Toimintamallin avulla pyrittiin parantamaan muistisairaan ikäihmisen turvallista diabeteksen hoitoa Kotihoidossa.
Keskeisiä kehittämiskohteita olivat tiedonkulku, osaamisen vahvistaminen sekä konsultaatiomahdollisuuksien lisäys:
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Lähtötilanne:
Juurisyyt: Yksilöllisen terveys- ja hoitosuunnitelman puuttuminen, jolloin hoidon saaminen vaikeaa ja yhteydenottotahot epäselviä. Lisäksi diabeteksen hoidon osaamisen haasteet.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue kattaa maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen.
Väestörakenne ja sen kehitys
Etelä-Pohjanmaa on siis yksi Suomen ikääntyneimmistä maakunnista.
Ikääntyneiden palvelut ja haasteet
Etelä-Pohjanmaalla tarvitaan joustavia ja saavutettavia palveluita, jotka vastaavat ikäihmisten yksilöllisiin tarpeisiin. Hoidon laatu, turvallisuus ja kotiin vietävät palvelut ovat tulevaisuuden kulmakiviä. Palvelujen sopeuttaminen alueen erityispiirteisiin (harva asutus, vahva omaishoito, korkea sairastavuus) vaatii jatkuvaa kehittämistä ja resursointia.
Sujuvat palvelut -prosessin kehittämisen osa-alueita voidaan soveltaa monien muidenkin sairauksien kohdalla. Erityisesti silloin, kun hyvinvointialueen asukas asuu kotona ja hänellä on muistisairauden lisäksi joku muu pitkäaikaissairaus. Sujuvat palvelut -valmennusmallia voidaan käyttää muidenkin prosessien kehittämisessä hyödyksi.
Kotihoidon asiakkailta kerättiin hoidon kuormittavuus -kyselyllä tietoa lähtötilanteesta (n=40).
Ydintiimin asiakasedustaja osallistui ydintiimin toimintaan 31.12.25 saakka.
Kohderyhmän kanssa työskentelevien ammattilaisten osaamisen kartoittaminen kyselyllä (vastaajia yhteensä 134 koko hyvinvointialueelta):
Tavoite ja asiakaslupaus: Osaava diabeteksen hoidonohjaus saatavilla 24/7 asiakkaalle ja Kotihoidolle.
Diabeteksen hoidon osaamisen vahvistusta pitää kohdentaa kaikille organisaation tasoille moniammatillisesti ja monialaisesti, koska kyseessä on merkittävä kansansairaus.
Toimintamallin avulla pyrittiin parantamaan muistisairaan ikäihmisen turvallista diabeteksen hoitoa Kotihoidossa.
Keskeisiä kehittämiskohteita olivat tiedonkulku, osaamisen vahvistaminen sekä konsultaatiomahdollisuuksien lisäys:
Opit ja oivallukset monialaisesta kehittämisprosessista
• Hyvinvointialue mahdollistaa parhaimmillaan ketterän kehittämisen ilman organisaatiorajoja
• Kaikki toiminnan tasot ja näkökulmat tulevat kerralla esille niin ongelmien kuin ratkaisujen näkökulmasta
• Osallisuus ja tasavertaisuus toteutuu
• Psykologinen turvallisuus sekä sitoutuminen tiimiin ja prosessiin mahdollistaa intensiivisen ja avoimen työstämisen, rohkean heittäytymisen
• Prosessin omistajan sitoutuminen olennaista, että prosessi etenee
• Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella kokemusasiantuntijatoiminta on osa rakenteita ja pysyvää toimintaa eli asiakasnäkökulmaa on mahdollista hyödyntää missä tahansa kehittämisessä
Haasteet:
Resurssien suunnittelu ja käyttäminen: Sujuvat palvelut valmennusprosessin kehittämiskohde hyötyi palvelualuerajat ylittävästä, ketterästä kehittämisestä, jossa eri tasojen ja näkökulmien osallistuminen toi sekä haasteet ja ratkaisut yhteiseen tarkasteluun. Tiivis valmennusprosessi mahdollisti osallisuuden, tasavertaisuuden ja psykologisen turvallisuuden ovat luoden perustan avoimelle ja intensiiviselle työskentelylle. Intensiivinen ja nopea eteneminen voi lisätä innostusta ja aikaansaamisen tunnetta, kun työskentelyä rytmitetään ja edistyminen tehdään näkyväksi. Tällaista hyötyä on varmasti saavutettavissa useiden kehittämiskohteiden osalta.
Prosessin omistajan selkeä vastuu ja sitoutuminen varmistavat kehittämisen etenemisen ja tuotosten juurtumisen.
Asiakasnäkökulman systemaattinen hyödyntäminen: Kokemusasiantuntijoiden ja asiakasnäkökulman systemaattinen hyödyntäminen rikastaa kehittämistä.
Mittarointi auttaa suuntaamaan kehittämistä ja tekee tulokset konkreettisiksi, mikä tukee sitoutumista ja toimintamallin juurtumista. Mittareiden valinta kannattaa tehdä huolellisesti ja valita sekä useammin toistettavia että harvemmin toistettavia mittareita.
