NoMAD- ja PRESS-kyselyt käyttöönoton etenemisen arviointiin
NoMAD- ja PRESS-kyselyt käyttöönoton etenemisen arviointiin
NoMAD- ja PRESS-kyselyillä voidaan seurata psykososiaalisten menetelmien implementoinnin eli käyttöönoton edistymistä ja saada tietoa käyttöönottoprosessiin vaikuttavista tekijöistä.
Toimintamallin nimi
NoMAD- ja PRESS-kyselyillä voidaan seurata psykososiaalisten menetelmien implementoinnin eli käyttöönoton edistymistä ja saada tietoa käyttöönottoprosessiin vaikuttavista tekijöistä.
NoMAD- ja PRESS-kyselyidenavulla voidaan saada kootusti tietoa implementoinnin etenemisestä ja siihen vaikuttavista asioista.
NoMAD-kysely sisältää 20 kysymystä neljältä osa-alueelta, joihin vastataan asteikolla 1–5. NoMAD on tarkoitettu erityisesti johdon ja kehittäjien työvälineeksi kunnissa, hyvinvointialueilla ja yksittäisissä organisaatioissa. Teoreettisena viitekehyksenä NoMADin taustalla on normalisointiprosessin teoria (engl. normalization process theory, NPT) (May ym., 2009). Teoriassa kuvataan toimintoja, jotka vaikuttavat menetelmän juurtumiseen. Sen avulla voidaan myös ymmärtää uuden menetelmän käyttöönoton dynamiikkaa. NoMAD-kyselyn kysymykset mittaavat kutakin NPT-teorian neljästä osiosta (Finch ym., 2018). Osiot ovat vapaasti suomennettuna johdonmukaisuus (engl. coherence), tiedollinen osallistuminen (engl. cognitive participation), yhteinen toiminta (engl. collective action) ja refleksiivinen arviointi (engl. reflexive monitoring). Johdonmukaisuus kuvaa sitä, miten ihmiset hahmottavat ja järkeistävät uutta käytäntöä, kuten interventiota. Tiedollinen osallistuminen puolestaan kuvaa prosessia, jossa ihmiset sitoutuvat ja ottavat käyttöön uuden käytännön. Yhteinen toiminta kuvaa, miten uutta käytäntöä käytetään yhdessä osana arjen työtä. Refleksiivisellä arvioinnilla kuvataan, miten käytännön toimivuutta ja vaikutuksia arvioidaan.
PRESS-kysely mittaa menetelmän tai toimintamallin juurtumista ammattilaisten käyttöön heidän raportoimanaan ja sitä, kuinka menetelmä juurtuu käyttöön työyhteisössä (Moullin ym., 2021). Kyselyssä on kolme kysymystä asteikolla 1–5. PRESS-kyselyn taustalla on ajatus implementoinnin tuloksista (implementation outcomes, Proctor ym., 2011) ja tulosten pysyvyyden mittaamisesta, eli toisin sanoen siitä, kuinka menetelmä on juurtunut palvelujärjestelmään ja ammattilaisten käyttöön.
Turun yliopisto oli kääntänyt suomeksi aiemman NoMAD-kyselyn, kun taas PRESS-kyselyn käänsivät Itlan asiantuntijat. Itlan asiantuntijat tekivät molempien mittareiden takaisinkäännökset. Kyselyiden validointiin käytettävä aineisto kerättiin touko- ja lokakuun välisenä aikana vuonna 2025. Aineisto kerättiin 19 hyvinvointialueelta nuorten vuorovaikutusohjannan (IPC-N) menetelmäkoulutuksen käyneiltä ammattilaisilta. Vastaajia pyydettiin arvioimaan kyselyillä kokemuksiaan IPC-N:n käytöstä. Vastaajia oli 143.
Kyselyt ovat suunnattu palvelujärjestelmän johtajille ja kehittäjille, jotka haluavat saada tietoa käyttöönotettavien menetelmien juurtumisesta. Molempien kyselyiden alustava validiteetti on selvitetty IPC-N:n ammattilaisten vastausten perusteella.
PRESS-kyselyn valinnan taustalla on kirjallisuuskatsaus psykososiaalisten interventioiden implementoinnin mittaamisesta (Tani ym. 2025). NoMAD päivitettiin hanketyössä asiantuntijapaneelin avulla, sillä sen aiempia versioita ei ollut validoitu Suomessa.
Kysely on vapaasti käytettävissä Itlan implementointisivustolla. Kyselyn muotoilua ei tulisi muokata, koska silloin sen laatu heikkenee. Kyselyä käytettäessä tulisi käyttää ilmaisua “PRESS-kysely, Suomenkielinen versio 1. (2025), Itla” tai “NoMAD-kysely, Suomenkielinen versio 2. (2025), Itla”.
NoMAD- ja PRESS-kyselyiden validiteetti arvioitiin alustavasti lokakuussa 2025.
Vastaukset NoMADiin olivat lähes normaalisti jakautuneet, eikä vastauksissa ollut merkittävää vinoutta. NoMADin alustava validiteetti on tarkastettu sisäisen johdonmukaisuuden ja väittämien välisen korrelaation perusteella. Sisäinen johdonmukaisuus oli erittäin hyvä Cronbachin alfalla arvioituna (α=0.902). Yksi väittämä (väittämä nro. 10) jäi alle suositellun korrelaation (< 0.3). NoMADin validiteetti tarvitsee lisätutkimusta, joten NoMADia käytettäessä tuloksia suositellaan tulkittavan ainoastaan viitteellisinä, eikä mittaria voi vielä suositella tieteelliseen käyttöön. Kehitystyö jatkuu vuonna 2026 osana STN IMAGINE-tutkimushanketta.
Vastaukset PRESSiin olivat lähes normaalisti jakautuneet, eikä vastauksissa ollut merkittävää vinoutta. Myös PRESSin alustavaa validiteettia tarkasteltiin Cronbachin alfan avulla, jonka perusteella arvioitiin sisäistä johdonmukaisuutta sekä väittämien välisen korrelaation perusteella. Kolmen väittämän kyselyssä alfa oli 0.679, joka jää hieman alle yleisesti hyväksyttävänä käytetyn rajan (α=0.7). Tätä arvoa voidaan kuitenkin pitää riittävänä, sillä lyhyemmissä kyselyissä alfa jää usein pienemmäksi eikä ero ole suuri. Väittämät korreloivat hyvin keskenään. Tarkempi validiteetin tarkastetaan vuosina 2026-2028 osana STN IMAGINE-tutkimushanketta.