Pohjois-Savon hyvinvointialueeseen kuuluu 19 kuntaa, joiden joukossa on toistakymmentä liitoskuntaa. Pohjois-Savossa on paljon pieniä paikkakuntia etäällä kaupunkikeskittymistä. Julkinen liikenne ei kykene tukemaan ikäihmisten liikkumista mm. paikkakuntien hajanaisuuden vuoksi. Alueellamme on asukkaita noin 248 000 ja heidän tukenaan liki 13 000 Pohjois-Savon hyvinvointialueella työskentelevää ammattilaista.
Väestön ikärakenne painottuu tulevaisuudessa yhä vahvemmin ikääntyviin ja huoltosuhde työtätekevään väestöön nähden nousee monilla paikkakunnilla yli sadan prosentin. Vaikka internetiä käyttävien määrä on viime vuosina kasvanut, 65-74-vuotiaista yhä lähes joka kymmenes ei käytä internetiä, ja 75-89-vuotiaista hiukan useampi kuin kolmasosa ei käytä internetiä (Tilastokeskus 2024).
Kansallisen terveysindeksin (2019-2021) mukaan Pohjois-Savon taso on selvästi muita alueita ja koko maan tasoa korkeammalla mielenterveyden sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien osalta. Työkyvyttömyys oli toiseksi yleisintä Pohjois-Savossa. Työttömyysaste Pohjois-Savossa oli 9,6 % vuonna 2021 (koko maa 9,5%). Pohjois-Savossa on kuntia, joissa työttömien osuus on selvästi keskimääräistä korkeampi (mm. Iisalmessa 11,3 %, Varkaudessa 11,9 %, Kaavilla 10,8 %, Kiuruvedellä 10,3 % ja Rautavaaralla 10,6 %). Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä oli 40,5 % (koko maassa vastaava osuus oli 37,9 %). Pienituloisuusaste on Pohjois-Savon kunnissa korkeampi (14,9 vuonna 2022) kuin maassa keskimäärin (13,2) ja viidenneksi eniten kaikista hyvinvointialueista. Monessa Pohjois-Savon kunnassa yleinen pienituloisuusaste on selvästi keskivertoa enemmän (esim. Iisalmessa 15,7, Kaavilla 19,7, Kiuruvedellä 18,4, Pielavedellä 18,0, Rautalammilla 19,7, Rautavaaralla 23,0, Sonkajärvellä 18,2). Toimeentulotukea saaneita on koko maata enemmän erityisesti 18–24-vuotiaiden ikäryhmässä (Pohjois-Savossa 18,9 % vastaavan ikäisestä väestöstä vs. koko maassa 14,7 %; pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneita 3,3 % vs. 2,9 %). (Sotkanet, 2022)
Yksinäiseksi itsensä kokevien osuus on kasvanut viime vuosina koko maassa (v. 2020 oli 10,5 %, 2022 jo 12,1 %). Pohjois-Savossa itsensä yksinäiseksi koki naisista 13,1 % ja miehistä 11,3 % vuonna 2022 (yhteensä 12,2 %). Huono-osaisuutta on Pohjois-Savossa viidenneksi eniten koko maassa summamuuttujilla mitattuna DIAK:n Huono-osaisuus Suomessa –karttapalvelun mukaan.
Pohjois-Savon ikärakenne ja yhteiskunnalliset trendit näkyvät myös siinä, että monen Pohjois-Savossa toimivan yhdistyksen toiminta perustuu ikääntyvien vapaaehtoisten aktiivisuuteen. Etenkään etäällä kaupunkikeskustoista sijaitsevien kuntien yhdistyksillä ei ole usein käytössään samanlaista toimintakykyä ja resursseja kuin kaupunkikeskittymien yhdistyksissä, jotka ovat löytäneet tuekseen mm. erilaisia verkostoja. Samaan aikaan yhdistysten toimintaedellytyksiin vaikuttaa monessa kunnassa kunnan vaikea taloustilanne, mikä ajaa avustusten pienentämiseen, sekä ministeriöiden myöntämien avustusten leikkaukset.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kansallinen hyte-palvelukonsepti ohjaa alueellista kehittämistyötä niin sisällöllisesti kuin myös teknisten vaatimusten osalta. THL:n palvelukonseptissa määritellään monialaisen asiakasohjauksen sisältöä ja minimivaatimukset digitaaliselle palvelutarjottimelle.
