Ohjautumisen perusteet perhesosiaalityössä ja lastensuojelussa, Keski-pohjanmaan hyvinvointialue Soite (RRP, P4, I1)

Luotu 22.01.2024
Ohjautumisen perusteet perhesosiaalityössä ja lastensuojelussa,  Keski-pohjanmaan hyvinvointialue Soite (RRP, P4, I1)
Ohjautumisen perusteet perhesosiaalityössä ja lastensuojelussa, Keski-pohjanmaan hyvinvointialue Soite (RRP, P4, I1)

Tiivistelmä

Ohjautumisen perusteiden prosessissa kuvataan ohjautumisen perusteiden toimintamallin osioiden tarkoitusta. Prosessissa kuvataan perhesosiaalityön ja lastensuojelun arviota asiakkaalle.   

Ohjautumisen perusteet toimintamalli on työntekijän työn tueksi. Tavoitteena yhtenäinen käytäntö koko hyvinvointi alueella lapsen ja perheen arviointi työskentelyssä. Tavoitteena on tuoda ymmärrystä asiakkaalle arvioinnista ja työskentelystä. Toimintamalli tukee ja avaa asiakkaan prosessia, joka näkyy yhteenvetojen ja asiakassuunnitelmien kirjaamisessa. Tärkeimpänä tavoitteena on asiakkaan ohjautuminen tarpeenmukaiseen palveluun oikea-aikaisesti. 

Ohjautumisen perusteiden A osio auttaa arvioimaa onko lapsi erityistä tukea tarvitseva. B osio auttaa arvioimaan onko lapsi lastensuojelun tarpeessa. C osio auttaa ohjautumisessa tarpeenmukaiseen asiakkuuteen.

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Lapsella on oikeus saada tilanteensa arvioiduksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Palvelutarpeen arviointi tehdään aina lapsen elämäntilanteen edellyttämässä laajuudessa. Lapsen ja hänen perheensä tilanne tulee kartoittaa riittävän perusteellisesti, jotta tuen tarpeet havaitaan ajoissa ja lapselle ja perheelle löydetään sopivat  ja oikea aikaiset tuet ja palvelut.

Lapsen asian käsittely sosiaalihuollossa aloittaa lapselle sosiaalihuoltolain 34§ mukaisen sosiaalihuollon asiakkuuden. 

Lastensuojelulain 27§ mukainen lastensuojelun asiakkuus alkaa vasta, jos lapselle aloitetaan lastensuojelun tukitoimet tai palvelutarpeen arvioinnissa päädytään lastensuojelun asiakkuuden aloittamiseen.

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Lapsi ja perhepalveluiden tavoitteena on edistää lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja terveyttä sekä palveluiden asiakaslähtöisyyttä, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta.  Perhesosiaalityö ja lastensuojelu ovat osa perhekeskuspalveluita, jotka sisältävät lapsille, nuorille ja perheille suunnattuja hyvinvointia, terveyttä, kasvua ja kehitystä tukevia ja korjaavia palveluita. Jokaiselle lapselle tarjotaan hänen tarvitsemansa apu ja tuki. Perhekeskus koordinoi lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalveluita.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen ja uusi sosiaalihuoltolaki ovat haastaneet myös sosiaalihuoltoa tarkastelemaan palveluiden organisoinnin tapaa. Tavoitteena on edistää oikeanlaisen ja oikea-aikaisen avun ja tuen tarjoamista lapsille, nuorille ja perheille.  Sosiaalihuoltolakiin (1301/2014) on kirjattu periaatteita, joiden mukaan tuen tarpeita ja palveluja voidaan porrastaa. Lisäksi sosiaalihuoltolaki itsessään on yleislaki, jonka mukaiset lapsiperheiden sosiaalipalvelut ovat osa perhekeskustoiminnan peruspalveluja. Lastensuojelulain (417/2007) mukaiset palvelut ovat puolestaan osa erityistason ja vaativan tason palveluja.

Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman (LAPE) tavoitteena on ollut edistää lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja terveyttä sekä palvelujen asiakaslähtöisyyttä, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. 

