Perheintensiivityö, Satakunnan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Perheintensiivityössä työskennellään moniammatillisena tiiminä lastensuojelun avohuollon tukena. Toiminta tarjoaa moniammatillista ja intensiivistä tukea perheelle tarpeiden mukaisesti. Työskentely tapahtuu pääasiassa perheen kotona.
Toimintamallin nimi
Perheintensiivityössä työskennellään moniammatillisena tiiminä lastensuojelun avohuollon tukena. Toiminta tarjoaa moniammatillista ja intensiivistä tukea perheelle tarpeiden mukaisesti. Työskentely tapahtuu pääasiassa perheen kotona.
Perheintensiivityön tavoitteena on aikaansaada muutos perheen haasteissa niin, että lastensuojelun tukitoimet kevenevät, asiakkuus päättyy tai estetään lapsen mahdollinen kodinulkopuolinen sijoitus. Kyseessä on lastensuojelun avohuollon tukitoimi, joka käynnistetään lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän päätöksellä.
Työskentelyjakso kestää keskimäärin 3–4 kuukautta. Toiminta perustuu moniammatilliseen yhteistyöhön, jossa mukana ovat sosionomit ja sairaanhoitajat. Työskentelyn alkuvaiheessa tehdään perhearviointi, jonka perusteella perheelle määritellään yksilölliset ja tavoitteelliset tukitoimet. Toiminnan keskiössä on perheen voimavarojen vahvistaminen ja ennaltaehkäisevä työskentely, jonka avulla pyritään tukemaan arjessa selviytymistä ja ehkäisemään lastensuojelun raskaampien palveluiden tarvetta.
Perheintensiivityö nivoutuu lastensuojelun avohuollon toimintaan. Toimintamalli ei ole erillinen lisäpalvelu, vaan toimintatapa jo olemassa olevassa palvelussa. Lastensuojelulaki määrittää laajasti lastensuojelun toimintaa. Suomen perustuslaki, Euroopan ihmisoikeussopimus sekä YK:n lapsenoikeuksien yleissopimus velvoittavat lasten etujen priorisoinnin viranomaistoiminnassa.
Koronapandemia on vaikuttanut merkittävästi eri asiakasryhmiin, erityisesti lasten ja nuorten kohdalla. Ahdistuneisuuden ja erilaiset mielenterveysongelmat ovat olleet kasvussa, ja tämä on saanut aikaan tarpeen entistä laajemmille ja monipuolisemmille palveluille. Palveluketjujen ja yhteistyön haasteet ammattilaisten välillä sekä palveluihin ohjauksen hankaluudet voivat johtaa siihen, että nuoret ja heidän perheensä jäävät ilman tarvitsemaansa apua. Palvelujen sujuva saavutettavuus on tärkeä tekijä kehitettäessä lasten, nuorten ja perheiden palveluita. Haasteiden ratkaisemiseksi tarvitaan monialaista yhteistyötä eri sektoreiden välillä, kuten koulun, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä nuorisotyön kesken. Lisäksi palveluiden näkyvyyden ja saavutettavuuden parantamiseen on syytä panostaa, jotta asiakkaat rohkaistuvat hakemaan apua matalalla kynnyksellä. Kehittämällä palveluprosesseja ja lisäämällä resursseja erityisesti aikaiseen vaiheeseen voidaan parantaa lasten ja nuorten hyvinvointia ja elämänlaatua.
Satakunnassa lastensuojelun avohuollon asiakkuudessa on noin 1200 lasta. Vuosina 2023 ja 2024 lastensuojelun avohuollon asiakkaiden osuus Satakunnassa oli noin 1% koko Suomen määrää korkeampi, ollen 2023 4,8 % ja 2024 4,3% vastaavan ikäisestä väestöstä (0–17 –vuotiaat). Kiireellisesti sijoitettujen 0-17- vuotiaiden määrä on ollut lievässä nousussa viime vuosina niin valtakunnallisesti kuin Satakunnassakin. Jotta raskaampien palveluiden tarve vähenisi, Satakunnassa on koettu tarvetta kehittää vakioitu, kustannustehokas ja vaikuttava toimintamalli nykyisten palveluiden väliin.
