Neljän tuulen puheeksi ottamisen kortit Pohjanmaalle

Luotu 04.09.2026
Neljän tuulen puheeksi ottamisen kortit Pohjanmaalle
Neljän tuulen puheeksi ottamisen kortit Pohjanmaalle

Tiivistelmä

Puheeksiottamisen-kortit ovat ammattilaisille ja muille työikäisiä kohtaaville toimijoille suunnattu käytännön työväline mielenterveyteen, lähisuhdeväkivaltaan, nikotiinituotteiden käyttöön, alkoholiin, huumeisiin sekä digi- ja rahapelaamiseen liittyvien teemojen puheeksi ottamiseen. Kortit sisältävät valmiita keskustelunavauksia ja kysymyksiä sekä tietoa tuki- ja hoitopalveluista Pohjanmaalla ja valtakunnallisesti. Toimintamalli tukee keskustelun käynnistämistä sekä asiakkaan ohjaamista tarkoituksenmukaisen tuen piiriin.

Kortit madaltavat puheeksi ottamisen kynnystä, lisää ammattilaisten varmuutta vaikeiden aiheiden käsittelyssä sekä tukee palveluohjausta. Pitkän aikavälin tavoitteena on vahvistaa varhaisen tunnistamisen ja varhaisen tuen toimintakäytäntöjä, edistää työikäisten hyvinvointia, terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä ja vähentää ongelmien kasautumista sekä niistä aiheutuvia haittoja.

Kortit löytyvät sekä suomeksi että ruotsiksi.

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Työikäisillä henkilöillä voi esiintyä mielenterveyteen, lähisuhdeväkivaltaan, nikotiinituotteiden käyttöön, alkoholin käyttöön, huumeiden käyttöön sekä digi- ja rahapelaamiseen liittyviä haasteita. Nämä tekijät voivat heikentää terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä, taloudellista tilannetta, ihmissuhteita sekä elämänlaatua. Tuen tarpeet jäävät usein tunnistamatta riittävän varhaisessa vaiheessa, jolloin ongelmat voivat pitkittyä ja vaikeutua.

Toimintamallin kohderyhmänä ovat ammattilaiset, jotka työssään kohtaavat työikäisiä henkilöitä. Herkkien ja henkilökohtaisten aiheiden puheeksi ottaminen koetaan usein haasteelliseksi, ja ammattilaisilla voi olla puutteita käytännön työvälineissä, jotka tukevat keskustelun käynnistämistä asiakaslähtöisellä, kunnioittavalla ja luontevalla tavalla. Tämän seurauksena tuen tarpeita ei välttämättä tunnisteta eikä niihin pystytä vastaamaan riittävän varhaisessa vaiheessa.

Toimintamalli vastaa tähän tarpeeseen tarjoamalla ammattilaisille puheeksiottokortit, jotka sisältävät konkreettisia keskustelunavauksia ja kysymyksiä, tietoa ilmiöistä sekä ohjausta tuki- ja hoitopalveluihin. Työväline vahvistaa ammattilaisten osaamista, valmiuksia ja varmuutta vaikeiden aiheiden puheeksi ottamisessa sekä tukee systemaattista, yhtenäistä ja ennaltaehkäisevää työotetta.

Yksilön näkökulmasta varhainen keskustelu voi lisätä tietoisuutta omasta tilanteesta, vahvistaa muutosmotivaatiota sekä tukea oikea-aikaisten palveluiden ja tukimuotojen piiriin hakeutumista.

Palvelujärjestelmän näkökulmasta toimintamalli edistää tuen tarpeiden varhaista tunnistamista, vahvistaa yhdenmukaisia toimintakäytäntöjä sekä tukee varhaisen tuen toteutumista eri palveluissa. Tämä voi vähentää korjaavien ja raskaampien palveluiden tarvetta myöhemmässä vaiheessa.

Yhteiskunnallisella tasolla toimintamalli vastaa haasteeseen ehkäistä mielenterveyden häiriöitä, lähisuhdeväkivaltaa, päihteiden käytöstä aiheutuvia haittoja sekä digi- ja rahapelaamiseen liittyviä ongelmia ja niiden vaikutuksia terveyteen, hyvinvointiin, osallisuuteen ja työkykyyn. Vahvistamalla ammattilaisten valmiuksia ottaa nämä teemat puheeksi edistetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, yhdenvertaista tuen saatavuutta sekä ennaltaehkäisevien palveluiden vaikuttavuutta.

