Satakunnan hyvinvointialue on 1.1. 2023 alkaen vastannut alueen yli 210 000 satakuntalaisen julkisista sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluista. Hyvinvointialueella työskentelee yli 10 000 sosiaali- ja terveydenhuoltoalan sekä pelastustoimen ammattilaista. Myös opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut ovat osa hyvinvointialuetta. Hyvinvointialue tuotaa myös laajasti tukipalveluita, esimerkiksi logistiikka, hankinta ja ateriapalvelut.
Satakunnan omalääkäri 2.0 –hanke (RRP, P4, I1 ja I4) jatkaa Tulevaisuuden sote-keskus –hankkeessa tehtyä kehittämistyötä, joka päättyi v. 2023 lopussa. Hanke tukee myös Hyvinvointialueen strategisia tavoitteita sekä muutosohjelman mukaisia toimenpiteitä.
Asiakkaiden tulee saada sosiaali- ja terveyspalvelut oikea-aikaisesti oikean ammattilaisen toimesta. Palvelujen tulee olla laadukkaita ja kaikille yhdenvertaisia. Hoidon jatkuvuudella on tieteellisesti osoitettuja hyötyjä yksilön terveydelle ja hyvinvoinnille. Asiakkaan asiat hoituvat paremmin ja nopeammin, kun hoitava ammattilainen on tuttu ja tuntee asiakkaan tilanteen. Saman ammattilaisen hoitaessa asiakasta hoito pystytään suunnittelemaan pitkäjänteisesti ja asiakkaan hoitopolku etenee sujuvasti.
Hoidon jatkuvuusmallin myötä ammattilaiselle työn tekeminen on helpompaa ja nopeampaa, kun asiakkaat ovat tuttuja, eikä joka kerta tarvitse tutustua asiakkaan asioihin perinpohjaisesti uudelleen. Näin työn kuorma vähenee ja työ selkiytyy, jolloin myös työtyytyväisyys lisääntyy.
Selvintä tieteellistä näyttöä on omalääkäri 2.0-selvityksen mukaan henkilökohtaisen potilas-lääkärisuhteen jatkuvuudella, joten Satakunnan hoitajavetoista hoitomallia on tarpeen kehittää suuntaan, jossa asiakkaan ja lääkärin välinen henkilökohtainen hoidon jatkuvuus paranee. Potilas-lääkärisuhteen jatkuvuudessa on edelleen paljon kehitettävää sekä satunnaisesti palveluita käyttävien, että erityisesti pitkään palveluita käyttävien asiakkaiden kohdalla.
Digitaaliset ratkaisut mallinnetaan tukemaan hoidon jatkuvuutta, joka on keskeisin asiakaskokemuksen ja tuottavuusnousun selittäjä. Hoidon jatkuvuuden toteutumisen varmistaminen Satakunnan hyvinvointialueen sote-keskuksissa edellyttää asiakkaiden mahdollisuutta sujuvaan ja yhdenvertaiseen digiasiointiin omalääkärin, omahoitajan ja omatiimin kanssa, mikä mahdollistetaan käyttöön otettavalla, yhtenäisellä digiasiointialustaratkaisulla. Asiakas voi siis olla jatkossa yhteydessä vastuutyöntekijäänsä myös digitaalisesti. Kun asiakas voi asioida digitaalisesti suoraan vastuutyöntekijänsä tai omalääkärinsä kanssa, palvelu toimii sujuvasti ja vasteaika on lyhyt. Myös ammattilaisen käyttöliittymää kehitetään laadukkaiden digitaalisten sote-palveluiden tuottamiseksi ja käyttöön otetaan hoitaja-lääkärietäpalvelujen lisäksi myös fysioterapeutin etävastaanotot. Koska digiasioinnin osuuden lisääminen edellyttää hyvää muutosjohtamista, edistetään kehittämistyössä tiedonhallinnan ja palveluohjauksen ratkaisuja, joilla voidaan tukea hoidon jatkuvuusmallin toteutusta, tiedolla johtamista sekä prosessien digitalisointia.
Hoidon jatkuvuusmalli koskee hyvin laajaa kohderyhmää, kaikkia perusterveydenhuollon avosairaanhoidon kiireettömän vastaanoton asiakkaita. Asiakasryhmä on moninainen ja heillä voi olla erilaisia sairauksia, vaivoja tai ongelmia elämän eri osa-alueilla.
Asiakkaiden kokemuksia ja palautetta saadaan organisaation asiakaspalautejärjestelmän kautta. Toimintamallista eniten hyötyvät suuren riskin asiakkaat pyritään löytämään asiakassegmentaantion avulla.