Palvelut on haluttu uudistaa vastaamaan nykyistä paremmin lasten, nuorten ja perheiden tarpeita. Pyrkimyksenä edistää tuen tarjoamista mahdollisimman varhain sekä vahvistaa asiakkaiden osallisuutta ja voimavaroja. 

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen ja uusi sosiaalihuoltolaki ovat haastaneet sosiaalihuoltoa tarkastelemaa porrasteisuutta palvelujen organisoinnin tapana. Tavoitteena edistää oikeanlaisen ja oikea-aikaisen avun ja tuen tarjoamisen lapsille, nuorille ja perheille. Sosiaalihuoltolakiin (1301/2014) on kirjattu periaatteita, joiden mukaan tuen tarpeita ja palveluja voidaan porrastaa. 

Valtioneuvosto (2019-2021) on nostanut  tavoitteeksi yhdenvertaisen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän. Lapsi ja perhepalveluissa tehtävässä arvioinnissa tehdään yhdenmukaisesti yhdenvertaisiksi tarkoitettuja arviointeja ja niihin pohjautuvia ratkaisuja palveluihin pääsemiseksi.  

Lapset, nuoret ja perheet (huoltajat)

Asiakaskysely sekä lapsille ja nuorille (10 - 17v) sekä alaikäisten lasten vanhemmille.

Valmennuksessa asiakas on ollut mukana alusta asti. Asiakas on ollut kehittäjätiimin tasavertainen jäsen. Asiakasnäkökulmaa ja osallisuutta on nostettu esille tehdyllä kyselyllä. Asiakkaan kokemusta ja palvelun vaikuttavuutta on mitattu asiakaskyselyllä ja tuotu kehittämispäivänä työntekijöille tiedoksi. Jälkihuollon vertaisryhmän asiakkaita on tavattu henkilökohtaisesti, keskustellen käyty läpi heidän näkemyksiä ja kokemuksia palveluista ja tuesta. 

Asiakas näkemyksissä tullut esille, että tulisi nähdä lapsen etu, harrastusten tärkeys ehkäisemässä yksinäisyyttä sekä "piiloviestit", joita lapset viestivät. Lapsen on vaikea tunnistaa omaa tilannettaan kasvua ja kehitystä tukevaksi koska vertailukohtaa tavalliseen arkeen ei välttämättä ole, esim. kodin riittävä siisteys, kurituksen rajat tai vastuun ottaminen. Lapsella on mahdollisuus mm. tukiperheissä saada käsitys/ kokemus normatiivisesta arjesta, jolloin lapsi saa vertailukohtaa  arkeen. 

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella ohjaudutaan palvelutarpeen arvioinnista tarpeen mukaiseen asiakkuuteen. Perhesosiaalityön ja lastensuojelun asiakkaat ohjautuvat arvioituun tukeen ja asiakkuuteen kesään 2025 mennessä. 

Perhesosiaalityössä ja lastensuojelussa on tarve yhtenäisiin linjauksiin ja toimintamalliin koko hyvinvointialueella. Yhteisen toimintamallin myötä syntyy yhtenäiset käytännöt niin uusille kuin vanhoille työntekijöille.  Ohjautumisen perusteet tukevat ja ohjaavat jatkuvaan lapsen tilanteen arviontiin perhesosiaalityössä sekä lastensuojelussa.  

Työntekijän ja asiakkaan vuorovaikutus, tiedonvaihdon selkeys ja jaettu tieto ovat merkityksellisiä asioita asiakasosallisuuden toteutumisessa ja perheen tilannetta arvioitaessa. Työntekijällä on mahdollisuus Ohjautumisen perusteiden pohjalta todentaa asiakkaalle ja kirjata omat havaintonsa mahdollisimman tarkasti. 

Asiakasosallisuuden perustana on asiakkaan osallistuminen ja mahdollisuus vaikuttaa omaan tai läheisen palvelun suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin ymmärrettävästi. Saadessaan vaikuttaa asiakas ohjautuu tarvittavaan palveluun, on sitoutuneempi ja on todennäköisesti tyytyväisempi palveluun, jolla on vaikuttavuutta. 

