Toimintamallin lyhyt kuvaus
NoMAD- ja PRESS-kyselyillä voidaan seurata psykososiaalisten menetelmien implementoinnin eli käyttöönoton edistymistä ja saada tietoa käyttöönottoprosessiin vaikuttavista tekijöistä.
NoMAD- ja PRESS-kyselyt käyttöönoton etenemisen arviointiin
NoMAD- ja PRESS-kyselyt käyttöönoton etenemisen arviointiin
Tekijä
Sara TaniLuotu
21.11.2025Viimeksi muokattu
18.12.2025Aihealueet
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Kohderyhmä
Toimintamallin rahoittaja
Markup - Required info - Basic information
* Toimintamallin julkaisemiseksi riittää minimissään perustietolomakkeen tähdellä merkittyjen kohtien täyttäminen. Suosittelemme kuitenkin, että kuvaatte toimintamallin laajemmin hyödyntäen kehittämisen polun eri vaiheita.
Markup - Hero - Basic information
Perustiedot
Toteutuspaikka
NoMAD-kysely päivitettiin ja PRESS-kysely käännettiin suomeksi Kansallinen implementointiosaaminen lasten ja nuorten kasvun tueksi (KI) -hankkeessa.
Markup - Required info - Realise and understand
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Markup - Hero - Realise and understand
Oivalla ja ymmärrä
Kehittäkää tarvelähtöisesti huomioimalla eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet. Ottakaa kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijat ja kumppanit mukaan heti kehittämisprosessin alusta alkaen. Ohjatkaa ja fasilitoikaa muutosta.
Toimintaympäristö
Turun yliopisto oli kääntänyt suomeksi aiemman NoMAD-kyselyn, kun taas PRESS-kyselyn käänsivät Itlan asiantuntijat. Itlan asiantuntijat tekivät molempien mittareiden takaisinkäännökset. Kyselyiden validointiin käytettävä aineisto kerättiin touko- ja lokakuun välisenä aikana vuonna 2025. Aineisto kerättiin 19 hyvinvointialueelta nuorten vuorovaikutusohjannan (IPC-N) menetelmäkoulutuksen käyneiltä ammattilaisilta. Vastaajia pyydettiin arvioimaan kyselyillä kokemuksiaan IPC-N:n käytöstä. Vastaajia oli 143.
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys
Kyselyt ovat suunnattu palvelujärjestelmän johtajille ja kehittäjille, jotka haluavat saada tietoa käyttöönotettavien menetelmien juurtumisesta. Molempien kyselyiden alustava validiteetti on selvitetty IPC-N:n ammattilaisten vastausten perusteella.
PRESS-kyselyn valinnan taustalla on kirjallisuuskatsaus psykososiaalisten interventioiden implementoinnin mittaamisesta (Tani ym. 2025). NoMAD päivitettiin hanketyössä asiantuntijapaneelin avulla, sillä sen aiempia versioita ei ollut validoitu Suomessa.
Markup - Hero - Imagine and try
Kuvittele ja kokeile
Hyödyntäkää jo kehitettyjä malleja ja ratkaisuja. Kokeilkaa rohkeasti uusia ideoita. Oppikaa yhdessä kokeilusta ja parantakaa ratkaisua vähitellen.
Markup - Hero - Describe and share
Kuvaa ja jaa
Jakakaa kehittämistuloksia ja arviointitietoa avoimesti muiden hyödynnettäväksi. Vakiinnuttakaa uusi toimintatapa osaksi strategiaa tai organisaation toimintaa, palvelukokonaisuutta tai ketjua. Kertokaa, miten se tapahtuu ja mitä se vaatii.
Markup - Required info - Describe and share
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Ratkaisun perusidea
NoMAD- ja PRESS-kyselyidenavulla voidaan saada kootusti tietoa implementoinnin etenemisestä ja siihen vaikuttavista asioista.
