Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Hankkeessa kerättiin tietoa maahanmuuttaneiden asiakkaiden työttömyyden taustalla olevista tekijöistä ja tuen tarpeista, jotka vastasivat viimeaikaisten tutkimusten ja selvitysten tuloksia. Työttömyyden taustalla tunnistettiin rakenteellisia ja yksilöllisiä tekijöitä sekä näiden yhteisvaikutuksia. Rakenteellisesti muun muassa huono työllisyystilanne, yhteiskunnan digitalisaatio ja suorittavan työn vähäisyys, korkea suomen kielen taitotasovaade sekä työnantajien ennakkoasenteet vaikuttivat hankeasiakkaiden työttömyyteen. Yksilöllisistä tekijöistä muun muassa matala koulutustaso lähtömaassa, terveydelliset ongelmat, toimintakykyyn vaikuttavat traumakokemukset, haastava perhetilanne ja kasautuneet kuormitustekijät vaikuttivat työttömyyteen. Hankkeen ylikotoaikaisista asiakkaista 30 prosentilla oli kompleksinen, pitkäkestoista monialaista tukea vaativa elämäntilanne, joka vaikutti asiakkaan työ- ja toimintakykyyn. Toisaalta hankkeen asiakkaat olivat hyvin motivoituneita työelämään myös hyvin haastavissa elämäntilanteissa.
Hankkeessa todettiin, että erityisesti kotoutumisajan ylittäneillä maahanmuuttaneilla oli asiakkuus ainoastaan työllisyyspalveluissa myös hyvin haastavissa elämäntilanteissa. Monialaisen työn toimintamallia kehittäessä hankkeessa havaittiin, että pelkkä ohjaus oikeaan palveluun ei usein riittänyt, vaan asiakas tarvitsi saattamista palveluun ja tukea palvelussa pysymisessä. Monialaiselle yhteistyölle voidaan organisaatiossa luoda yhteisesti sovittuja käytäntöjä, mutta toimiva yhteistyö edellyttää koordinointia ja työntekijöitä, jotka edistävät sitä aktiivisesti.
Käytännössä hankkeen asiakastyössä mallinnettiin siltausta monialaisen yhteistyön mahdollistajana. Siltaaja-käsite (engl. bridge people) pohjautuu Xiayang Liun ja kumppaneiden (2017) tutkimukseen, jossa tarkasteltiin ikääntyneiden kiinalaisten maahanmuuttaneiden pääsyä sosiaali- ja terveyspalveluihin Englannissa. Tutkimuksessa siltaajilla kuvattiin henkilöitä, joilla oli keskeinen rooli sote-palveluihin pääsyn edistämisessä. Siltaajien merkitys on tunnistettu myös suomalaisessa kontekstissa. Henna Sapir ja Kati Turtiainen (2025) ovat tutkimuksessaan todenneet, että siltaajilla on merkittävä rooli maahanmuuttaneiden aikuissosiaalityöhön pääsyn edistämisessä. Tutkimuksissa luonnehdittiin siltaajia helposti lähestyttäviksi ammattilaisiksi, perheenjäseniksi tai ystäviksi, joilla on ymmärrys palvelujärjestelmästä, osaamista maahanmuuttaneiden kanssa toimimiseen, toimiva yhteistyö eri toimijoiden kanssa sekä valmius saattaa palveluihin tarvittaessa toistuvasti (Liu ym. 2017; Sapir & Turtiainen 2025).
Hankkeessa mallinnettiin siltausta ja todettiin sen välttämättömyys asiakaslähtöisen monialaisen yhteistyön toteuttamiseksi. Käytännössä hankkeen työntekijät toimivat siltaajina saattaessaan asiakkaan tarvittaviin palveluihin. Hankkeen huomiot siltauksen edellytyksistä vastaa edellä mainittujen tutkimusten tuloksia.
Yhdessä-hankkeessa kehitettiin maahanmuuttaneille suunnattua työvalmennusta joka huomioisi myös asiakkaiden monialaiset palvelutarpeet. Monialaisen työn toimintamallia kehittäessä hankkeessa havaittiin, että pelkkä ohjaus oikeaan palveluun ei usein riittänyt, vaan asiakas tarvitsi saattamista palveluun ja tukea palvelussa pysymisessä. Monialaiselle yhteistyölle voidaan organisaatiossa luoda yhteisesti sovittuja käytäntöjä, mutta toimiva yhteistyö edellyttää koordinointia ja työntekijöitä, jotka edistävät sitä aktiivisesti.
Liitetiedostossa mainitut lähdetiedot siltaamisen käsitteen taustalle.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Suomalainen palvelujärjestelmä on pirstaloitunut ja lähtökohtaisesti odottaa henkilön osaavan hakea palveluita oikeasta paikasta. Maahanmuuttaneissa, erityisesti pakolaistaustaisissa, on henkilöitä jotka eivät osaa hakeutua tai eivät pääse tarvitsemaansa palveluun itsenäisesti. Siltaamisen toimintamalli on kehitetty tukemaan (paljon) palveluita tarvitsevia maahanmuuttaneita henkilöitä pääsemään tarvitsemaansa palveluun ja kiinnittymään siihen.
