Satakunnan omalääkäri 2.0, Satakunnan hyvinvointialue (RRP, P4, I1, I4)

Satakunnan omalääkäri 2.0, Satakunnan hyvinvointialue (RRP, P4, I1, I4)

Satakunnan hoitajavetoista toimintamallia on tarpeen kehittää tapaan, jossa potilaan ja lääkärin välinen hoidon jatkuvuus paranee. Omalääkäri 2.0-selvityksen mukaan selvintä näyttöä on henkilökohtaisen potilaslääkärisuhteen jatkuvuudella.

Toimintamallin nimi
Satakunnan omalääkäri 2.0, Satakunnan hyvinvointialue (RRP, P4, I1, I4)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Satakunnan hoitajavetoista toimintamallia on tarpeen kehittää tapaan, jossa potilaan ja lääkärin välinen hoidon jatkuvuus paranee. Omalääkäri 2.0-selvityksen mukaan selvintä näyttöä on henkilökohtaisen potilaslääkärisuhteen jatkuvuudella.

Toteutuspaikka
Satakunnan hyvinvointialueen sote-keskukset
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Satakunnan hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Tekijä

Tekijä

Tuula Liipo

Luotu

Luotu

30.9.2024

Viimeksi muokattu

Viimeksi muokattu

28.11.2025
Ratkaisun perusidea

Tämän toimintamallin tavoitteena on varmistaa potilaan hoidon jatkuvuutta nimeämällä jokaiselle potilaalle omatiimi. Omatiimi muodostuu potilaan hoitoon osallistuvista lääkäreistä, sairaanhoitajista, terveydenhoitajista sekä mahdollisuuksien mukaan muista terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisista. Jokaisella potilaalla on näin ollen oma moniammatillinen tiimi, joka vastaa kokonaisvaltaisesti hänen hoidostaan ja toimii ensisijaisena yhteyspintana kaikissa hoitoon liittyvissä asioissa. 

Omatiimi koordinoi hoidon, varmistaa palvelujen oikea-aikaisen saatavuuden ja huolehtii tiedonkulusta tiimin sisällä. Potilas asioi ensisijaisesti oman tiiminsä kanssa, jolloin hoito on johdonmukaista ja kokonaisvaltaista, eikä potilaan tarvitse selittää tilannettaan yhä uudelleen eri ammattilaisille.   

Toimintamalli perustuu tutkimusnäyttöön, jonka mukaan hoidon jatkuvuus parantaa potilastyytyväisyyttä ja pienentää terveydenhuollon kokonaiskustannuksia. Kun potilaan asiat hoidetaan alusta loppuun yhdessä omatiimin kanssa, vältetään päällekkäisiä tutkimuksia ja hoitoja sekä varmistetaan, että potilaan tarpeet tulevat aidosti huomioiduiksi. Moniammatillinen yhteistyö luo vahvemman ja kestävämmän hoitopolun jokaiselle potilaalle. 

Toimintaympäristö

Satakunnan hyvinvointialue  on 1.1. 2023 alkaen vastannut alueen yli 210 000 satakuntalaisen julkisista sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluista. Hyvinvointialueella työskentelee yli 10 000 sosiaali- ja terveydenhuoltoalan sekä pelastustoimen ammattilaista. Myös opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut ovat osa hyvinvointialuetta.  Hyvinvointialue tuotaa myös laajasti tukipalveluita, esimerkiksi logistiikka, hankinta ja ateriapalvelut. 

Satakunnan omalääkäri 2.0 –hanke (RRP, P4, I1 ja I4) jatkaa Tulevaisuuden sote-keskus –hankkeessa tehtyä kehittämistyötä, joka päättyi v. 2023 lopussa. Hanke tukee myös Hyvinvointialueen strategisia tavoitteita sekä muutosohjelman mukaisia toimenpiteitä.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Hoidon jatkuvuusmalli koskee hyvin laajaa kohderyhmää, kaikkia perusterveydenhuollon avosairaanhoidon kiireettömän vastaanoton asiakkaita. Asiakasryhmä on moninainen ja heillä voi olla erilaisia sairauksia, vaivoja tai ongelmia elämän eri osa-alueilla.

Asiakkaiden kokemuksia ja palautetta saadaan organisaation asiakaspalautejärjestelmän kautta.  Toimintamallista eniten hyötyvät suuren riskin asiakkaat pyritään löytämään asiakassegmentaantion avulla.  