Asiakkaiden ja ammattilaisten tavoitteellisessa yhteiskehittämisessä tai yhteissuunnittelussa rakennetaan palvelujen käyttäjien tarpeita vastaavia palveluja, niiden osia tai isompia palvelukokonaisuuksia. Palveluihin osallistuminen ja vaikuttaminen on palvelun käyttäjien oikeus, ja osallistumisen edistäminen on palvelujen järjestäjien ja tuottajien velvollisuus.

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Oikea palvelu oikeaan aikaan - vaikuttavuus lapsen/ perheen tilanteeseen - asiakaskysely 

Asiakaskysely 1-3/2024

Työntekijäkysely 5/24: Ohjautumisen perusteet kehittämispäivä. Toimintamallin tuki omassa työssä. 

Asiakaskysely loppuvuodesta 2024: toteutetaan 10-11/2024.

Työntekijäkysely 11-12/24: Toimintamallin käytöstä

Työntekijäkysely 4/25: Ohjautumisen perusteet kehittämispäivä. Toimintamallin tuki omassa työssä. 

Asiakaskysely 2025: 4-5/25 (kuuluu Sujuvat palvelut valmennukseen)

Työntekijäkysely 5/25: Toimintamallin käytöstä

Asiakaskysely 2025: jatko Sujuvat palvelut jälkeen

Työntekijäkysely 11.2024
Työntekijäkysely 11.2024
Asiakaskysely 10-11.2024
Asiakaskysely 10-11.2024
Asiakaskysely 10-11.2024
Asiakaskysely: muutos viimeisen 6kk aikana
Toimintamallin keskeiset edellytykset

Perheiden palveluissa Ohjautumisen Perusteet -toimintamalli juurrutetaan ja levitetään osaksi perustoimintaa. Juurruttamisen ja toimintamallin käyttöönoton edistäminen edellyttää, että on sovittu kenellä on näistä vastuu. Juurruttamisen jälkeen tulee olla sovittuna vastuuhenkilöt, jotka pitävät yllä Ohjautumisen perusteet -toimintamallia osana perustoimintaa.  Esihenkilöiden tuki ja osallisuus vahvistavat toimintamallin juurruttamista ja vakiinnuttamista osaksi perustoimintaa.

Toimintamallin ydinsisältö

Ohjautumisen perusteiden prosessissa kuvataan ohjautumisen perusteiden toimintamallin osioiden tarkoitusta. Prosessissa kuvataan perhesosiaalityön ja lastensuojelun arviota asiakkaalle.   

Ohjautumisen perusteet toimintamalli on työntekijän työn tueksi. Tavoitteena yhtenäinen käytäntö koko hyvinvointi alueella lapsen ja perheen arviointi työskentelyssä. Tavoitteena on tuoda ymmärrystä asiakkaalle arvioinnista ja työskentelystä. Toimintamalli tukee ja avaa asiakkaan prosessia, joka näkyy yhteenvetojen ja asiakassuunnitelmien kirjaamisessa. Tärkeimpänä tavoitteena on asiakkaan ohjautuminen tarpeenmukaiseen palveluun oikea-aikaisesti. 

Ohjautumisen perusteiden A osio auttaa arvioimaa onko lapsi erityistä tukea tarvitseva. B osio auttaa arvioimaan onko lapsi lastensuojelun tarpeessa. C osio auttaa ohjautumisessa tarpeenmukaiseen asiakkuuteen.

Prosessikuvaus
Ohjautumisen perusteiden prosessikuvaus
A
B
C

Toimintamallin aikaansaama muutos
  • Kyselykulttuuri
  • hypoteesi kävi toteen
  • toimintamallin juurtuminen kesken positiivisesta lähtötilanteesta huolimatta
  • Arviointiin otettu aktiivisemmin asiakasta mukaan

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa
  • juurruttamiselle resurssia ja aikaa
  • jos yksittäinen työntekijä ottaa toimintamallin käyttöön
  • muille toimijoille  tueksi jos miettii huolen tasoa
  • lähimmille yhteistyötahoille ymmärrystä perhesosiaalityön ja lastensuojelun työstä

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Keski-Pohjanmaan hva, Soite, perhesosiaalityö ja lastensuojelu
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)