Alueellinen yhteiskehittäminen tapahtui yhteistyössä sote-ammattilaisten, järjestöjen, asukkaiden ja Pohjois-Savon kuntien kanssa hybridityöskentelynä yhteistyökumppaneiden tarpeiden mukaan. Alueelliseen hyte-palvelukonseptin kehittämiseen vaikuttaa kansallinen ohjaus ja kehittämistyö THL:n, DigiFinlandin ja Digi- ja väestötietoviraston (DVV) kanssa.
Pohjois-Savossa kunnissa, yhteisöissä sekä hyvinvointialueella on taustaselvityksen perusteella tarve määritellä yhteistyön malli hyvinvoinnin, terveyden, turvallisuuden sekä osallisuuden edistämiseen suoraan asukkaille suunnattuna. Pohjois-Savossa halutaan rakentaa sujuvia HYTE-palvelupolkuja erityisesti asiakkaille, joilla on riskiä sosiaaliseen, psyykkiseen tai fyysiseen syrjäytymiseen.
Asukkaat
Yli 12 % pohjoissavolaisista koki itsensä yksinäiseksi vuonna 2022 (Sotkanet). Yksinäisyys mm. heikentää elämänlaatua, aiheuttaa pitkäaikaisia terveyshaittoja, voi lisätä ikääntyneiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen käyttöä sekä heikentää kognitiota. Arjen mielekkään tekemisen puute voi vaikuttaa myös elintapoihin ja siten hyvinvointiin ja terveyteen.
Asukkaan hyvinvointia ei ole otettu systemaattisesti puheeksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa, minkä vuoksi asiakkaan kokema yksinäisyys ja/tai mielekkään tekemisen tarve ei ole aina noussut esiin. Monialaisen asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli on yksinkertainen ja helposti käyttöön otettava tapa, jolla ammattilaiset ohjaavat asiakkaita sote-palveluista hyvinvointia ja terveyttä edistävään toimintaan ja palveluihin. Tämä lisää asiakkaiden saamien palveluiden yhdenvertaisuutta, kun kaikki hyte-toiminnasta hyötyvät asiakkaat saavat samanlaista ohjausta ja neuvontaa. Lisäksi yhteen digitaaliseen palvelutarjottimeen koottu tieto tarjoaa asukkaille helpommin ja nopeammin löydettävää tietoa oman alueen hyte-toiminnasta ja -palveluista. Tämä vahvistaa mahdollisuuksia edistää ja ylläpitää hyvinvointia ja terveyttä. Lähtötilanteessa tieto hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toiminnasta ja palveluista oli hajautettuna erilaisille digitaalisille tietoalustoille, kuten kotisivuille, sosiaaliseen mediaan, paperisiin esitteisiin, fyysisille ilmoitustauluille ja verkostoihin hiljaisena tietona.
Alueella on tunnistettavissa maantieteellinen haaste haja-asutusalueilla asuvien ihmisten osalta. Yleiset hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelut ja toiminta löytyvät hyvin keskustaajamissa asuville terveille ja jaksaville asukkaille. Ongelmana on, että ne henkilöt, jotka hyötyisivät näistä palveluista eniten, jättävät ne usein käyttämättä tai he eivät kiinnity toimintaan.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen
Monet sote-ammattilaiset tarvitsevat lisää tietoa HYTE-toiminnasta ja -palveluista sekä niiden vaikutuksista. Lisäksi tiedon hankkiminen eri kanavista vaatii työaikaa. Ammattilaisille tuotetaan koulutuspaketti paitsi toimintamallien käytöstä omassa työssä, myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen hyödyistä. Palvelutarjotinta käytetään HYTE-palvelukonseptin yhtenä palveluohjauksen työkaluna, jonka avulla asiakkaita voidaan ohjata heidän tarpeisiinsa sopiviin palveluihin.
