Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite koostuu maakunnan kahdeksasta kunnasta, joiden yhteenlaskettu väestöpohja on noin 68 000 henkilöä. Soitessa työskentelee noin 4000 eri alan ammattilaista.
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen voimavarana on Suomen pienimpänä hyvinvointialueena sen keveys, ketteryys ja kokemus. Hyvinvointialueen missiona on tuottaa hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta ihmiselle. Lähtökohtana on ennakoivat, yhdenvertaiset ja ehyet palveluketjut lähellä ihmisten arkea. Vaikuttavuutta saadaan monimuotoisilla palveluilla ja taloudellisesti sekä inhimillisesti kestävillä rakenteilla.
Tänä päivänä työelämässä tarvitaan kipeästi uudenlaista tapaa ajatella, säädellä omaa energiaa, johtaa ja olla vuorovaikutuksessa, sillä maailma muuttuu jatkuvasti yhä kompleksisemmaksi. Itse- ja yhteisöohjautuvuus sekä valmentava johtaminen ovat vahvasti pinnalla monen organisaation sisällä, niin meillä kotimaassa kuin myös kansainvälisessä johtajuuskeskustelussa. Työelämässä on tapahtunut murros, sillä jäykän hierarkkisten organisaatioiden ketteryys ei enää riitä. (Martela & Jarenko 2017.) Yhteisöohjautuvuus on myös organisaatioiden kilpailutekijä, sillä yhteisöohjautuvien organisaatioiden työtyytyväisyys ja asiakastyytyväisyys on tutkitusti muita organisaatioita parempi.
Soite käynnisti helmikuussa 2021 koko organisaation kattavan valmennusohjelman kohti yhteisöohjautuvaa toimintakulttuuria osana Rakenneuudistus- ja Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeita:
https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/muutosvalmennus-keski-pohjanmaan-hyvinvointialueella.
Tällä muutoksella tavoitellaan organisaation parempaa joustavuutta ja edellytyksiä vastata paremmin kasvaviin palvelutarpeisiin kasvattamatta palvelutuotannon resursointia. Tämän seurauksena palvelujen vaikuttavuus kasvaa, henkilöstön kokema työn merkityksellisyys vahvistuu ja suoritekustannukset alenevat.
Muutosvalmennuksen taustalla on itsemääräämisteoria (Self Determination Theory, Ryan & Deci). Teorian ytimessä on ajatus ihmisestä aktiivisena toimijana, joka pyrkii toteuttamaan itseään ja itse valitsemiaan päämääriä. Ihmisen sisäinen motivaatio ja mielekkyyden ja merkityksellisyyden kokemus perustuu kolmen psykologisen perustarpeen (autonomia, kyvykkyys, yhteisöllisyys) täyttymiselle. Psykologisten perustarpeiden täyttyminen edistää sisäistä motivaatiota, työn imun kokemusta ja hyvinvointia. Nämä ovat tärkeitä myös kestävän oppimisen kannalta. Tutkimukset osoittavat, että yhdessä ne selittävät suuren osan ihmisen kokemasta työtyytyväisyydestä ja myönteisistä tunteista. (Itsemääräämisteoria – Eli onnellisen elämän kolme keskeisintä tekijää | Frank Martela). Tutkimusten mukaan itseohjautuvuus lisää työhyvinvoinnin kokemusta (Frank Martela tutki ristiriitaista itseohjautuvuutta: "Tulokset olivat selkeät: itseohjautuvuus vahvistaa työn imua").
Soiten yksiköiden muutosvalmennuksia on jatkettu osana Keski-Pohjanmaan Kestävä kasvu -RRP -hanketta, jotta yhteisöohjautuvuus työntekijöiden työskentelytapana kehittyy ja juurtuu osaksi arkea.
Soiten muutosvalmennus on edennyt organisaatiossa suunnitellusti, käytettävissä olevan valmentajamäärän ja valmentajille mahdollistettuun työaikaan suhteutettuna. Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen koulutetut muutosvalmentajat valmentavat käynnissä olevan valmennusohjelman mukaisesti yksiköitä, joissa asiakkaana ja potilaana ovat erityisesti heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt. Kehittämistyö vastaa hyvinvointialueen strategiassa asetettuihin tavoitteisiin hyvinvoivasta ja osaavasta henkilöstöstä. Valmentamalla koko henkilöstö yhteisöohjautuvuuteen on haluttu taata, että kaikki Soitelaiset pääsevät vaikuttamaan oman työhönsä.
Käynnissä ollut organisaatiomuutos ja säästötavoitteet ovat haastaneet niin työntekijöitä kuin valmentajiakin uudella tavalla. Resilienssiä, eli muutoksen sietokykyä on tarvittu entistä enemmän, ja työtehtävät on ollut kyettävä järjestämään niin että tehdään mahdollisimman vähän päällekkäistä työtä.
Yksiköiden valmennuksia on jatkettu osana Keski-Pohjanmaan Kestävä kasvu -RRP -hanketta, jotta yhteisöohjautuvuus kehittyy työntekijöiden työskentelytapana ja juurtuu osaksi arkea. Uudenlainen työote edistää asiakkaiden ja potilaiden hoitoon ja palveluun pääsyä.
Jotta valmennuksesta saadut opit ja valmennuksella saavutetut hyödyt jäisivät osaksi organisaation toimintakulttuuria ja arkea, on toimintamallia kehitetty edelleen toimintamallin juurruttamiseksi osaksi organisaation toimintaa.
Soitessa työskentelee noin 4000 eri alan ammattilaista. Muutosvalmennus on koko organisaatiota koskettava toimintakulttuurin muutos. Valmennuksessa on kyse työyhteisöjen omista tarpeista kumpuavasta työn kehittämisestä. Valmennuksen aikana työyhteisöt määrittelevät itse, mitä yhteisöohjautuvuus heille tarkoittaa ja kuinka lähtevät kehittämään toimintaansa. Muutosvalmennus on mahdollistanut sen, että jokainen saa osallistua oman työnsä kehittämiseen.
Muutosmatka kohti yhteisöohjautuvaa organisaatiota jää puolitiehen, jos johtamista ei asemoida uudelleen tukemaan tavoiteltavia päämääriä eikä varmisteta, että johtamisjärjestelmä tukisi muutoksen toteutumista organisaation kaikilla tasoilla. Ei riitä, että työyhteisöt käyvät muutosvalmennusprosessin läpi ikään kuin sivusta, irrallisena arjesta vailla esihenkilön tukea ja aktiivista osallistumista. Koska lähijohtajat ovat muutoksen keskiössä, se, miten he suhtautuvat tavoiteltavaan kulttuurimuutokseen ja miten taitavasti he osaavat sitä johtaa, vaikuttaa ratkaisevasti muutoksen toteutumiseen työyhteisössä.
