Nuorten porrasteinen mielenterveyden hoidon ja psykososiaalisen tuen malli , Itä-Uudenmaan hyvinvointialue, ( RRP,P4,I1)
Nuorten porrasteinen mielenterveyden hoidon ja psykososiaalisen tuen malli , Itä-Uudenmaan hyvinvointialue, ( RRP,P4,I1)
Nuorten mielenterveyden hoito ja tuki järjestetään niin, että nuori saa tilanteeseensa sopivan avun. Tavoitteena on tarjota oikea-aikainen, tarkoituksenmukainen ja helposti saavutettava tuki palveluissa, jotka vastaavat nuoren tarpeisiin.
Toimintamallin nimi
Nuorten mielenterveyden hoito ja tuki järjestetään niin, että nuori saa tilanteeseensa sopivan avun. Tavoitteena on tarjota oikea-aikainen, tarkoituksenmukainen ja helposti saavutettava tuki palveluissa, jotka vastaavat nuoren tarpeisiin.
Kuva
Kuvateksti
Nuorten porrasteinen mielenterveyden hoidon ja psykososiaalisen tuen malli kuvaa hoidollisia menetelmiä, ja tuenmuotoja , joita palveluyksiköissä käytetään.Nuorten mielenterveyden hoidon ja psykososiaalisen tuen porrasteinen malli on vakiintunut osaksi hyvinvointialueen palvelurakennetta. Malli mahdollistaa tuen ja hoidon tarjoamisen varhaisesta psykososiaalisesta tuesta aina intensiivisiin hoitomuotoihin saakka. Varhaisen tuen palvelut vastaavat lievemmän oireilun tunnistamisesta ja ohjauksesta, kun taas vaativammat yksiköt tarjoavat syvempää ja intensiivistä hoitoa niille nuorille, jotka tarvitsevat laajempaa tukea. Näin varmistetaan, että jokainen nuori ohjautuu oikea-aikaisesti tarkoituksenmukaiseen palveluun.
Nuorten mielenterveyspalvelujen kehittämiseen vaikuttavat monet yhteiskunnalliset, poliittiset ja lainsäädännölliset tekijät. Poliittinen tahto ja rahoitusratkaisut ohjaavat, millaisia palveluja voidaan tarjota ja kuinka laajasti. Lainsäädännön muutokset, kuten mielenterveyslain ja oppilas- ja opiskelijahuoltolain uudistukset, vaikuttavat palveluiden järjestämiseen ja saavutettavuuteen. Kuntatalouden tila ja hyvinvointialueiden resurssit määrittävät, kuinka ennaltaehkäisevää ja matalan kynnyksen tukea voidaan tarjota. Yhteiskunnalliset muutokset, kuten nuorten kasvuympäristön haasteet, yksinäisyys, mielenterveyden stigman väheneminen ja digitalisaation lisääntyminen, muokkaavat palveluiden tarpeita. Lisäksi ilmastonmuutoksen aiheuttama ahdistus ja luontoympäristön hyvinvointivaikutukset on tärkeää huomioida palveluiden kehittämisessä. Kaiken keskiössä on varmistaa, että nuoret saavat oikea-aikaista, helposti saavutettavaa ja vaikuttavaa tukea arjessaan.
Palvelun kohderyhmänä ovat pääasiassa 13–21-vuotiaat nuoret, joilla on lieviä tai keskivaikeita mielenterveyden haasteita.
Nuorten palveluissa on panostettu näyttöön perustuvien lyhytinterventioiden osaamisen vahvistamiseen. Henkilöstöä on koulutettu mielenterveyden varhaisen tuen ja intensiivisempien hoitomuotojen osaamisen lisäämiseksi.
Mielenterveyden hoidon ja psykososiaalisen tuen porrasteinen malli sekä henkilöstön menetelmäosaamisen systemaattinen vahvistaminen ovat selkeyttäneet nuorten palvelupolkuja ja vahvistaneet tarpeeseen vastaamista. Koulutusten myötä ammattilaiset ovat omaksuneet uusia työmenetelmiä. Tämä on lisännyt perustason kykyä kohdata ja hoitaa nuorten mielenterveyden haasteita ilman jatko-ohjauksia.
Kansikuva
