Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Omaolon oirearvion kehittäminen on aloitettu Pohteen alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelmassa. Ennen RRP2 alkua oirearviot oli otettu käyttöön muutamassa kunnassa.
Pohteen yhtenä strategisena periaatteena on, että palvelut ovat tarpeenmukaiset ja lähellä saavutettavissa monin eri tavoin. Tavoitteena on parantaa asiakkaiden palvelutarpeeseen pohjautuen palvelujen laatua, vaikuttavuutta ja hoidon jatkuvuutta. Myös henkilöstön osallistaminen ja vaikuttaminen hyvinvointialueen toimintaan ja palvelujen kehittämistyöhön yksi strategiassa mainituista asioista.
Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa 1.1.2023.Lähtötilanteessa kuntien digitaalisissa palveluissa on ollut useita erilaisia toimintamalleja.
Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation ja tiedonhallinnon strategian visio kuvaa digitalisuutta sosiaali- ja terveydenhuollon kivijalkana. Strategiassa on neljä päätavoitetta, jotka ovat:
- Henkilön on mahdollista ylläpitää omatoimisesti hyvinvointiaan, toimintakykyään ja terveyttään tietoon perustuvan ennakoinnin ja digitaalisten palvelujen tuella.
- Digitaalinen asiointi on ensisijaista kaikilla hyvinvointialueilla niissä palveluissa, joihin se sopii tai niille asiakkaille, jotka siihen kykenevät.
- Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työkuormaa on vähennetty hyödyntämällä tietoa paremmin ja ottamalla käyttöön kehittyneitä teknologisia ratkaisuja.
- Johtajilla, päätöksentekijöillä ja tutkijoilla on laaja-alaisesti ja poikkihallinnollisesti käytössä palveluista ja etuuksista kertyvää tietoa.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (Pohde) on yksi Suomen 21 hyvinvointialueesta ja myös yksi Suomen laajimmista hyvinvointialueista. Hyvinvointialueen keskiössä on pohjoispohjalainen ihminen ja painopiste on peruspalveluissa ja varhaisessa ongelmien ehkäisyssä. Pohde vastaa noin 416 000 asukkaan hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta Pohjois-Pohjanmaalla. Pohteella on töissä noin 18 000 ammattilaista, joiden hyvinvointia ja osaamista halutaan vaalia.
Pohde on saanut rahoitusta Suomen kestävän kasvun ohjelman kautta. Ohjelmalla tuetaan hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Ohjelma vauhdittaa kilpailukykyä, investointeja, osaamistason nostoa sekä tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita. Tämä on mahdollistanut Pohteella Omaolopalvelun jatkokehittämisen, käyttöönoton ja integroinnin alueen digitaalisiin palveluihin ja ammattilaisten järjestelmiin.
Digitaalisia palveluita on tarjottu alueen kansalaisille vähäisesti, eriarvoisesti.
Digitaalisten asiointi- ja palvelukanavien käyttö Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella on vaihtelevaa. Omaolopalvelun laajentamisella alueella tuetaan sähköisen asiointikanavien käyttöä ja mahdollistetaan oikea-aikainen ja tasavertainen palvelujen saanti. Toimintamalliin kuuluu yhtenäinen palveluprosessi, tavoitetila ja palveluohjaukset, joissa on huomioitu pohjoispohjalainen ihmislähtöinen hyvinvointikäsite. Toimintamallilla lisätään palvelun laatua ja saatavuutta sekä tuetaan itsehoitoa.
Omaolo on valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon verkkopalvelu, jonka tarkoituksena on edistää kansalaisten hyvinvointia ja terveyttä. Palvelu on suunnattu yli 15-vuotiaille Suomessa vakituisesti asuville ja julkisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin oikeutetuille kansalaisille. Toimintamallin kohderyhmä on Omaolo-palvelua käyttävät Pohjois-Pohjanmaan asukkaat. jotka tarvitsevat apua terveyteen liittyvien oireiden arvioinnissa ja ohjauksessa. Palvelu tukee erityisesti niitä, jotka haluavat asioida digitaalisesti ja saada nopean arvion hoidon tarpeesta ennen yhteydenottoa ammattilaiseen.
Laaditun Omaolon oirearvion yhtenäinen palveluprosessin, tavoitetilan ja palveluohjauksen avulla lisätään palvelun laatua ja saatavuutta sekä tuetaan itsehoitoa. Tämän mallin avulla tuetaan ja seurataan Omaolon yhtenäistä käyttöönottoa ja käyttöä.
Omaolon oirearvio palvelut on siirretty pois kunnista ja keskitetty digitaaliseen sote-keskukseen, kuntoutuksen aluepalveluun tai suun terveydenhuoltoon, jossa Omaolo toimii yhtenä palvelukanavana. Keskittäminen tehostaa asioiden käsittelyä ja nopeuttaa hoitoon hakeutumista.
Omaolon oirearviot tukevat Pohteen strategiaa digitalisaation edistämisessä ja palvelujen yhdenvertaisessa saatavuudessa.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Omaolopalvelun laajentumisella mahdollistetaan oikea-aikainen, tasalaatuinen ja tasavertainen palvelujen saanti kaikille asukkaille.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Johdon sitoutuminen ja tuki ovat keskeisiä edellytyksiä toimintamallin onnistuneelle juurruttamiselle. Käyttöönoton suunnittelussa laadittiin selkeä suunnitelma, jossa määriteltiin aikataulut, vastuut ja tarvittavat resurssit, riskienhallinnan keinot.
Keskeinen periaate oli käyttäjälähtöisyys. Ammattilaisille järjestettiin koulutuksia uusista digitaalisista työkaluista ja prosesseista, ja asukkaille tarjottiin ohjausta palvelujen käyttöön. Perehdytys ja käyttäjätuki varmistivat sujuvan siirtymän.
Viestintä oli jatkuvaa ja läpinäkyvää. Muutoksen tavoitteet ja hyödyt viestittiin kohderyhmittäin, mikä vahvisti luottamusta ja yhteistä suuntaa.
Uusi toimintamalli integroitiin osaksi työprosesseja ja järjestelmiä. Digitaaliset ratkaisut tukevat työnkulkuja ja asiakaspalvelua.
Seuranta ja arviointi käynnistettiin alusta alkaen. Mittareina käytettiin mm. käyttöastetta ja hoitoon pääsyn nopeutta. Tuloksia analysoitiin säännöllisesti, ja palautetta hyödynnettiin kehittämisessä.
Tietoturva ja tietosuoja varmistettiin kaikissa ratkaisuissa. Avoin viestintä tietojen käsittelystä vahvisti luottamusta palveluihin.
Strateginen sitoutuminen, käyttäjälähtöisyys ja jatkuva kehittäminen olivat keskeisiä onnistumisen edellytyksiä.
