Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen monialainen työ- ja toimintakyvyn arviointi kehittämistyölle on tarvetta ajassa, jossa yhteiskunnalliset, poliittiset ja taloudelliset muutokset haastavat palvelujärjestelmää uudistumaan. Työttömyyden pitkittyminen, palveluiden pirstaleisuus ja asiakkaiden moninaiset tuen tarpeet ovat nostaneet esiin tarpeen kokonaisvaltaiselle, moniammatilliselle arvioinnille.
Hyvinvointialueiden perustaminen ja vastuun siirtyminen kunnista laajemmille alueille on muuttanut palveluiden järjestämisen rakenteita. Itä-Uudellamaalla tämä on konkretisoitunut tiiviinä yhteistyönä sosiaali- ja terveyspalveluiden, työllisyyspalveluiden, Kelan ja kolmannen sektorin toimijoiden välillä. Strategiset sopimukset ja yhteiset asiakassuunnitelmat ovat keskeisiä välineitä palveluiden yhteensovittamisessa.
Lainsäädännöllisesti toimintaa ohjaavat muun muassa sosiaalihuoltolaki, laki hyvinvointialueesta sekä työllisyyspalveluiden uudistukseen liittyvät säädökset. Näissä korostuvat asiakaslähtöisyys, palvelutarpeen arviointi ja moniammatillinen yhteistyö. Samalla sosiaaliturvan uudistukset ja mahdolliset leikkaukset vaikuttavat suoraan asiakkaiden tilanteisiin ja palveluiden kysyntään.
Taloudellisesti toimintaympäristö on tiukka. Julkisen talouden sopeutustoimet ja resurssien niukkuus edellyttävät vaikuttavia ja oikein kohdennettuja palveluita. Monialainen arviointi tarjoaa keinon tunnistaa asiakkaan tilanne kokonaisvaltaisesti ja ohjata hänet oikea-aikaisesti tarkoituksenmukaisiin palveluihin, mikä tukee myös resurssien tehokasta käyttöä.
Sosiaalisesti ja kulttuurisesti toimintaympäristö on monimuotoistunut. Asiakkaiden taustat, elämäntilanteet ja palvelukokemukset vaihtelevat, ja tämä edellyttää herkkyyttä kohdata yksilölliset tarpeet. Itä-Uudellamaalla tämä näkyy esimerkiksi kotoutumisen tukena tehtävässä työssä ja kulttuurisesti saavutettavien palveluiden kehittämisessä.
Kaiken keskiössä on asiakas – hänen elämänlaatunsa parantaminen, työ- ja toimintakyvyn tukeminen sekä polku kohti osallisuutta, työtä tai muuta mielekästä toimintaa. Monialainen arviointi toimii tässä kokonaisuudessa sillanrakentajana, joka yhdistää eri toimijat ja näkökulmat yhteiseksi hyväksi.
Asiakasnäkökulma:
Pitkäaikaistyöttömien tilanteet ovat usein monisyisiä ja jumiutuneita. Yksittäiset palvelut eivät ole riittäneet, ja moni on jäänyt ilman kokonaisvaltaista tukea.
Ammattilaisen näkökulma:
Työntekijät ovat kaivanneet selkeää rakennetta, yhteisiä toimintamalleja ja matalan kynnyksen konsultaatiomahdollisuuksia asiakastilanteiden tueksi.
Organisaation näkökulma:
Ennen kehittämistyötä kunnilla ja terveysasemilla oli vaihtelevia käytäntöjä – joissain oli moniammatillisia tiimejä, toisissa ei lainkaan. Tämä aiheutti epätasa-arvoa palveluiden saatavuudessa ja sisällössä.
Yhteiskunnan näkökulma:
Työ- ja toimintakyvyn tukeminen ennaltaehkäisee syrjäytymistä ja edistää työllistymistä, mikä vähentää kustannuksia ja vahvistaa hyvinvointia.
Monialaisen työ- ja toimintakyvyn arvioinnin kohderyhmänä ovat Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen työikäiset, pitkäaikaistyöttömät henkilöt, joiden tilanne on jumiutunut tai epäselvä. Asiakkailla voi olla taustalla keskeytyneitä palveluita, koulutuksia tai työsuhteita, ja heidän työ- ja toimintakyvyssään ilmenee monialaisia haasteita. Usein yksittäiset palvelut eivät ole riittäneet edistämään asiakkaan tilannetta, ja peruspalveluissa tehty verkostoyhteistyö ei ole tuottanut toivottuja tuloksia
Asiakasymmärrystä on kerrytetty laajasti asiakasryhmän kanssa työskentelevien ammattilaisten kanssa. Arviointiprosessissa hyödynnetään ns. "työkykysilmälaseja", joiden avulla kartoitetaan asiakkaan osaaminen, koulutustausta, terveydentila, kuntoutushistoria, sosiaalinen tilanne ja kokemus omasta työkyvystä. Asiakkaan näkemykset työelämästä, arjen selviytymisestä ja tulevaisuuden toiveista ovat keskeisiä arvioinnin lähtökohtia.
