Kouluterveyskyselyn pohjalta toteutettujen keskustelujen myötä kunnissa on kehitetty toimintamalleja esimerkiksi kouluruokailun kehittämiseen, kiusaamisen vastaisen työn suunnitteluun ja siitä tiedottamiseen, päihdekasvatuksen kehittämiseen, palvelujen kehittämiseen, nostamalla esille ajankohtaisia teemoja kuten matalan kynnyksen mielenterveyden tuki. Nuorten (usein nuorisovaltuustojen) kannanotoissa on esimerkiksi edellytetty, että hyvinvointisuunnitelmissa huomioidaan Kouluterveyskyselyn perusteella alueellisesti tarpeellisia teemoja kuten yhteisöllisyys, liikkuminen ja turvallisuuden kokemus.
Tavoiteltu pitkän aikavälin vaikuttavuus on se, että nuorten kanssa keskustellaan Kouluterveyskyselyn tulosten julkistamisen yhteydessä kunnissa ja hyvinvointialueilla laajasti ympäri Suomen. Nuorten nostot -keskustelujen ja työpajojen mallin mukaan toteutettavista tilaisuuksista nuorten tekemät tulkinnat ja ratkaisuehdotukset välitetään tiedoksi päätöksentekoon.
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Nuoria tulee kuulla, kun suunnitellaan heidän hyvinvointiinsa vaikuttavia päätöksiä tai toimintaa. Nuorten nostot -toimintamallin tavoitteena on vahvistaa nuorten toimijuutta kunnissa ja hyvinvointialueilla keskustelemalla THL:n Kouluterveyskyselyn tuloksista sekä kuulemalla nuorten ratkaisuehdotuksia hyvinvointityöhön.
Kuntien ja hyvinvointialueiden hyvinvointikoordinaattorit, nuorisotyöntekijät, nuorille tarkoitettujen palvelujen johtajat ja kehittäjät, päättäjät / luottamushenkilöt.
Esimerkiksi hyvinvointisuunnitelmaa ja -kertomusta tehdessä tulisi kuulla nuorten näkemyksiä.
Monet kunnat ovat kehittäneet Kouluterveyskyselyn tulosten tarkasteluun rutiineja ja toimivia käytäntöjä ammattilaisille ja luottamushenkilöille, mutta nuorten kuuleminen jää osalla toteuttamatta.
Nuorten nostot -malli on tarkoitettu inspiraatioksi niille kunnille ja hyvinvointialueille, joilla ei vielä ole vakiintuneita käytäntöjä tulosten käsittelyyn nuorten kanssa.
Mallissa annetaan konkreettisia ohjeita indikaattoreiden käyttämiseen keskustelun taustatietoja.
Keskustelu- ja työpajamalleja voi käyttää sellaisenaan tai niistä voi poimia ideoita soveltuvin osin.
TEAviisari tuottaa tietoa siitä, onko Kouluterveyskyselyn tuloksia käsitelty kunnassa, mutta Nuorten nostot -keskustelujen ja työpajojen toteuttamisen yleisyyden seurantaan ei ole toistaiseksi välineitä. Kehitteillä on palautekysely materiaalin käyttäjille. Toteutetaan joulukuu 2027-toukokouu 2028 välisenä aikana, kun seuraavat Kouluterveyskyselyn tulokset julkaistaan ja mallista tiedotetaan kunnille ja hyvinvointialueille kattavasti samassa yhteydessä.
Nuorten keskustelusta kirjatut asiat viedään tiedoksi päätöksenteon prosesseihin. Jos nuoret esittävät ratkaisuehdotuksia ja niiden toteuttamismahdollisuuksia tarkastellaan, nuorten osallisuus saattaa toteutua paremmin kuin ilman toteutettua Nuorten nostot -keskustelua tai työpajaa. Malli itsessään mahdollistaa nuorille asioiden pohtimisen, mutta varsinainen osallisuus toteutuu siinä, miten keskustelun antia viedään päätöksentekoon tai jatketaanko ideoiden kehittelyä myös tilaisuuden jälkeen.
Kouluterveyskyselyn pohjalta toteutettujen keskustelujen myötä kunnissa on kehitetty toimintamalleja esimerkiksi kouluruokailun kehittämiseen, kiusaamisen vastaisen työn suunnitteluun ja siitä tiedottamiseen, päihdekasvatuksen kehittämiseen, palvelujen kehittämiseen, nostamalla esille ajankohtaisia teemoja kuten matalan kynnyksen mielenterveyden tuki. Nuorten (usein nuorisovaltuustojen) kannanotoissa on esimerkiksi edellytetty, että hyvinvointisuunnitelmissa huomioidaan Kouluterveyskyselyn perusteella alueellisesti tarpeellisia teemoja kuten yhteisöllisyys, liikkuminen ja turvallisuuden kokemus.
Tavoiteltu pitkän aikavälin vaikuttavuus on se, että nuorten kanssa keskustellaan Kouluterveyskyselyn tulosten julkistamisen yhteydessä kunnissa ja hyvinvointialueilla laajasti ympäri Suomen. Nuorten nostot -keskustelujen ja työpajojen mallin mukaan toteutettavista tilaisuuksista nuorten tekemät tulkinnat ja ratkaisuehdotukset välitetään tiedoksi päätöksentekoon.
Toimintamallin mukaiset keskustelut ja työpajat ovat toteutettavissa kohtuullisen pienillä kustannuksilla. Niiden ohjaaminen onnistuu usein osana esimerkiksi hyvinvointikoordinaattorin, nuorisotyöntekijän tai opiskeluhuoltopalvelujen tehtäviä. Kustannusvaikutukset riippuvat käsiteltävästä aiheesta ja siitä, millaisia ratkaisuehdotuksia lähdetään toteuttamaan. Nuorten kuuleminen kuitenkin edistää sitä, että hyvinvointisuunnitelmissa pystytään kiinnittämään huomiota ajankohtaisiin ja nuorten kokemusten perusteella oleellisiin asioihin, mikä saattaa auttaa kohdentamaan toimia (ja siten kustannuksia) tarkoituksenmukaisiin kohteisiin.