Senioritoimintamalli (vanhuspalveluvetoinen), Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (RRP, P4, I1, I4)

Luotu 20.10.2023
Senioritoimintamalli (vanhuspalveluvetoinen), Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (RRP, P4, I1, I4)
Senioritoimintamalli (vanhuspalveluvetoinen), Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (RRP, P4, I1, I4)

Tiivistelmä

Senioritoimintamalli on osa HYVÄikä-hankekärkeä, jonka tavoitteena on tukea ikäihmisten kotona asumista kohdentaen palveluita ennakoivalla otteella ja selkiyttäen ikäihmisten kotiin tuotettavien palveluiden kokonaisuutta hyvinvointialueella nivoen se luontevasti koko sosiaali- ja terveydenhuollon palveluvalikoimaan huomioiden heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevat ikäihmiset. Ikäihmisten oikea-aikainen palveluiden piiriin/hoitoon pääsy paranee ennakoivalla otteella piileviä tukitarpeita ja ongelmia varhain tunnistamalla (kalliiden palveluiden tarve laskee per asukas) ja toimintakykyinen kotona asuminen on mahdollista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuella.

HYVÄikä pitää sisällään kaksi toimintamalli kokonaisuutta:

  • Senioritoimintamalli (vanhuspalveluvetoinen kehittäminen)
  • Terveydenhuollon senioritoimintamalli (terveyspalveluvetoinen)

Senioritoimintamallissa luodaan toimintamallit, joiden avulla etsivää ja löytävää vanhustyötä pyritään laajentamaan, varhaisia tukitarpeita tunnistamaan, ohjausta- ja neuvontaa sekä tarpeisiin vastaavia toimintoja edelleen kehittämään ja yhteydenottoa huolitilanteissa helpottamaan.

Senioritoimintamalli pitää sisällään kaksi vahvasti toisiinsa yhteydessä olevaa toimintamallia. 

Toimintamallien tarkemmat kuvaukset:

  • Etsivä ja löytävä vanhustyö hyvinvointialuetasoinen malli | Innokylä
  • Ohjauksen kehittäminen ikääntyneiden palveluissa

Kohderyhmä

Ammattilaiset
Ikäihmiset

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella koronakriisi on vaikeuttanut erityisesti jo valmiiksi heikossa asemassa olevien henkilöiden tilannetta lisäten avun tarvetta ja pidempiaikaisen syrjäytymisen riskiä.  Vaikka ikäihmisten osuus on alueen väestömäärästä kasvanut alueella viime vuosien aikana ja aiheuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarvetta ikääntymiseen liittyvään sairastavuuteen ja sosiaalipalveluiden tarpeeseen liittyen, niin korona on osaltaan aiheuttanut merkittävää häiriötä palvelutarpeeseen ja ikäihmisten sote-palveluiden käyttöön. Palvelutarpeiden oikea-aikainen tunnistaminen on viivästynyt. 

Kehittämistyön toimenpiteillä edistetään hoitotakuun toteutumista sekä puretaan koronavirustilanteen aiheuttamaa hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa. Vantaan ja Keravan hyvinvointialuestrategia tukee ikäihmisten toimintakykyistä kotona asumista. Vahvistamalla ohjausta ja neuvontaa sekä yhteistyörakenteita on mahdollista tukea iäkkään toimijuutta, ennakoida ja tunnistaa varhaisemmin piileviä tuen tarpeita ja ohjata oikeaan toimintaan sekä tukea toimintakykyistä kotona asumista.  Toimenpiteillä saadaan hillittyä sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksia ja vastataan strategian mukaisiin painopisteisiin ja tavoitteisiin:

  • Vahvistamme hyvinvointia ja turvallisuutta 

    Heikoimmassa asemassa olevien asukkaiden palveluihin pääsy paranee ja tunnistamme entistä paremmin paljon palveluja tarvitsevat asiakkaamme.

     Vanhusten toimintakykyä tuetaan ja elämänlaatua parannetaan järjestämällä yksilöllisiä, ennakoivia ja ennaltaehkäiseviä palveluja. 

  • Parannamme palveluja 

    Nopeutamme palveluihin pääsyä.

    Neuvontapalvelumme ja asiakasohjauksemme ovat saavutettavia ja toimivia.

    Kehitämme digitaalisia palveluja suunnitelmallisesti siten, että niistä muodostuu asiakkaan hyvinvointia ja ammattilaisten työtä tukeva kokonaisuus.

