Kanta-Hämeen hyvinvointialueen muodostavat 11 kuntaa.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueella (Oma Häme) asuu yhteensä noin 170 000 asukasta. Heistä lähes 55 %:a asuu Hämeenlinnan seudulla, noin 26 %:a Riihimäen seudulla ja hieman alle 20 %:a Forssan seudulla (5/2021 väestötieto12). Maakunnan haasteena ovat etenkin ikääntyneen väestönosan suhteellisen osuuden kasvu ja syntyvyyden lasku. Väestörakenteen vanheneminen tulee näkymään hyvinvointipalveluiden entistä suurempana kysyntänä. (Hämeen liitto)
Osana Suomen Kestävän kasvun ohjelmaa tuetaan hyvinvointialueita sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistamisessa ja kustannusvaikuttavuuden lisäämisessä. Korona-aikana palveluvajetta syntyi kaikissa asiakasryhmissä. Lisäksi kriisi on vaikeuttanut erityisesti jo valmiiksi heikossa asemassa olevien asukkaiden tilannetta lisäten syrjäytymisen riskiä.
Hyvinvointialueet ovat aloittaneet toimintansa vuoden 2023 alusta ja organisaatiot ovat vielä muovautumisvaiheessa. Tämä heijastuu myös alueen järjestökenttään ja yhteistyön rakentumiseen.
Hyvinvointialueiden on tehtävä hyvinvoinnin ja terveydestä edistämiseksi yhteistyötä muiden julkisten toimijoiden, yksityisen sektorin sekä yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Hyvinvointialueen tehtäviin kuuluu myös edistää hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikutusmahdollisuuksia tässä tehtävässään. Hyvinvointialueen on myös neuvoteltava vähintään kerran vuodessa näiden toimijoiden sekä kuntien kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskevista tavoitteista, toimenpiteistä, yhteistyöstä ja seurannasta.
Oma Hämeen, alueen kuntien ja Hämeen liiton välille on laadittu puitesopimus, jossa on sovittu ja määritelty hyvinvointialueen ja kuntien yhteistyörakenteet, periaatteet, tavoitteet, vastuut ja työnjako. Hyvinvointi- ja terveyseroja ei voida kaventaa ilman tiivistä yhteistyötä ja yhteisiä linjauksia. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on tehtävä tiivistä yhteistyötä myös hyvinvointialueen sisällä, toimialojen kesken.
Kanta-Hämeessä on 3241 rekisteröityä yhdistystä, joista sosiaali- ja terveysyhdistyksiä 240, kulttuurialan yhdistyksiä 572 ja urheilu- ja liikuntayhdistyksiä 528 (PRH 1/2025). Yhdistyksen tarkoituksesta riippumatta ne tarjoavat väylän yleishyödylliseen, hyvinvointia parantavaan ja asukkaiden yhteisöllisyyttä ylläpitävään toimintaan. Järjestöjen asiantuntemusta ja paikallista toimintaa pidetäänkin tärkeänä osana hyvinvoinnin edistämistä.
Asiakas: Saa tarvittaessa tukea hyte-palveluiden löytämisessä sekä niihin ohjautumisessa. Voi etsiä ja löytää itsenäisesti yhdestä paikasta luotettavaa tietoa alueensa hyte-palveluista.
Ammattilainen: Löytää palveluohjauksen tueksi yhdestä paikasta luotettavaa tietoa alueensa hyte-palveluista. Yhdessä sovitut käytänteet ja työvälineet asiakkaiden ohjaamiseksi hyte-palveluihin. Hyte-ajattelun ja –osaamisen vahvistuminen.
Organisaatio: Ennakoidaan ja ohjataan asiakkaita hyte-palveluihin ennen kuin on tarvetta raskaammille sote-palveluille.
Yhdyspinnat (kunnat, järjestöt, seurakunnat): Hyte-palveluiden ja toimintojen näkyvyyden lisääntyminen sekä yhteistyön vahvistaminen yli organisaatiorajojen. Yhdessä sovitut käytänteet palveluohjauksesta.
Kehittämisessä lähdetään liikkeelle kohderyhmästä; nuoret aikuiset, nuorten aikuisten kanssa työskentelevät ammattilaiset sekä ensikontaktin ammattilaiset. Skaalattu kaikille kohderyhmille.
Nuorten aikuisten kohdalla asiakasymmärrystä on kerätty:
- Ohjaamon vaikuttajanuorten työpajoissa
- Ammattikoulun ja ammattikorkeakoulun opiskelijoiden työpajoissa
- Nuorten Suomi -työpajassa
Lisäksi olemme hyödyntäneet hyvinvointialueen kehittäjäasiakkaita kehittämisessä.
Nuorilta kerrytettyä asiakasymmärrystä: Tiedon tulisi olla helposti löydettävää ja selkokielisesti. Toive, että olisi joku henkilö, joka kysyisi kuulumiset ja lähtisi mukaan hoitamaan asioita.
Nuorten aikuisten kanssa toimivia ammattilaisia on osallistettu:
- Ammatillisen oppilaitoksen työryhmissä sekä kehittämispäivässä
- Ohjaamoiden ammattilaisia haastattelemalla
- Hyvinvointialueen ammattilaisia henkilöstöpäivillä
- 2. asteen opiskeluhuollon ja NEET-nuorten terveysneuvonnan sote-ammattilaiset osallistuivat THL:n koulutuspilottiin sekä ammattilaisten työpajaan.
Ensikontaktin ammattilaisille on järjestetty työpaja sekä osallistettu ensikontaktin hallinnan projektiryhmässä ammattilaisia. Digitaalisen sote-keskuksen ammattilaisia on tavattu yhteistyön kehittämisen työpajoissa. Digitaalisen hyte-palvelutarjottimen pilotointiin osallistuivat digisote-keskuksen ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn sote-ammattilaisia sekä hva:n sisäisiä asiantuntijoita mm. viestinnästä, suun terveydenhuollosta, digikehittämisestä sekä diabeteksen, etsivän vanhustyön, ensikontaktin ja monialaisen työn kehittämisestä.