Erilaiset mahdollisuudet arvioida oman hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tarvetta on hajallaan eri kanavissa. Alueella on tarve koota yhteen hyvinvoinnin arvioinnin keinot ja työkalut, jotta sekä ammattilaisten että asukkaiden on helpompi käyttää niitä ja löytää sopivia palveluita omiin tai asiakkaiden tarpeisiin.
Organisaatio
Pohjois-Savon hyvinvointialueen organisaatiossa on tarve määritellä yhtenäiset toimintatavat monialaiselle asiakas- ja palveluohjaukselle eli asiakkaiden ohjaamiselle kuntien, kolmannen sektorin ja seurakuntien hyvinvointia ja terveyttä edistävään (HYTE-) toimintaan. Ammattilaisille syksyllä 2023 tehdyn selvityksen mukaan yli puolet vastaajista jo ohjaa asiakkaita HYTE-toimintaan. Monelle on kuitenkin epäselvää, onko ohjausta lupa tehdä, mihin ohjata ja miten ohjaus kirjataan asiakas- tai potilastietojärjestelmään.
Yhteiskunta - kunnat, kolmas sektori, seurakunnat ja muu yhteisö
HYTE-toimintaan ohjaaminen on monialaista ja vaatii yhteistyötä kuntien, järjestöjen ja muiden HYTE-toimijoiden kanssa. Tämä edellyttää yhteisten periaatteiden ja käytäntöjen sopimista.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimijat kunnissa ja yhteisöissä ovat olleet viime vuosina mukana erilaisissa yrityksissä koota tietoa ja toimintaa yhteen eri digialustoille. Monien toiveena on kansallinen kehittämistyö ja riskin jakautuminen laajemmille harteille.
Yleisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelupolkujen olisi entistä paremmin rakennuttava asiakasymmärrykselle haavoittuvassa asemassa olevista asiakasryhmistä. Pyrkimys on kaventaa yhteiskunnallisesti terveyseroja ja lisätä terveyttä sekä hyvinvointia.
Monialaisen asiakas- ja palveluohjauksen ja digitaalisen palvelutarjottimen kohderyhmänä ovat sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset, asukkaat (nuoret aikuiset, työikäiset ja kotona asuvat ikääntyvät) sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimijat (kunnat, järjestöt ja muut yhteisöt). Erityistä huomiota kohdennetaan haavoittuvassa asemassa oleviin asukkaisiin ja heidän palveluihin ohjaamiseen.
Hyvinvointialueen asukkaiden osallistamiseksi on
- pidetty asukastyöpaja keväällä 2024 sekä
- pyydetty kommentteja Pohjois-Savon vammaisneuvostolta ja
- erilaisissa tapahtumissa sekä
- hyödynnetty kehittäjäasiantuntijoita Tarmoa-pilotoinnissa ja kokemustoimijaa projektiryhmässä (työpajat).
Tarmoa -palvelutarjottimen pilotointi toteutettiin huhti- toukokuussa 2024, jonka palautteen perusteella alustaratkaisua on kehitetty ja toteutettu näin hankesuunnitelmassa painotettua asiakasosallisuutta. Pilotoinnissa on ollut mukana joukko ammattilaisia, asukkaita sekä kokemusasiantuntijoita testaamassa Tarmoa -palvelua. Kokemusasiantuntijoiden palautekoosteen perusteella voidaan kohdentaa digitukea ammattilaisille ja asukkaille tarpeen mukaan. Kertynyttä ymmärrystä on hyödynnetty OmaHyte-palvelun kehityksessä.
Lisäksi hyödynnettiin eri ammattilaisilla olevaa syvällistä ymmärrystä asiakkaiden tilanteista ja tarpeista (kumppanuusillat, työpajat, tapahtumat, keskustelut).
Ymmärrystä sote-ammattilaisten ja HYTE-toimijoiden tarpeista ja työn asettamista puitteista on kerrytetty
- työpajoissa
- pilottiryhmissä
- kyselyillä
- keskusteluilla eri yhteyksissä (järjestöfoorumit, tapahtumat, kumppanuusillat, verkostopalaverit jne).