Maahanmuuttaneilla, erityisesti pakolaistaustaisilla henkilöillä voi olla muita enemmän esteitä palveluihin pääsemiselle ja niihin kiinnittymiselle. Taustalla voi olla esimerkiksi seuraavia syitä:
-Heikko luku- ja/tai kirjoitustaito
-Puutteelliset digitaidot
-Ajan varaaminen puhelimessa tai digitaalisesti sekä oman asian selittäminen on hankalaa tai mahdotonta - palvelu jää hakematta.
-Suullisesti annettuja jatko-ohjeita on vaikea ymmärtää tai muistaa, ja sen vuoksi noudattaa - palvelu jää kesken.
-Ei tietoa tai ymmärrystä siitä että palvelu on ylipäätään olemassa tai mistä sitä voi hakea.
-Puutteellinen luottamus suomalaisiin palveluihin/viranomaisiin. Taustalla voi joskus olla oman kieliyhteisön sisällä tapahtuva harhaanjohtava tai virheellinen some- tms. viestintä.
Lisäksi kohderyhmän palveluihin liittyviä rakenteellisia haasteita:
-Maahanmuuttaneiden neuvonta hoidetaan ensisijaisesti kunnissa. Henkilön tilanne voi olla hyvinkin kompleksinen mutta neuvontapalveluissa ei osata tunnistaa ohjaustarvetta Hyvinvointialueen palveluihin. Tai kynnys Hyvinvointialueen palvelulle on korkea koska henkilö on kunnan neuvontapalveluiden piirissä.
-Palveluihin hakeutumisen vaikeutta ei tunnisteta palvelussa. Esimerkiksi takaisinsoittojärjestelmät ja digitaaliset ensiarviointityökalut.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Siltaus-toiminnan tarkoituksena on tukea maahanmuuttaneita henkilöitä palveluihin pääsyssä, niiden sujuvassa itsenäisessä käytössä sekä palveluihin kiinnittymisessä. Lisäksi tavoitteena on tiivistää moniammatillista yhteistyötä sekä edesauttaa sitä että maahanmuuttaneiden palveluihin pääsyn esteet tunnistettaisiin paremmin.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Hankkeen aikana tilastoitiin asiakastyössä esiin nousevia pitkittyneen työttömyyden taustalla olevia tekijöitä. Lisäksi asiakaskohtaisesti tilastoitiin monialainen yhteistyö ja yhteydenotot muihin palveluihin.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Siltauksen perustana on työntekijän ammattitaito ja asiakassuhteessa syntyvä luottamus. Työntekijän saavutettavuus edesauttaa luottamuksen syntymistä. Käytännössä tämä tarkoittaa jalkautuvaa, joustavaa ja asiakaslähtöistä työotetta, mikä edellyttää riittäviä resursseja. Siltaajalla täytyy olla palvelujärjestelmäosaamista, joka tarkoittaa kykyä tunnistaa palvelutarpeita ja puhua palvelujärjestelmän kieltä sekä ymmärtää lainsäädännön reunaehtoja. Siltaajalla täytyy olla monimuotoisuustietoisuutta, mikä pohjautuu kysyvään työotteeseen oletusten sijaan, ymmärrystä moninaisuuden muodoista ja niiden rakenteellisista ja yksilöllisistä vaikutuksista (esim. maahanmuuttoon liittyvät kontekstuaaliset tekijät) sekä traumatietoinen lähestymistapa. Siltaus on palveluun saattamista, jolla tarkoitetaan asiakkaan puolesta puhumista ja puolen pitämistä, tiedon välittämistä ja mukaan jalkautumista.
Siltaajan organisaatio
Hankkeessa mallinnettiin siltausta työllisyyspalveluista käsin ja todettiin sen välttämättömyys asiakaslähtöisen monialaisen yhteistyön toteuttamiseksi. Käytännössä hankkeen työntekijät toimivat siltaajina saattaessaan asiakkaan tarvittaviin sote-palveluihin.
Siltauksen tarve ilmenee siellä, missä asiakas on. Käytännössä työllisyyspalvelut oli hyvin toimiva kotipesä siltaajalle, koska maahanmuuttaneiden asiakkuus on lähtökohtaisesti kunnassa ja työllisyyspalveluissa. Siltauksen idea ei ole siirtää lainsäädännöllisiä vastuita siltaajalle, vaan siltauksen keinoin tukea erityisen haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten pääsyä tarvitsemiensa lakisääteisten palveluiden piiriin.
Maahanmuuttaneiden siltaamista heidän tarvitsemiin sote-palveluihin voidaan, ja usein toteutetaankin, myös kunnan kotoutumispalveluissa. Etenkin kotoajan ylittäneet palveluita tarvitsevat eivät kuitenkaan kaikki välttämättä käytä kotoutujille suunnattuja neuvontapalveluita. Hankkeen asiakastyössä havaittiin, että monella kotoutumisajan ylittäneellä paljon palveluitakin tarvitsevalla maahanmuuttaneella ainut säännöllinen asiakkuus tai viranomaiskontakti oli työllisyyspalveluissa. Työllisyyspalveluiden ammattilaisilla on hyvin keskeinen rooli asiakkaiden palveluiden ja monialaisen tuen tarpeen tunnistamisessa. Heidän tehtävänkuva ja resurssi ei kuitenkaan useimmiten mahdollista siltaamista muihin palveluihin. Käytännössä siis erillinen tehtävänkuva siltaamiseen on tarpeen.