, että tarvittava tuki toteutuu oikea-aikaisesti ja jatkuvasti.
SILTAUS kuva_0.pdf (10.41 MB)

Toimintamallin aikaansaama muutos

Ideaalitilanteessa siltaamisen myötä yhteistyö eri organisaatioiden välillä lisääntyy ja sujuvoituu. Tämän myötä maahanmuuttaneiden palvelukatveet voivat tulla näkyvämmäksi, niin että organisaatioissa voidaan puuttua haasteisiin jotka liittyvät maahanmuuttaneiden palveluihin pääsyyn tai niihin kiinnittymiseen. Lopulta siltaamiselle ei olisi enää tarvetta. 

Vähintään kuitenkin siltaamisen myötä maahanmuuttanut pääsee palveluun ja saa tarvitsemansa avun. Monialainen työskentely lisääntyy ja erityisesti paljon palveluita tarvitsevia henkilöitä osataan tukea yhteisen suunnitelman mukaisesti.

Todennetut lyhyen aikavälin tulokset ja vaikutukset

Siltaamisen myötä asiakkaat saivat tarvitsemiaan sote-palveluita, esimerkiksi tutkimuksia terveydenhuollossa tai tapaamisia sosiaalihuollossa. Hankkeen siltaaja myös kartoitti asiakkaan taustatilannetta ja palveluita joissa hän on aiemmin ollut. Tiedot koottiin ja asiakkaan luvalla välitettiin viranomais- tai muulle asiakkaan palveluista jatkossa vastaavalle taholla. Hankkeen yhteistyötahoilta keräämän palautteen mukaan tämä koettiin hyödylliseksi ja palvelutarpeen arviointia jouduttavaksi. Useassa tilanteessa myös asiakkaan kiinnittyminen palveluihin onnistui paremmin koska hänellä oli syntynyt luottamus siltaajaan joka pysyi asiakkaan rinnalla tarpeeksi kauan ollen tarvittaessa mukana tapaamisilla ja prosesseissa. Luottamussuhde onnistuttiin siirtämään siltaajalta seuraavalle taholle.

Todennettu tai tavoiteltu pitkän aikavälin vaikuttavuus

Hankkeen aikana todettiin pienessä mittakaavassa että siltaamisen myötä maahanmuuttaneiden asiakkaiden sote-palveluihin pääsy mahdollistui. Käytännössä tämä tarkoitti sitä että moni sai tarvitsemaan apua esimerkiksi terveydentilan selvittämiseen ja hoitamiseen tai kuormittavan perhetilanteen selkiyttämiseen. Monella asiakkaalla oli ollut pitkään jatkunut hankala tilanne joka on vaikeuttanut tai tehnyt mahdottomaksi etenemisen kohti kielen oppimista, työllistymistä ja parempaa osallisuutta yhteiskuntaan. Siltaamisen myötä näiden asiakkaiden tilanne nytkähti eteenpäin, osalla hieman ja joillakin käänteentekevästi.

Siltaamisen tavoiteltu pitkän aikavälin vaikutus on että yhteistyö lisääntyy eri toimijoiden välillä. Eri organisaatiot myös oppivat toistensa käytännöistä ja palveluista. 

Toimintamallin kustannusvaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä

Yleisesti esimerkiksi sosiaalityön tutkimuksessa on todettu että se että henkilö pääsee nopeasti tarvitsemansa avun piiriin tuo kustannushyötyä. Esimerkiksi niin että henkilö ei joudu kysymään apua samaan ongelmaan moneen kertaan tai monelta eri taholta. Kustannustehokkuutta tuo myös se että ongelmat ja haasteet eivät pääse pitkittymään ja vaikeutumaan jolloin niiden hoitamiseen tarvitaan enemmän resursseja.

Pitkän aikaväin kustannusvaikutustavoite on se että organisaatioissa osataan huomioida myös erityisen haavoittuvassa asemassa olevat maahanmuuttaneet niin että he eivät tarvitse enää siltaamista palveluihin pääsemiseksi. Henkilöt saavat tarvitsemansa avun ja palvelun oikea-aikaisesti ja ilman välikäsiä. Maahanmuuttaneiden osallisuus ja hyvinvointi lisääntyy. 

Onko toimintamalli siirrettävissä toiseen toimintaympäristöön ja/tai toiselle kohderyhmälle?
Kyllä
Lisätietoa toimintamallin siirrettävyydestä

Toimintamallia on kehitetty maahanmuuttaneiden palveluissa, mutta yhtä hyvin se on hyödynnettävissä minkä tahansa haavoittuvassa ja/tai paljon palveluita tarvitsevan asiakasryhmän parissa. 

Toimintamallissa siltaaja on kuvattu ammattilaisena, mutta yksinkertaisimmillaan se voi olla, ja usein onkin, apua tarvitsevan henkilön läheinen tai tukihenkilö. Oleellista on palveluun saattaminen niin että varmistetaan myös sen toteutuminen.

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Hankekontekstissa siltauksessa kriittistä oli rajanveto viranomaistyön ja hanketyön välillä ja tietosuojaan liittyvien reunaehtojen huomioiminen. Käytännön työ osoitti, että siltaajalla saattoi olla paras kokonaiskuva asiakkaan tilanteesta, ja asiakkaat lähestyivät usein ensisijaisesti siltaajaa saavutettavuuden ja työskentelyssä syntyneen luottamuksen vuoksi. Siltaajalla oli käytännössä suuri vastuu siinä, että hän tunnisti viranomaisten tehtävät ja omien toimintamahdollisuuksiensa rajat. Siltaus saattoi tarkoittaa myös esimerkiksi sosiaalipalveluihin tehtävää huoli-ilmoitusta, lastensuojeluilmoitusta tai ohjausta terveydenhuollon päivystykseen. Näissä tilanteissa siltaajan rooli oli toimia tarvittaessa viranomaisen työparina ja asiakkaan tukena prosesseissa. Siltaajalla oli mahdollisuus selittää palvelujärjestelmän toimintaa asiakkaalle ja selkeyttää yhteisissä tapaamisissa sovittuja tavoitteita, jos ne jäivät asiakkaalle epäselviksi. 

Sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä kotoutumis- ja työllisyyspalveluissa on lainsäädäntö, joka raamittaa työtä, mutta spesifiä lainsäädäntöä ei luonnollisesti hanketyön tueksi ollut. Hanketyöntekijöiden pitkä kokemus sosiaali- ja kotoutumispalveluista tuki rajanvetoa. Hankkeen siltauksessa oli tärkeää varmistaa asiakkaalta lupa tietojen välittämiseen muille ammattilaisille ja tarvittaessa käyttää tietojen luovutuksen suostumuslomakkeita (kuten Kelan Y100). Toisaalta myös viranomaiset kipuilivat toisinaan tietojen luovutuksen kysymyksissä, kun yhteistyökumppani oli hanketoimija.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Seinäjoki
Kehittäjäorganisaatiot
Seinäjoen kaupunki
Toimiala
Palveluohjaus ja integraatio
Toimintaympäristö
Työllisyyshanke
Toimintamallin tyyppi
Menetelmä
Toimintamallin alkuperä
Alkuperäinen (omaan tarpeeseen kehitetty)
Käyttöönotto ja levinneisyys
Kokeiltu ja pilotoitu
Rahoittaja
Euroopan Sosiaalirahasto (ESR)