Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Lastensuojelun avohuollon kevyemmät tukitoimet ovat lähtökohtaisesti ensimmäisiä keinoja lapsiperheiden tukemiseksi ennen huostaanottoa tai sijoitusta. Lastensuojelun avohuollon perhekuntoutusta joudutaan tarjoamaan perheille toisinaan myös perheen oman kotipaikan ulkopuolella, mikä on perheiden kannalta haastavaa. Lisäksi ostopalveluna tuotettu perhetyö on kustannuksiltaan kallista. Haavoittuvassa asemassa olevien perheiden tukemisessa tarvitaan moniammatillista yhteistyötä ja hoitoa. Satakunnan hyvinvointialueen strategian mukaisesti palveluja ja toimintamalleja uudistetaan vastuullisesti ja tieto, tutkimus ja käytännön kokeilut ohjaavat kohti vaikuttavia toimintamalleja.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Perheintensiivityö nivoutuu lastensuojelun avohuollon toimintaan. Toimintamalli ei ole erillinen lisäpalvelu, vaan toimintatapa jo olemassa olevassa palvelussa. Lastensuojelulaki määrittää laajasti lastensuojelun toimintaa. Suomen perustuslaki, Euroopan ihmisoikeussopimus sekä YK:n lapsenoikeuksien yleissopimus velvoittavat lasten etujen priorisoinnin viranomaistoiminnassa.
Koronapandemia on vaikuttanut merkittävästi eri asiakasryhmiin, erityisesti lasten ja nuorten kohdalla. Ahdistuneisuuden ja erilaiset mielenterveysongelmat ovat olleet kasvussa, ja tämä on saanut aikaan tarpeen entistä laajemmille ja monipuolisemmille palveluille. Palveluketjujen ja yhteistyön haasteet ammattilaisten välillä sekä palveluihin ohjauksen hankaluudet voivat johtaa siihen, että nuoret ja heidän perheensä jäävät ilman tarvitsemaansa apua. Palvelujen sujuva saavutettavuus on tärkeä tekijä kehitettäessä lasten, nuorten ja perheiden palveluita. Haasteiden ratkaisemiseksi tarvitaan monialaista yhteistyötä eri sektoreiden välillä, kuten koulun, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä nuorisotyön kesken. Lisäksi palveluiden näkyvyyden ja saavutettavuuden parantamiseen on syytä panostaa, jotta asiakkaat rohkaistuvat hakemaan apua matalalla kynnyksellä. Kehittämällä palveluprosesseja ja lisäämällä resursseja erityisesti aikaiseen vaiheeseen voidaan parantaa lasten ja nuorten hyvinvointia ja elämänlaatua.
Lastensuojeluilmoitusten määrä on ollut nousussa tasaisesti Suomessa viime vuosina. Myös kiireelliset sijoitukset ovat lisääntyneet 2023 kahdeksan prosenttia edellisestä vuodesta ja erityisesti elämän ensimmäisen sijoitukselta osalta (SVT). Satakunnassa huostassa vuoden aikana olleiden 0-17- vuotiaiden määrä on pysynyt kohtuullisen samana 2020- luvulla, ollen noin 450 luokkaa (Sotkanet).
Henkilöstöresurssina avohuollossa on 41 sosiaalityöntekijää, 22 sosiaaliohjaajaa, 22 tehostetun perhetyön perhetyöntekijää ja yksi palveluvastaava. Avohuollossa esihenkilöinä ovat vastuuyksikön päällikkö, neljä johtavaa sosiaalityöntekijää ja tehostetun perhetyön esihenkilö.
