Päiväkeskustoiminta on ennen kaikkea toivon ja mahdollisuuksien paikka. Se tarjoaa tilan, jossa voi rakentaa omaa hyvinvointia omassa tahdissa sekä tulla kuulluksi. Siellä ei ole oikeaa tai väärää tapaa olla, vaan tärkeintä on, että saa olla oma itsensä. Päiväkeskustoiminta luo ympäristön, jossa ihmiset voivat tukea toisiaan.
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Kehittämistyön tavoitteena on järjestää päihdetyön palveluna päiväkeskustoiminnan malli.
Painopisteenä on palvelujen piiriin pääsyn parantaminen. Kehittämistyön sisältö kiinnittyy hyvinvointialueen strategisiin painopisteisiin vahvat peruspalvelut alueella sekä ennakoivat, yhdenvertaiset ja sujuvat palveluketjut ihmisen tukena arjessa.
Päiväkeskustoiminnan kehittämiseen vaikuttavat useat yhteiskunnalliset, lainsäädännölliset, taloudelliset, kulttuuriset, sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät tekijät.
Yhteiskunnalliset ja sosiaaliset tekijät:
Päihteiden ongelmakäyttö, asunnottomuus, syrjäytyminen ja yksinäisyys ovat edelleen merkittäviä yhteiskunnallisia haasteita. Ihmisten elämäntilanteissa on usein erilaisia palvelutarpeita, mikä edellyttää matalan kynnyksen, joustavia ja asiakaslähtöisiä toimintamalleja. Päiväkeskuspalvelu vastaa näihin haasteisiin tarjoamalla perustarpeisiin vastaamista, sosiaalista tukea ja osallisuuden kokemuksia.
Lainsäädännölliset ja hallinnolliset tekijät:
Toiminnan kehittämisen keskeisenä lähtökohtana on sosiaalihuoltolakiin (SHL 24 b §) kirjattu velvoite, jonka mukaan hyvinvointialueiden tulee 1.7.2023 alkaen järjestää päiväkeskuspalvelua päihteitä ongelmallisesti käyttäville henkilöille. Lainsäädäntö korostaa palvelun saavutettavuutta, nimettömyyttä sekä mahdollisuutta asioida myös päihtyneenä, mikä ohjaa toiminnan sisältöjä, rakenteita ja toimintatapoja. Päiväkeskustoiminta sijoittuu Soiten organisaatioissa riippuvuustyön sosiaalipalveluiden alle.
Taloudelliset tekijät:
Hyvinvointialueiden taloudellinen tilanne vaikuttaa toiminnan resursointiin ja kehittämismahdollisuuksiin. Taloudellinen niukkuus lisää tarvetta kustannustehokkaille mutta vaikuttaville palveluille. Päiväkeskustoiminnan nähdään pitkällä aikavälillä voivan vähentää raskaampien ja kalliimpien palvelujen tarvetta.
Kulttuuriset tekijät ja asenteet:
Yhteiskunnalliset asenteet päihteitä ongelmallisesti käyttäviä kohtaan vaikuttavat palveluihin hakeutumiseen ja osallisuuden kokemukseen. Kehittämistyössä on pyritty vahvistamaan leimaamatonta ja kunnioittavaa toimintakulttuuria. Tässä työssä on hyödynnetty kokemusasiantuntijoiden ja alan ammattilaisten osaamista.
Ympäristötekijät:
Palvelun fyysinen sijainti, saavutettavuus sekä tilojen turvallisuus ja viihtyisyys vaikuttavat merkittävästi kävijämääriin ja toiminnan onnistumiseen. Turvallinen ja helposti saavutettava toimintaympäristö tukee asiakkaiden hyvinvointia ja sitoutumista.
Osallistava kehittäminen:
Toiminnan käynnistyttyä kävijöiden toiveita ja tarpeita on huomioitu kyselyiden ja keskusteluiden pohjalta, mikä tukee toiminnan jatkuvaa kehittämistä ja toimintaympäristön muutoksiin vastaamista.
Pahoinvointi on lisääntynyt, osaltaan koronapandemian vaikutusten myötä. Kehittämistyöllä sujuvoitetaan palveluihin pääsyä. Alueellamme on asukkaita, joilla haasteena on päihteidenkäyttö ja joskus sen seurauksena asunnottomuus. Päiväkeskus tukee heidän asemaansa ja tarjoaa matalan kynnyksen kohtaamispaikan, joka parhaimmillaan toimii väylänä palveluihin.
Kehittämisen kohderyhmänä ovat alueen heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevat paljon päihteitä käyttävät sekä asunnottomat.
Päiväkeskuksessa on tehty yhteistyötä sosiaalityön opiskelijan pro gradu -tutkimuksen kanssa. Hän tutkii kävijöiden kokemuksia palvelun vaikutuksista. Tutkimus on toteutettu vuorovaikutuksessa päiväkeskuksen henkilökunnan kanssa. Haastattelut on järjestetty seitsemälle kävijälle päiväkeskuksen aukioloaikoina, mikä on mahdollistanut matalan kynnyksen osallistumisen. Tämä tuottaa arvokasta tietoa, jota voidaan hyödyntää toiminnan kehittämiseksi.