  •  Toimimme yhdessä 

    Järjestöjen, yritysten sekä muiden yhteistyökummaneiden palvelut ovat mukana asiakkaillemme tarjottavassa palveluvalikossa vaikuttavalla tavalla.

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Toimintamallia on kehitetty Vantaan ja Keravan alueella.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen väestörakenne on nuori, mutta 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa noin 6 300 asukkaalla eli 40 % vuoteen 2030. Ikärakenteen muutoksiin perustuvien ennusteiden mukaan alueen sote-kustannusten kasvun ennakoidaan vuosina 2020–2030 olevan keskimäärin 2,3 % vuodessa (koko maassa 1,4 %). (Vantaan ja Keravan hyvinvointialue: ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelma.) 

Tavoitteena on tukea ja mahdollistaa hyvinvointialueen ikääntyneiden asukkaiden mahdollisimman itsenäinen ja toimintakykyinen kotona asuminen. Vanhusten toimintakykyä tuetaan ja elämänlaatua parannetaan järjestämällä yksilöllisiä, ennakoivia ja ennaltaehkäiseviä palveluja. Tärkeää on verkostoyhteistyö ja poikkihallinnollinen hyte-toiminta, perusterveydenhuollon ennaltaehkäisevät palvelut sekä kolmannen sektorin hyvinvointia ja osallisuutta tukevat toiminnat.  (Vantaan ja Keravan hyvinvointialue: ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelma.) 

Kehittämisessä huomioidaan hyvinvointialueen kaksikielisyys sekä väestön monikielisyys. Painomateriaalit tuotetaan suomeksi ja ruotsiksi.  Välittäminen ja huoli ikääntyneestä -video on tekstitetty suomeksi, ruotsiksi sekä englanniksi. Verkkosivuilla hyödynnetään Google-kääntäjää, joka mahdollistaa verkkosivutekstien kääntämisen yli 120 kielelle. 

Vaikka ikäihmisten osuus on alueen väestömäärästä kasvanut alueella viime vuosien aikana ja aiheuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarvetta ikääntymiseen liittyvään sairastavuuteen ja sosiaalipalveluiden tarpeeseen liittyen, niin korona on osaltaan aiheuttanut merkittävää häiriötä palvelutarpeeseen ja ikäihmisten sote-palveluiden käyttöön. Tämän seurauksena palvelutarpeiden oikea-aikainen tunnistaminen on viivästynyt. 

Säännöllisessä kotihoidossa olevien asiakkaiden määrässä oli reilun 40 % lasku vuonna 2021 verrattuna vuosien 2017–2019 asiakasmäärien keskiarvoon. Muutos oli huomattavissa jo 2020 asiakasmäärissä. Hoitovelan palvelutarpeet näkyvät myös Hätäkeskuksen välittämien sosiaali- ja kriisipäivystyksen toteuttamien nostoaputehtävien nousuna. Vuonna 2019 nostoaputehtäviä oli keskimäärin 139 kpl (tilastot 8kk:lta touko-joulukuu, puuttuvat kk:t korvattu moodilla), 2021 235kpl ja vuonna 2022 22.9. mennessä oli toteutunut jo 264kpl nostoaputehtävää alueella, mikä kertoo ikäihmisten kotona pärjäämisen haasteiden lisääntymisestä. (Vuosien 2019–2021 (tammi-marraskuu) luvut koostuvat Vantaan tehtävistä.)

FinSote tutkimuksen (2020) tuloksien mukaan 65 vuotta täyttäneistä 9,1 % ja 75 vuotta täyttäneistä 12,5 % tunsi olonsa yksinäiseksi. 75 vuotta täyttäneistä 44 % asuu yksin. Koronapandemian aikaiset rajoitukset vaikuttivat erityisen voimakkaasti iäkkäisiin (riskiryhmät, pitkäaikaissairaat, riippuvaisuus muiden avusta). Alueella iäkkäiden henkilöiden palveluntarpeen arvioiden käsittelyssä odotusajan mediaani lähti kasvamaan viivästyttäen avun saantia. Vanhuspsykiatristen palveluiden määrien laskuun perustuen voidaan arvioida pandemian aiheuttaneen hoitovelkaa päihde- ja mielenterveyden palveluissa ikääntyneillä.