Satakunnassa lastensuojelun avohuollon asiakkuudessa on noin 1200 lasta. Vuosina 2023 ja 2024 lastensuojelun avohuollon asiakkaiden osuus Satakunnassa oli noin 1% koko Suomen määrää korkeampi, ollen 2023 4,8 % ja 2024 4,3% vastaavan ikäisestä väestöstä (0–17 –vuotiaat). Kiireellisesti sijoitettujen 0-17- vuotiaiden määrä on ollut lievässä nousussa viime vuosina niin valtakunnallisesti kuin Satakunnassakin. Jotta raskaampien palveluiden tarve vähenisi, Satakunnassa on koettu tarvetta kehittää vakioitu, kustannustehokas ja vaikuttava toimintamalli nykyisten palveluiden väliin.
Perheintensiivityöhön asiakkaat ohjautuvat lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijöiden kautta. Työskentelylle asetetaan selkeät tavoitteet yhdessä asiakkaan ja sosiaalityöntekijän kanssa. Asiakkaat ovat pääasiassa lapsiperheitä, joilla on taustalla lyhytaikainen lastensuojelun asiakkuus. Tällöin motivaatio muutokseen ja intensiiviseen työskentelyyn on parhaimmillaan. Haasteina perheissä voivat olla erilaiset vanhemmuuden haasteet, kuten vanhemmuuden riittämättömyys, lasten koulua käymättömyys, väkivalta ja erilaiset traumat. Haasteiden taustalla saattaa olla usein myös ylisukupolvisuutta ja mielenterveyshaasteita. Lisäksi aiemmissa palvelupoluissa juurisyy on voinut jäädä huomiotta. Tukemalla vanhempien taitoja vahvistetaan lasta suojaavia tekijöitä.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Kotiin annettavan perhekohtaisen tuen tarve on kasvanut ja lastensuojeluilmoitusten määrä noussut. Lastensuojelun avohuolto tarvitsee tehokkaampaa ja perheen tarpeet hyvin huomioivaa palvelua työnsä tueksi. Moniammatillisessa yhteistyössä ammattilaiset jalkautuvat perheiden koteihin, tarjoten oikea-aikaista tukea sekä ehkäisten ongelmien pahenemista. Toimintamalli voi vähentää tarvetta raskaammille palveluille ja samalla parantaa perheiden hyvinvointia.
Perheintensiivityö sisältää moniammatillista työparityöskentelyä, jossa sekä sosiaali- että terveydenhuollon ammattilaisten tekemä yhteistyö mahdollistaa kattavan tuen perheen eri tarpeisiin. Pilottivaiheen aikana tärkeää on, että ammattilaiset työskentelevät yhdessä perheen kanssa, kuuntelevat heidän näkemyksiään ja tarpeitaan sekä tukevat heidän omia voimavarojaan. Lähestymistapa auttaa perheitä selviytymään haastavista tilanteista sekä edistää lasten hyvinvointia. Lisäksi työskentelyssä oleellista on arvioida ja kehittää palvelun vaikuttavuutta ja toimivuutta pilottivaiheen aikana, jotta voidaan varmistaa sen kestävyys ja mahdollisuus laajentaa toimintaa tulevaisuudessa.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Perheintensiivityön tavoitteena on aikaansaada muutos perheen haasteissa niin, että lastensuojelun tukitoimet kevenevät, asiakkuus päättyy tai estetään lapsen mahdollinen kodinulkopuolinen sijoitus. Työskentelyn vaikuttavuutta mitataan asiakasperheiltä kerätyllä palautteella, millaisia haasteita perheissä on ja mitkä ovat perheen asiakassuhteen jälkeiset tukimuodot tai - toimet. Myös työhön käytettävää aikaa seurataan kuukausitasolla.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Työskentely toteutetaan tiiviissä yhteistyössä lastensuojelun avohuollon työntekijöiden kanssa. Työskentelyn alussa tehtävä perhearviointi tuottaa perheen vastuusosiaalityöntekijälle monipuolista ja syvällistä tietoa perheen tilanteesta. Työskentelyä ohjaa monitoimijainen ohjausryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti. Toimintamallia on kehitetty vastaamaan paremmin perheiden tarpeita muun muassa kouluttamalla ammattilaisia Perhearviointi-menetelmän käyttöön.