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Organisatorinen ja henkilöstön sitoutuminen 

Mallin onnistuminen edellyttää johdon vahvaa tukea, selkeitä strategisia tavoitteita ja riittäviä resursseja. Osaavat hoitajat, lääkärit ja muu henkilöstö sekä selkeä työnjako ovat keskeisiä.  Henkilöstö otetaan aktiivisesti mukaan kehittämiseen alkuvaiheesta lähtien. Osallistumalla kehittämiseen henkilöstö sitoutuu uuden toimintamallin toteuttamiseen ja jatkokehittämiseen. 

Digitaaliset kanavat ja monikanavaisuus 

Omatiimi hyödyntää useita asiointikanavia: Sata-alueen verkkosivut, vastaanotto, puhelin, chat, videovastaanotto ja sähköinen asiointi. Chat-palvelu mahdollistaa nopean ensikontaktin, videovastaanotto joustavan etäyhteyden ja sähköinen asiointi sujuvan yhteydenoton suoraan omatiimiin.  Chat-palvelussa otettu käyttöön tekoälyavusteinen älykäs oirearvio sekä kirjaamisapuri. Digialustan tekoälyavusteinen kirjausapuri luo yhteenvedon terveyspalvelut chatin asiakkaan täyttämistä esitiedoista sekä asiakkaan ja ammattilaisen välisestä keskustelusta. Kirjausapurin käyttö nopeuttanut ammattilaisen kirjaamista. 

 Satakunnan hyvinvointialue on hankkinut Hoidonperusteet.fi-työkalun, joka perustuu sosiaali- ja terveysministeriön (STM) valtakunnallisiin yhtenäisiin kiireellisen hoidon perusteisiin. Hoidonperusteet.fi on terveydenhuollon ammattilaisille suunnattu verkkopalvelu, joka tukee hoidon tarpeen arviointia ja yhdenmukaistaa käytäntöjä koko maassa. Työkaluun on hankittu lisäpalvelu, joka mahdollistaa alueellisten ohjeiden laatimisen. Satakunnassa on aloitettu alueellisten ohjeiden valmistelu järjestelmään, minkä jälkeen ne ovat kaikkien ammattilaisten käytettävissä. Tavoitteena on varmistaa hoidon tarpeen arvioinnin yhdenvertaisuus ja tukea saumattomia hoitoketjuja päivystyksestä perusterveydenhuoltoon.

Arviointi ja kehittäminen 

Mallia kehitetään jatkuvasti henkilöstökokemuksen, potilaspalautteen ja toimintaa kuvaavien mittareiden pohjalta. Strateginen ohjaus, mittarit kuten hoitoon pääsy ja hoidon jatkuvuuden indeksit sekä johdon työpöytä tukee reaaliaikaista johtamista. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä
  • Luotu toimintamallia täydentävä toimintaohje hoidon jatkuvuuden parantamiseksi  
  • Kehittäjäverkosto perustettu
  • Visioitu asiakasprosessia
  • Toteutettu väestön segmentointi ja jako tiimeihin
  • Luotu etälääkäreiden toimintaohjeet
  • Tiedolla johtamista kehitetty yhdessä johdon kanssa
    • Luotu mittaristo hoidon jatkuvuuden ja palvelutuotannon johtamisen tueksi
    • COC-indeksi hyvinvointialueen omana raportointina kvartaaleittain sote-keskuksiin kuvaamaan hoitajien ja lääkäreiden hoidon jatkuvuutta
    • Kiireettömien vastaanottoaikojen saatavuuden mittaaminen automaattisesti LifeCare raportoinnin kautta  T3 -mittarin avulla
  • Järjestetty koulutusta Sote-keskus palveluiden henkilöstölle
  • Yhtenäistetty ja otettu käyttöön digitaaliset kansalliset ja alueelliset hoidontarpeen arvioinnin ohjeet
Vinkit toimintamallin soveltajille
  • Panosta henkilöstön sitouttamiseen ja koulutukseen: Perehdytys, koulutus ja henkilöstön osallistaminen tukevat ymmärrystä ja sitoutumista.
  • Varmista riittävä resursointi: Tarvittavat henkilöstö-, aika- ja teknologiaresurssit mahdollistavat mallin sujuvan käyttöönoton.
  • Hyödynnä digitaalisia ratkaisuja:   sähköiset palvelut tukevat hoitoon pääsyä ja  jatkuvuutta.
  • Viesti tavoitteet ja hyödyt selkeästi: Sekä henkilöstö että asiakkaat ymmärtävät mallin merkityksen ja sitoutuvat siihen.
  • Luo palautekanavat ja kehitä mallia jatkuvasti: Jatkuva palaute tukee mallin kehittämistä ja palvelun laadun ylläpitämistä.