Vanhuspalvelujen toimialan perustehtävä on vastata Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen vanhusväestön lakisääteisistä ja tarpeenmukaisista palveluista ja mahdollistaa vanhusten omannäköinen kotona asuminen tai asuminen kodinomaisessa asuinympäristössä elämän loppuun asti.  Oikea-aikaiset palvelut varmistetaan kohdennetulla neuvonnalla, ohjauksella ja palvelutarpeen arvioinnilla.  

Kehittämistyöstä hyötyvät  kaikki hyvinvointialueen ikääntyneiden palveluista tietoa tarvitsevat asukkaat, läheiset sekä ammattilaiset.

1.  Heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevat iäkkäät, joilla todettua tai piilossa olevaa psyykkiseen tai sosiaaliseen toimintakykyyn liittyvää tuen, hoidon tai kuntoutuksen tarvetta.  

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ikäihmisten asiakasraati on osallistunut kehittämistyöhön muun muassa kommentoimalla tuotettua ikääntyneiden palveluopasta, osallistumalla keväällä 2024 digitaalisen Tarmoa-alustan kokeiluun, syksyllä 2024 antamalla kommentteja suunnitteilla olevista info- ja ohjausvideoista sekä keväällä 2025 osallistumalla Vantaan ja Keravan hyvinvointitarjottimen käyttäjätestaukseen. Ikääntyneiden asiakasraati koostuu 12-15 raatilaisesta.  Alueen ikäihmiset ovat osallistuneet keväällä 2024 Tarmoa-alustan kokeiluun ja keväällä 2025 Vantaan ja Keravan hyvinvointitarjottimen testaukseen jalkautuvan toiminnan yhteydessä.

Asiakasymmärrystä on kerrytetty kyselyillä sekä työpajoissa, joiden aiheita ovat olleet muun muassa yhteistyötoiminta, viestintä sekä etsivä ja löytävä vanhustyö. Työpajoissa on ollut mukana kohderyhmää edustamassa itseään ja/tai alueella ikääntyneiden parissa toimivaa toimijaa.

2. Ammattilaiset

Kehittämistyötä on tehty jatkuvassa yhteistyössä eri ammattilaisten kanssa. Yhteistyötä ja -kehittämistä tehtiin monipuolisesti eri toimijoiden kanssa esimerkiksi työpajoissa ja muissa tapahtumissa sekä kyselyillä. Työpajoihin osallistui hyvinvointialueen ammattilaisten lisäksi laajasti yhteistyökumppaneita, järjestöjen, yhdistysten sekä muiden toimijoiden edustajia. Yhteistyötä tekemällä saatiin tärkeää tietoa ja monipuolista asiakasymmärrystä kehittämistyön tueksi, jolla varmistetaan kehittämistoimien kohdentuvan todellisiin tarpeisiin. 

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Vahvistamalla ohjausta ja neuvontaa sekä yhteistyörakenteita on mahdollista tukea iäkkään toimijuutta, ennakoida ja tunnistaa varhaisemmin piileviä tuen tarpeita ja ohjata oikeaan toimintaan sekä tukea toimintakykyistä kotona asumista. Näillä toimenpiteillä saadaan myös hillittyä sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksia. 

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue – Suomen kestävän kasvun ohjelma | Innokylä Investoinnilla 1 tavoiteltu vaikuttavuus: Haavoittuvien ryhmien sote-palvelutarve vähenee, koska heitä on voitu tukea arjessa aikaisemmin toimivien palveluketjujen ja kokonaisuuksien, matalan kynnyksen ja jalkautuvien palveluiden avulla oikea-aikaisesti. Hoitoonpääsy nopeutuu. 

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Työpajojen sekä jalkautumisten yhteydessä on tehty palautekyselyitä. Kyselyt on kohdennettu niin toimijoille, kuin asiakkaillekin. Kehittämistoimia on suunnattu ja muutettu tarpeen mukaan palautteiden perusteella. 

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Toimialaan integroitu kehittämistyö

Toimintamallin juurtuminen osaksi organisaation arjen toimintaa on huomioitu läpi kehittämisen ja huomioitu jo suunnitteluvaiheessa. Kaikki toimintamallissa kehitetyt toimenpiteet pohjautuvat aitoihin arjen tarpeisiin, joita on saatu esille erilaisten selvitysten sekä kuulemisten kautta. 