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Puheeksi ottamisen kortit on tarkoitettu ammattilaisille ja toimijoille, jotka kohtaavat työssään työikäisiä. Kortteja voivat hyödyntää esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, kuntien työntekijät, työllisyys- ja kuntoutuspalveluiden henkilöstö, järjestötoimijat sekä seurakuntien työntekijät. Lisäksi kortit soveltuvat sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden oppimisen ja harjoittelun tueksi, sillä ne vahvistavat valmiuksia ottaa vaikeita ja herkkiä aiheita puheeksi jo koulutuksen aikana.

Kohderyhmä tarvitsee konkreettisia ja helposti käytettäviä työvälineitä mielenterveyteen, lähisuhdeväkivaltaan, nikotiinituotteiden käyttöön, alkoholiin, huumeisiin sekä digi- ja rahapelaamiseen liittyvien teemojen puheeksi ottamiseen. Näiden ilmiöiden tunnistaminen ja niistä keskusteleminen koetaan usein haasteelliseksi.

Puheeksiottokortit tarjoavat valmiita keskustelunavauksia, kysymyksiä, tietoa sekä ohjausta tuki-, hoito- ja auttamispalveluihin. Ne vahvistavat ammattilaisten ja opiskelijoiden osaamista ja varmuutta puheeksi ottamisessa sekä tukevat varhaista tunnistamista ja varhaista tukea.

Välillisenä kohderyhmänä ovat työikäiset henkilöt, joiden hyvinvointia, osallisuutta sekä oikea-aikaista tuen saamista toimintamallilla edistetään.

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Puheeksi ottamisen korttien tavoitteena on vahvistaa ammattilaisten ja muiden työikäisiä kohtaavien toimijoiden valmiuksia ottaa puheeksi mielenterveyteen, lähisuhdeväkivaltaan, nikotiinituotteiden käyttöön, alkoholiin, huumeisiin sekä digi- ja rahapelaamiseen liittyviä teemoja.

Tavoitteena on helpottaa keskustelujen käynnistämistä, lisätä ammattilaisten varmuutta puheeksi ottamisessa sekä tukea asiakaslähtöistä ja kunnioittavaa kohtaamista.

Toimintamallin tavoitteena on edistää tuen tarpeiden varhaista tunnistamista, varhaisen tuen toteutumista sekä oikea-aikaista ohjautumista tuki- ja hoitopalveluihin.

Pitkän aikavälin tavoitteena on vahvistaa työikäisten hyvinvointia, terveyttä, osallisuutta sekä työ- ja toimintakykyä ja ehkäistä edellä mainittuihin ilmiöihin liittyvien haittojen syntymistä ja kasautumista.

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Toimintamallin tavoitteiden toteutumista voidaan seurata keräämällä käyttäjäpalautetta puheeksiottokortteja hyödyntäviltä ammattilaisilta ja toimijoilta. Arvioinnissa voidaan tarkastella erityisesti sitä, kuinka hyvin kortit tukevat vaikeiden asioiden puheeksi ottamista, lisäävät ammattilaisten varmuutta keskustelujen käymisessä sekä helpottavat asiakkaiden ohjaamista tarkoituksenmukaisten tuki- ja/tai hoitopalveluiden piiriin.

Tavoitteiden toteutumista voidaan arvioida esimerkiksi palautekyselyiden, käyttäjäkokemusten ja koulutiksien kerättävän palautteen sekä korttien käyttöön liittyvien havaintojen avulla. Arvioinnissa seurataan myös, kokevatko käyttäjät korttien tukevan tuen tarpeiden varhaista tunnistamista ja asiakaslähtöistä kohtaamista.

Lisäksi toimintamallin käyttöönottoa ja saavutettavuutta voidaan seurata esimerkiksi materiaalin jakelu- ja latausmäärien perusteella.

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Puheeksi ottamisen korttien käyttö edellyttää, että ammattilaisilla ja muilla työikäisiä kohtaavilla toimijoilla on valmius ja mahdollisuus ottaa hyvinvointiin liittyviä teemoja puheeksi osana asiakas- ja kohtaamistyötä.

Toimintamallin toteutumista tukee organisaation johdon sitoutuminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä varhaisen tunnistamisen ja varhaisen tuen toimintakäytäntöihin. Lisäksi tarvitaan viestintää korttien saatavuudesta ja käyttötarkoituksesta sekä henkilöstön perehdyttämistä materiaalin käyttöön.

Keskeisiä edellytyksiä ovat myös riittävä osaaminen asiakaslähtöisestä kohtaamisesta sekä perustiedot mielenterveydestä, lähisuhdeväkivallasta, nikotiinituotteista, alkoholista, huumeista ja pelaamisesta. Kortit tukevat puheeksi ottamista, mutta eivät korvaa ammatillista osaamista tai palveluohjausta.