Päiväkeskuksen kävijöille tekemien kyselyiden ja haastattelujen pohjalta olemme saaneet tietoa siitä, mitä tukea ja apua päiväkeskustoiminta on antanut heidän elämäntilanteeseensa. Aamupala, lämmin ruoka ja yhteisön voima sekä tuki ovat merkittävässä roolissa kävijöiden keskuudessa. Se että heille on paikka, jossa kokevat olonsa turvalliseksi ja kohdatuksi on tärkeää. Kävijöiden toiveiden kuunteleminen ja heidän näkemyksiensä huomioiminen luo osallistujille tunteen hallinnasta ja arvostuksesta. Tämä vahvistaa turvallisuudentunnetta ja sitoutumista toimintaan.
Halusimme myös kartoittaa ammattilaisten havaintoja, kuinka päiväkeskuspalvelu näyttäytyy heidän asiakkaiden ja potilaiden elämäntilanteissa. Vastauksia kerättiin yhdelle dialle. Kokemuksia kysyttiin riippuvuustyön sosiaalipalveluista, lääkehoitoyksiköstä sekä aikuisten mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden avohoidosta.
Toimintaa seurattiin mittaamalla kokoontumiskertoja ja kävijämääriä. Uusia kävijöitä on löytänyt palvelun piiriin tasaisesti. Päiväkeskus on uudentyyppinen palvelu hyvinvointialueella, sillä palvelussa voi asioida täysin nimettömästi sekä myös päihtyneenä. Tästä syystä se herätti alkuun myös epäilyksiä. Ajan kanssa luottamus palvelua kohtaan on lisääntynyt.
Toimintamallia juurrutetaan huolehtimalla päiväkeskuksen arjen sujuvuudesta. Keskeistä on ylläpitää selkeät päivittäiset rutiinit, kuten ruokailujen järjestäminen, hygieniatoiminnot ja kävijöiden kohtaaminen. Verkostoyhteistyötä vahvistetaan kutsumalla toimijoita säännöllisesti mukaan ja pitämällä heihin aktiivisesti yhteyttä. Tiedottamista tehdään jalkautumalla tapahtumiin ja kertomalla palvelusta eri toimipisteissä. Lisäksi kerätään palautetta kävijöiltä ja työntekijöiltä, jotta toimintaa voidaan kehittää. Kaikki toimintatavat dokumentoidaan ja uudet työntekijät perehdytetään niihin huolellisesti.
Päiväkeskustoiminta vaatii vähintään kahden ammattilaisen päivittäisen työpanoksen sekä fyysisen tilan, jossa voidaan toteuttaa perustarpeisiin liittyvät palvelut, kuten ruokailu, peseytyminen ja pyykinpesu. Resursseihin kuuluu myös riittävä aika toiminnan suunnitteluun, verkostotyöhön ja arjen organisointiin. Taloudellisia resursseja tarvitaan tilakuluihin, tarvikkeisiin ja toiminnan ylläpitoon. Henkilöstöltä edellytetään osaamista matalan kynnyksen työskentelystä, palveluohjauksesta ja yhteistyöstä eri toimijoiden kanssa.
Toiminnan käynnistäminen alkoi tilojen järjestämisellä ja henkilöstön perehdyttämisellä. Sen jälkeen arkeen muotoutuivat selkeät rutiinit, ja yhteistyökumppanit otettiin mukaan osaksi toimintaa. Toimintaa arvioidaan säännöllisesti ja sitä kehitetään palautteen pohjalta. Kun käytännöt ovat todettu toimiviksi, ne kirjataan pysyviksi ohjeiksi ja toimintatavoiksi.
Päiväkeskustoiminta on ennen kaikkea toivon ja mahdollisuuksien paikka. Se tarjoaa tilan, jossa voi rakentaa omaa hyvinvointia omassa tahdissa sekä tulla kuulluksi. Siellä ei ole oikeaa tai väärää tapaa olla, vaan tärkeintä on, että saa olla oma itsensä. Päiväkeskustoiminta luo ympäristön, jossa ihmiset voivat tukea toisiaan.
Päiväkeskustoiminnan mallista on kirjoitettu myös Sananen Soitesta -blogiin. Blogikirjoituksessa kuvattiin toiminnan merkitystä ja sen myönteisiä vaikutuksia kävijöiden elämänlaatuun. Julkaisu on lisännyt toimintamallin näkyvyyttä ja auttanut jakamaan kokemuksia sekä hyviä käytäntöjä organisaation sisällä ja laajemmin alueen toimijoille.
Päiväkeskuspalvelu on vakiintunut osaksi Soiten omaa toimintaa ja tarjoaa pysyvän, matalan kynnyksen palvelun alueen asukkaille.