Perheintensiivityöhön asiakkaat ohjautuvat lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijöiden kautta. Työskentelylle asetetaan selkeät tavoitteet yhdessä asiakkaan ja sosiaalityöntekijän kanssa. Asiakkaat ovat pääasiassa lapsiperheitä, joilla on taustalla lyhytaikainen lastensuojelun asiakkuus. Tällöin motivaatio muutokseen ja intensiiviseen työskentelyyn on parhaimmillaan. Haasteina perheissä voivat olla erilaiset vanhemmuuden haasteet, kuten vanhemmuuden riittämättömyys, lasten koulua käymättömyys, väkivalta ja erilaiset traumat. Haasteiden taustalla saattaa olla usein myös ylisukupolvisuutta ja mielenterveyshaasteita. Lisäksi aiemmissa palvelupoluissa juurisyy on voinut jäädä huomiotta. Tukemalla vanhempien taitoja vahvistetaan lasta suojaavia tekijöitä.
Työskentely toteutetaan tiiviissä yhteistyössä lastensuojelun avohuollon työntekijöiden kanssa. Työskentelyn alussa tehtävä perhearviointi tuottaa perheen vastuusosiaalityöntekijälle monipuolista ja syvällistä tietoa perheen tilanteesta. Työskentelyä ohjaa monitoimijainen ohjausryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti. Toimintamallia on kehitetty vastaamaan paremmin perheiden tarpeita muun muassa kouluttamalla ammattilaisia Perhearviointi-menetelmän käyttöön.
Toimintamallia pilotoitiin Porin alueella toukokuusta 2024 syyskuuhun 2025.Työskentelyä toteutettiin niin asiakasperheiden kotona, verkostoissa kuin lastensuojelun avohuollon toimistolla. Pilotointiin osallistui yhteensä 22 asiakasperhettä työskentelyn kestäen perheessä noin 3-4 kuukautta. Toimintamalliin ohjauduttiin vastuusosiaalityöntekijän päätöksellä. Yli puolet perheistä (59%) ohjautui palveluun vanhemman jaksamisen, vuorovaikutushaasteiden tai mielenterveyshaasteiden perusteella. Puolella perheintensiivityössä mukana olleista perheistä oli haasteita arjenhallinnassa (50%), 41%:lla heistä oli hankaluuksia asettaa rajoja ja 27%:ssa perheistä lapsen koulunkäynti asetti haasteita. Myös vanhemman väkivaltaisuus (5%) tai lapsen päihteiden käyttö (5%) aiheuttivat ongelmia osassa perheistä.
Perhearviointimenetelmän käyttöönotto työskentelyssä edisti vuorovaikutusta ja perhe-elämän eri osa-alueiden huomioimista. Perheiltä saatujen asiakaspalautteiden perusteella perheintensiivityö ja ammattilaisten läsnäolo perheiden arjessa koettiin hyödylliseksi. Yli puolet perheistä (57%) koki vanhemmuuden vahvistuneen ja perheen arjen muuttuneen sujuvammaksi työskentelyn jälkeen. Vuorovaikutustaidot kehittyivät lähes puolella ( 48% ) perheistä. Myös nuorten koulunkäyntiä pystyttiin lisäämään osassa perheistä (9%), samoin kuin lasten väkivaltaista käyttäytymistä vähentämään (9%).
Raskaampien palveluiden tarvetta ja käyttöä on mahdollista vähentää toimintamallilla. Yhteensä neljän perheen (18%) lastensuojeluasiakkuus saatiin päätettyä työskentelyn jälkeen. Neljässä perheessä (18%) kodin ulkopuolinen sijoitus oli kuitenkin tarpeen. Seitsemällä perheellä (32%) sosiaaliohjaus jatkui intensiivityöskentelyn päätyttyä. Huoltajan päihdehoito jatkui kolmessa perheessä (14%) ja tehostettu perhetyö samoin kolmessa perheessä (14%). Perheneuvolan asiakkaaksi siirtyi yksi intensiivityöskentelyn päättäneistä perheistä (5%).
Ammattilaisilta saadun palautteen perusteella hyvänä toimintamallissa nähtiin moniammatillisuus eli terveydenhuollon ja sosiaalihuollon osaamisen yhdistäminen lastensuojelun palveluissa. Lisäksi erityisesti kyky vastata aikaisempaa laajemmin asiakkaiden tarpeisiin, kohtaamisosaaminen, vanhemmuuden näkyväksi tekeminen, työskentelyn intensiivisyys ja perheen vahvuuksien näkeminen nähtiin myös positiivisina. Laajempi moniammatillisuus, esimerkiksi lastensuojelun, lastenpsykiatrian ja vammaispalvelujen osaamisen yhdistäminen ja hyödyntäminen nähtiin tärkeänä.
Toimintamalli jalkautetaan hyvinvointialueen tehostettuun perhetyöhön loppuvuoden 2025 aikana, jossa se jatkuu palvelutuotannon toimintana.
Kansikuva