Toimintamalli ei edellytä erillisiä toimitiloja tai merkittäviä henkilöstöresursseja, vaan se voidaan ottaa käyttöön osana olemassa olevia palveluja ja kohtaamisia. Korttien hyödyntämistä vahvistaa yhteistyö kuntien, hyvinvointialueen, järjestöjen, seurakuntien ja muiden työikäisiä kohtaavien toimijoiden välillä, jotta asiakkaat voidaan tarvittaessa ohjata tarkoituksenmukaisten tuki- ja hoitopalveluiden piiriin.

Toimintamallin ydinsisältö

Puheeksi ottamisen kortit tarjoavat ammattilaisille, sote-alan opiskelijoille ja muille työikäisiä kohtaaville toimijoille käytännön työvälineen mielenterveyteen, lähisuhdeväkivaltaan, nikotiinituotteiden käyttöön, alkoholiin, huumeisiin sekä digi- ja rahapelaamiseen liittyvien teemojen puheeksi ottamiseen.

Toimintamallin ydin on, että ammattilainen hyödyntää puheeksiottokortteja asiakas- tai kohtaamistilanteessa keskustelun avaamisen tukena. Kortit sisältävät valmiita keskustelunavauksia ja kysymyksiä sekä tietoa alueellisista ja valtakunnallisista tuki- ja hoitopalveluista.

Toimintamalli etenee neljän keskeisen vaiheen kautta:

  1. Huolen tai tuen tarpeen tunnistaminen osana asiakaskohtaamista tai hyvinvoinnin kartoittamista.
  2. Teeman puheeksi ottaminen korttien tarjoamien keskustelunavausten ja kysymysten avulla.
  3. Tilanteen ja tuen tarpeen arviointi kuuntelemalla asiakkaan kokemuksia ja näkemyksiä.
  4. Tiedon, tuen ja palveluohjauksen tarjoaminen asiakkaan tarpeiden mukaisesti.

Toimintamallin tavoitteena on vahvistaa ammattilaisten valmiuksia käydä vaikeita keskusteluja, edistää tuen tarpeiden varhaista tunnistamista sekä tukea asiakkaiden oikea-aikaista ohjautumista tarkoituksenmukaisten palveluiden ja tuen piiriin. Samalla toimintamalli vahvistaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Puheeksi ottamisen korttien käyttöönotto madaltaa kynnystä ottaa puheeksi mielenterveyteen, lähisuhdeväkivaltaan, nikotiinituotteiden käyttöön, alkoholiin, huumeisiin sekä digi- ja rahapelaamiseen liittyviä teemoja. Ammattilaisten, sote-alan opiskelijoiden ja muiden työikäisiä kohtaavien toimijoiden valmiudet, osaaminen ja varmuus vaikeiden asioiden käsittelyssä vahvistuvat.

Asiakaskohtaamisissa hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä tunnistetaan aiempaa systemaattisemmin ja yhdenmukaisemmin. Keskusteluista tulee jäsennellympiä ja asiakaslähtöisempiä, mikä tukee luottamuksellisen vuorovaikutuksen rakentumista.

Työikäisten henkilöiden tuen tarpeita voidaan tunnistaa aikaisemmassa vaiheessa, jolloin he saavat tietoa, neuvontaa, tukea ja palveluohjausta oikea-aikaisesti. Tämä vahvistaa asiakkaiden mahdollisuuksia hakea apua ennen ongelmien vaikeutumista.

Palvelujärjestelmän näkökulmasta toimintamalli tukee varhaisen tunnistamisen ja varhaisen tuen toimintakäytäntöjä sekä vahvistaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Tavoitteena on edistää hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä ehkäistä ongelmien kasautumista ja korjaavien palveluiden tarvetta.

Todennetut lyhyen aikavälin tulokset ja vaikutukset

Puheeksiottamisen kortit ovat tarjonneet ammattilaisille konkreettisen työvälineen mielenterveyteen, lähisuhdeväkivaltaan, nikotiinituotteiden käyttöön, alkoholiin, huumeisiin sekä digi- ja rahapelaamiseen liittyvien teemojen puheeksi ottamiseen. Käyttäjäpalautteen perusteella kortit ovat madaltaneet puheeksi ottamisen kynnystä, helpottaneet keskustelujen käynnistämistä sekä lisänneet ammattilaisten varmuutta haastavien aiheiden käsittelyssä. Lisäksi kortit ovat tukeneet asiakkaiden palveluohjausta sekä lisänneet tietoisuutta saatavilla olevista tuki- ja hoitopalveluista.

