Pitkäaikaissairauksien hoidon osaaminen, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)

Luotu 21.08.2025
Pitkäaikaissairauksien hoidon osaaminen, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Pitkäaikaissairauksien hoidon osaaminen, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)

Tiivistelmä

Toimintamallin tavoitteena on yhtenäistää ja vahvistaa pitkäaikaissairauksien hoidon osaamista perusterveydenhuollossa. Malli kokoaa alueellisesti sovitut periaatteet, käytännöt ja osaamistarpeet, jotka tukevat laadukasta, yhdenvertaista ja ajantasaiseen tietoon perustuvaa hoitoa.

Keskiössä on ajatus siitä, että pitkäaikaissairauksia sairastavien ihmisten hoito vaatii jatkuvaa osaamisen kehittämistä. Lääketiede ja hoitotyön suositukset kehittyvät nopeasti, ja ammattilaisten on pystyttävä soveltamaan uutta tietoa käytännössä. Toimintamalli tukee tätä kehitystä tarjoamalla rakenteen, jonka avulla osaamista voidaan vahvistaa systemaattisesti ja alueellisesti yhtenäisesti.

Kohderyhmä

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Pitkäaikaissairauksien hoidon kehittämiseen vaikuttavat vahvasti väestön ikääntyminen, monisairastavuuden yleistyminen sekä palvelujärjestelmän muutokset. Ikääntyvä väestö lisää hoidon tarvetta ja vaatii ammattilaisilta kykyä hallita kokonaisvaltaisia hoitokokonaisuuksia.

Samalla lääketiede ja hoitotyön tutkimus kehittyvät nopeasti. Uudet hoitokäytännöt, teknologiat ja suositukset edellyttävät, että ammattilaisilla on ajantasainen osaaminen ja valmius soveltaa tietoa käytännön työssä. 

Kulttuurinen monimuotoisuus ja yksilölliset tarpeet korostavat ihmislähtöisyyttä, ja palveluiden yhdenvertaisuus edellyttää, että osaaminen on tasaista koko alueella.

Pitkäaikaissairauksien hoidon osaamisen suunnitelma on suunnattu erityisesti terveysasemapalveluiden hoitajien ja lääkäreiden osaamisen varmentamiseksi. He ovat olleen mukana kehittämässä mm. pitkäaikaissairauksien palveluketjuja eri vaiheissa, jotka ovat alueen pitkäaikaissairauksien hoidon kulmakivi. Heille tullaan tekemään kysely, miten he kokevat palveluketjut, sekä niiden jalkautuskoulutukset.

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Toimintamallin juurruttaminen edellyttää suunnitelmallista käyttöönottoa, johon kuuluu sekä osaamisen vahvistaminen että rakenteiden tukeminen. Käytännön toimenpiteitä:

Yhteiset koulutukset ja perehdytykset pitkäaikaissairauksien hoidon periaatteista ja alueellisista linjauksista
Osaamisen arviointi ja seuranta, esimerkiksi osaamiskartoitusten tai itsearviointien avulla
Yhtenäiset ohjeistukset ja työkalut, jotka tukevat arjen työtä ja päätöksentekoa
Johtamisen ja esihenkilötyön tuki, jotta toimintamalli vakiintuu osaksi rakenteita ja toimintakulttuuria


Käyttöönotto vaatii resursseja: aikaa henkilöstön osallistumiselle, osaamista sisällön kehittämiseen ja koordinointiin sekä panostusta koulutuksiin ja materiaalien tuottamiseen.

Toimintamallin ydinsisältö

Toimintamallin tavoitteena on yhtenäistää ja vahvistaa pitkäaikaissairauksien hoidon osaamista perusterveydenhuollossa. Malli kokoaa alueellisesti sovitut periaatteet, käytännöt ja osaamistarpeet, jotka tukevat laadukasta, yhdenvertaista ja ajantasaiseen tietoon perustuvaa hoitoa.

Keskiössä on ajatus siitä, että pitkäaikaissairauksia sairastavien ihmisten hoito vaatii jatkuvaa osaamisen kehittämistä. Lääketiede ja hoitotyön suositukset kehittyvät nopeasti, ja ammattilaisten on pystyttävä soveltamaan uutta tietoa käytännössä. Toimintamalli tukee tätä kehitystä tarjoamalla rakenteen, jonka avulla osaamista voidaan vahvistaa systemaattisesti ja alueellisesti yhtenäisesti.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Toimintamallia ei ole otettu vielä kokonaisuutena käyttöön, mutta asia siitä on jo juurrutettu ja toteutettu. 

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Toimintamallin soveltaminen vaatii ennen kaikkea sitoutumista ja riittäviä resursseja. Käytännössä tämä tarkoittaa aikaa henkilöstön perehdyttämiseen, osaamisen kehittämiseen sekä rakenteiden ja käytäntöjen yhteiseen tarkasteluun. 

Malli on sovellettavissa eri toimintaympäristöihin, mutta sen sisältöä kannattaa mukauttaa paikallisiin tarpeisiin ja resursseihin.

Haasteet joita kannattaa välttää:

  • Mallin jääminen irralliseksi asiakirjaksi ilman käytännön yhteyttä arjen työhön
  • Osaamisen kehittämisen liiallinen keskittäminen, jolloin kaikki ammattilaiset eivät pääse mukaan
  • Epäselvä viestintä tai tavoitteiden puutteellinen konkretisointi

Onnistumisen edellytyksenä on, että toimintamalli nähdään hyödyllisenä ja käytännön työtä tukevana, ei ylimääräisenä velvoitteena.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)