NoMAD-kysely sisältää 20 kysymystä neljältä osa-alueelta, joihin vastataan asteikolla 1–5. NoMAD on tarkoitettu erityisesti johdon ja kehittäjien työvälineeksi kunnissa, hyvinvointialueilla ja yksittäisissä organisaatioissa. Teoreettisena viitekehyksenä NoMADin taustalla on normalisointiprosessin teoria (engl. normalization process theory, NPT) (May ym., 2009). Teoriassa kuvataan toimintoja, jotka vaikuttavat menetelmän juurtumiseen. Sen avulla voidaan myös ymmärtää uuden menetelmän käyttöönoton dynamiikkaa. NoMAD-kyselyn kysymykset mittaavat kutakin NPT-teorian neljästä osiosta (Finch ym., 2018). Osiot ovat vapaasti suomennettuna johdonmukaisuus (engl. coherence), tiedollinen osallistuminen (engl. cognitive participation), yhteinen toiminta (engl. collective action) ja refleksiivinen arviointi (engl. reflexive monitoring). Johdonmukaisuus kuvaa sitä, miten ihmiset hahmottavat ja järkeistävät uutta käytäntöä, kuten interventiota. Tiedollinen osallistuminen puolestaan kuvaa prosessia, jossa ihmiset sitoutuvat ja ottavat käyttöön uuden käytännön. Yhteinen toiminta kuvaa, miten uutta käytäntöä käytetään yhdessä osana arjen työtä. Refleksiivisellä arvioinnilla kuvataan, miten käytännön toimivuutta ja vaikutuksia arvioidaan.
PRESS-kysely mittaa menetelmän tai toimintamallin juurtumista ammattilaisten käyttöön heidän raportoimanaan ja sitä, kuinka menetelmä juurtuu käyttöön työyhteisössä (Moullin ym., 2021). Kyselyssä on kolme kysymystä asteikolla 1–5. PRESS-kyselyn taustalla on ajatus implementoinnin tuloksista (implementation outcomes, Proctor ym., 2011) ja tulosten pysyvyyden mittaamisesta, eli toisin sanoen siitä, kuinka menetelmä on juurtunut palvelujärjestelmään ja ammattilaisten käyttöön.
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot
Kysely on vapaasti käytettävissä Itlan implementointisivustolla. Kyselyn muotoilua ei tulisi muokata, koska silloin sen laatu heikkenee. Kyselyä käytettäessä tulisi käyttää ilmaisua “PRESS-kysely, Suomenkielinen versio 1. (2025), Itla” tai “NoMAD-kysely, Suomenkielinen versio 2. (2025), Itla”.
Arvioinnin tulokset tiivistettynä
NoMAD- ja PRESS-kyselyiden validiteetti arvioitiin alustavasti lokakuussa 2025.
Vastaukset NoMADiin olivat lähes normaalisti jakautuneet, eikä vastauksissa ollut merkittävää vinoutta. NoMADin alustava validiteetti on tarkastettu sisäisen johdonmukaisuuden ja väittämien välisen korrelaation perusteella. Sisäinen johdonmukaisuus oli erittäin hyvä Cronbachin alfalla arvioituna (α=0.902). Yksi väittämä (väittämä nro. 10) jäi alle suositellun korrelaation (< 0.3). NoMADin validiteetti tarvitsee lisätutkimusta, joten NoMADia käytettäessä tuloksia suositellaan tulkittavan ainoastaan viitteellisinä, eikä mittaria voi vielä suositella tieteelliseen käyttöön. Kehitystyö jatkuu vuonna 2026 osana STN IMAGINE-tutkimushanketta.
Vastaukset PRESSiin olivat lähes normaalisti jakautuneet, eikä vastauksissa ollut merkittävää vinoutta. Myös PRESSin alustavaa validiteettia tarkasteltiin Cronbachin alfan avulla, jonka perusteella arvioitiin sisäistä johdonmukaisuutta sekä väittämien välisen korrelaation perusteella. Kolmen väittämän kyselyssä alfa oli 0.679, joka jää hieman alle yleisesti hyväksyttävänä käytetyn rajan (α=0.7). Tätä arvoa voidaan kuitenkin pitää riittävänä, sillä lyhyemmissä kyselyissä alfa jää usein pienemmäksi eikä ero ole suuri. Väittämät korreloivat hyvin keskenään. Tarkempi validiteetin tarkastetaan vuosina 2026-2028 osana STN IMAGINE-tutkimushanketta.
Markup - Methods info - Realise and understand
VINKKI: Hyödynnä Oivalla ja ymmärrä -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
Markup - Methods info - Imagine and try
VINKKI: Hyödynnä Kuvittele ja kokeile -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
Markup - Methods info - Describe and share
VINKKI: Hyödynnä Kuvaa ja jaa -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
Kehittämisen vaihe
Valmis
Markup - Development phase info
Merkitse valmiiksi
Tarkistakaa vielä, että olette varmasti täyttäneet kaikki tähdillä (**) merkityt kohdat, ennen kuin merkitsette toimintamallin valmiiksi. Näiden kohtien täyttäminen takaa sen, että toimintamallista löytyvät ne tiedot, jotka edistävät mallin käyttöönottoa ja leviämistä.