Kehittämistyö on tehty vahvasti vanhusten palvelujen toimialaan integroituna ja kaikilla toimenpiteillä on ollut vastinpari toimialalla. Kehittämistyössä pilotoidut toimenpiteet siirretään suunnitelmallisesti toimialan vastinparille kapulanvaihtona ennen hankkeen päättymistä. Pilottien perusteella muotoillaan toimiva, kestävä, kustannustehokas ja tarpeisiin vastaava ehdotus jatkossa hyödynnettäväksi. 

Vahvan toimialayhteistyön lisäksi toimintamallissa on tehty yhteistyötä muiden VAKEn RRP-investointien kanssa. Esimerkiksi kehittämistyössä on otettu huomioon ja hyödynnetty Hyvinvoiva VAKE -toimintamallin kehittämiä työkaluja, kuten Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hyvinvointitarjotinta sekä osallistuttu hyvinvointialueen tekoälypohjaisen chatbotin kehittämiseen.

Lisätietoa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hyvinvointitarjottimesta: 

  • Vantaan ja Keravan hyvinvointitarjotin, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (RRP, P4, I2, I4)

Lisätietoa chatbot kehittämisestä:

  • Chatbot Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asiakasohjaukseen (RRP, P4, I4, 1B) | Innokylä

Toimintamallista on tehty ihmisiin kohdistuvien vaikutustenarviointi (IVA)

Arvioinnissa esille nousivat hyvinvointialueen väestön monikielisyys ja näin ollen haaste viestiä toiminnasta sekä tarjota palvelua yhdenvertaisesti kielestä riippumatta. Jonkin verran vaikutuksia kokeiluvaiheessa todettiin olevan maantieteellisellä sijainnilla, sillä pilotointivaiheessa kokeiluja tehdään vain tietyillä alueilla. 

Toimintamallien juurtuessa osaksi pysyvää toimintaa tulee palvelun olla kaikkien saatavilla riippumatta esimerkiksi maantieteellisestä sijainnista tai puhutusta kielestä. Viestintään ja tiedottamiseen tulee kiinnittää huomiota esimerkiksi panostamalla selkokieliseen viestintään. 

Toimintamallin ydinsisältö

Senioritoimintamalli on osa HYVÄikä-hankekärkeä, jonka tavoitteena on tukea ikäihmisten kotona asumista kohdentaen palveluita ennakoivalla otteella ja selkiyttäen ikäihmisten kotiin tuotettavien palveluiden kokonaisuutta hyvinvointialueella nivoen se luontevasti koko sosiaali- ja terveydenhuollon palveluvalikoimaan huomioiden heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevat ikäihmiset. Ikäihmisten oikea-aikainen palveluiden piiriin/hoitoon pääsy paranee ennakoivalla otteella piileviä tukitarpeita ja ongelmia varhain tunnistamalla (kalliiden palveluiden tarve laskee per asukas) ja toimintakykyinen kotona asuminen on mahdollista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuella.

HYVÄikä pitää sisällään kaksi toimintamalli kokonaisuutta:

  • Senioritoimintamalli (vanhuspalveluvetoinen kehittäminen)
  • Terveydenhuollon senioritoimintamalli (terveyspalveluvetoinen)

Senioritoimintamallissa luodaan toimintamallit, joiden avulla etsivää ja löytävää vanhustyötä pyritään laajentamaan, varhaisia tukitarpeita tunnistamaan, ohjausta- ja neuvontaa sekä tarpeisiin vastaavia toimintoja edelleen kehittämään ja yhteydenottoa huolitilanteissa helpottamaan.

Senioritoimintamalli pitää sisällään kaksi vahvasti toisiinsa yhteydessä olevaa toimintamallia. 

Toimintamallien tarkemmat kuvaukset:

  • Etsivä ja löytävä vanhustyö hyvinvointialuetasoinen malli | Innokylä
  • Ohjauksen kehittäminen ikääntyneiden palveluissa

Toimintamallin aikaansaama muutos

Toimintamallilla on lisätty tiedon saavutettavuutta sekä lisätty huoli-ilmoitusten määrää 17,6 %. Tulokset on esitetty tiivistettynä viereisessä kuvassa.

Senioritoimintamallin tulokset

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Digitaalisuus on olennainen osa nykypäivän toimintaympäristöä, ja sen huomioiminen toimintamalleissa on tärkeää. Digikehittäminen voi olla mukana joko keskeisessä tai tukevassa roolissa, mutta digitaalisten ratkaisujen huomioiminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on sujuvoittanut toimintamallin käyttöönottoa ja juurtumista. 

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Vantaa ja Kerava
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)