Todennettu tai tavoiteltu pitkän aikavälin vaikuttavuus

Toimintamallin tavoitteena on vahvistaa työikäisten hyvinvointia, terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä. Korttien avulla tuen tarpeita voidaan tunnistaa aiemmassa vaiheessa ja asiakkaat voidaan ohjata oikea-aikaisesti tarkoituksenmukaisten palveluiden piiriin. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on vahvistaa varhaisen tunnistamisen ja varhaisen tuen toimintakäytäntöjä, ehkäistä ongelmien kasautumista sekä vähentää mielenterveyden haasteista, lähisuhdeväkivallasta, päihteistä, nikotiinituotteista sekä digi- ja rahapelaamisesta aiheutuvia haittoja.

Toimintamallin kustannusvaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä

Toimintamallin kustannusvaikutuksia ei ole erikseen arvioitu. Puheeksiottamisen kortit ovat matalan kustannuksen työväline, jonka käyttö ei edellytä merkittäviä lisäresursseja tai uusia toimintarakenteita. Kortit voidaan ottaa käyttöön osana olemassa olevia asiakas- ja kohtaamistilanteita. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on vähentää korjaavien ja raskaampien palveluiden tarvetta tukemalla tuen tarpeiden varhaista tunnistamista, varhaista tukea ja oikea-aikaista palveluohjausta. Tämä voi edistää palvelujärjestelmän kustannusvaikuttavuutta.

Onko toimintamalli siirrettävissä toiseen toimintaympäristöön ja/tai toiselle kohderyhmälle?
Kyllä
Lisätietoa toimintamallin siirrettävyydestä

Toimintamalli on helposti siirrettävissä eri toimintaympäristöihin ja ammattilaisryhmille. Vaikka keskustelukortit on alun perin suunnattu työikäisten parissa työskenteleville ammattilaisille, niitä voidaan hyödyntää myös ikääntyneiden kanssa tehtävässä työssä. Korttien teemat, kuten mielenterveys, lähisuhdeväkivalta, nikotiinituotteet, alkoholi, huumeet ja digi- ja rahapelaaminen, ovat merkityksellisiä myös ikääntyneiden hyvinvoinnin näkökulmasta.

Toimintamalli ei edellytä erityisiä resursseja tai koulutusta, vaan kortit voidaan ottaa käyttöön osana olemassa olevia asiakas- ja palveluohjaustilanteita. Ne soveltuvat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten lisäksi myös muiden ikääntyneiden parissa toimivien työntekijöiden käyttöön tukemaan puheeksi ottamista, varhaista tunnistamista ja oikea-aikaiseen tukeen ohjaamista.

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Toimintamallin käyttöönotossa on tärkeää varmistaa, että ammattilaiset tuntevat keskustelukorttien sisällön ja käyttötarkoituksen. Kortteja kannattaa hyödyntää osana olemassa olevia asiakas- ja palveluohjaustilanteita, jolloin niiden käyttö ei vaadi erillisiä resursseja.

On tärkeää korostaa, että keskustelukortit ovat puheeksi ottamisen tukiväline, eivät arviointi- tai seulontamenetelmä. Korttien käyttö edellyttää asiakaslähtöistä ja kunnioittavaa työotetta sekä tietoa paikallisista tuki-, hoito- ja palveluverkostoista, jotta asiakas voidaan tarvittaessa ohjata oikean tuen piiriin.

Toimintamalli soveltuu eri toimintaympäristöihin ja ammattiryhmille, ja sitä voidaan hyödyntää työikäisten lisäksi myös ikääntyneiden parissa tehtävässä työssä. Levittämistä tukee se, että materiaali on helposti saatavilla ja käyttöönotettavissa ilman laajoja koulutuksia tai lisäresursseja.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Pohjanmaan hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Ensi- ja turvakotien liitto ry
Keski-Suomen mielenterveysomaiset - FinFami ry
Suomen Syöpäyhdistys ry
USM r.f./Understödsföreningen för svenskspråkig missbrukarvård r.f
Toimiala
Ennaltaehkäisy & hyvinvoinnin edistäminen
Toimintaympäristö
Työryhmissä
Toimintamallin tyyppi
Tuote tai sovellus
Toimintamallin alkuperä
Geneerinen (toimintamallin kuvaus on niin yleisellä tasolla, että muut organisaatiot voivat ottaa sen pohjaksi ja muokata siitä oman versionsa)
Käyttöönotto ja levinneisyys
Otettu kehittämisympäristössä käyttöön
Rahoittaja
Terveyden edistämisen määräraha