Täysi-ikäiset mielenterveyskuntoutujat, jotka tarvitsevat tukea arkeen sairauden tai asumisen suhteen, eivät selviydy täysin itsenäisesti kotona, ohjautuisivat ”totutun toimintamallin” mukaisesti nykyisellään asumispalveluihin.
Järjestelmä oli liian asumispalvelupainotteinen. Halu oli saada koko hyvinvointialueelle myös "vaihtoehtotarjotin" muista palveluista ja yhtenäistää hyvinvointialueen mielenterveysasiakkaiden asumispalvelujen prosessia.
Perusidea oli, että alueellamme täysi-ikäinen mielenterveysasiakas voi elää omassa kodissa, turvallista, omannäköistä ja hyvää elämää. Tämän saattaminen kaikkien toimijoiden työnäyksi niin palvelutarpeen arvioinnissa kuin palvelujen järjestämisessä ja toteuttamisessa oli perusidea.
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Mitä ongelmaa olimme ratkaisemassa:
Järjestelmä on nyt liian asumispalvelupainotteinen. Halu oli saada koko hyvinvointalueelle myös "vaihtoehtotarjotin" muista palveluista ja yhtenäistää hyvinvointialueen mielenterveysasiakkaiden asumispalvelujen prosessia.
Etelä-Savon hyvinvointialueen muodostivat 1.1.2023 alkaen Pieksämäen kaupungin perusturva, Rantasalmen sosiaali- ja terveyspalvelut, Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä ja Itä-Savon sairaanhoitopiiri.
Asiakas ei saa tilannettaan/ tarvettaan vastaavaa palvelua -> halutaan tukea asiakkaan osallisuutta ja kuulla hänen mielipide palvelujen rakentumisessa. Kirjavat käytännöt eri puolilla hyvinvointialuetta -> halutaan rakentaa yhdenmukaiset käytännöt koko hyvinvointialueelle
Mahdollisuus: Hyvinvointialueen muodostumisen yhteydessä tehtävä prosessien yhtenäistäminen asiakkaan sairaudenoireisiin, asumiseen ja niihin liittyvissä tukipalveluissa. Huomioiden: alueellinen järjestäminen, palvelujen kattavuus, tuleva hankinta: kilpailutus/ palveluseteli (sisältö).
Täysi-ikäiset mielenterveyskuntoutujat, jotka tarvitsevat tukea arkeen sairauden tai asumisen suhteen, eivät selviydy täysin itsenäisesti kotona, ohjautuisivat ”totutun toimintamallin” mukaisesti nykyisellään asumispalveluihin.
Asiakasprosessissa palveluun hakeutuminen/ohjautuminen/ poistuminen, ”vaihtoehtotarjottimen” rakentaminen palveluista ennen ja jälkeen asumispalveluita. Tavoiteltiin myös asiakkaan oman äänen kuuluvaksi saattamista, asiakkaan osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien esille tuomisen kautta asumispalveluprosessissa. Lisäksi tavoiteltiin, että asumispalvelujen käytön ja tarpeen arviointia tehostetaan asiakastyössä.
Valmennuksen aikana päätettiin mittareiksi asiakasmäärän muutokset ympärivuorokautisen asumispalvelun asiakkaiden ja omien jalkautuvien palvelujen asiakkaiden lukumäärissä. Tavoitteena, että asumispalveluissa olevien asiakkaiden lukumäärä vähenee ja omien jalkautuvien palveluissa asiakkaiden lukumäärä kasvaa. Tärkeämmäksi mittariksi olisi haluttu uusien asiakkaiden lukumäärän seuranta, mutta järjestelmistä tämän tiedon kerääminen tuli haasteeksi. Seuranta-ajaksi sovittiin huhtikuu 2023 - vuoden loppu 2024.
Valmennuksen aikana onnistuttiin tiedonkeruun ja -käsittelyn avulla vahvistamaan yhteistä näkemystä kohti pohjantähteämme. Käytössä olevat rahalliset resurssit eivät kasvaneet, mutta käytännön toteutusta asumispalvelujen arvioinnissa ja vaihtoehtoisten palvelujen järjestämisessä ja toteuttamisessa vahvistettiin. Konkreettinen kehitys tapahtui asumispalvelumäärärahoista osan siirtämisellä omien jalkautuvien palvelujen henkilöstön palkkaukseen ja hyvinvointialueen oman mielenterveysasiakkaiden asumisentuen arviointiyksikön perustamiseen 5/2024. Asumispalveluprosessin kehittämisen myötä asumispalvelun määrärahoista siirrot näihin tulivat mahdollisiksi.
Täysi-ikäiset mielenterveyskuntoutujat, jotka tarvitsevat tukea arkeen sairauden tai asumisen suhteen, eivät selviydy täysin itsenäisesti kotona, ohjautuisivat ”totutun toimintamallin” mukaisesti nykyisellään asumispalveluihin.
Järjestelmä oli liian asumispalvelupainotteinen. Halu oli saada koko hyvinvointialueelle myös "vaihtoehtotarjotin" muista palveluista ja yhtenäistää hyvinvointialueen mielenterveysasiakkaiden asumispalvelujen prosessia.
Perusidea oli, että alueellamme täysi-ikäinen mielenterveysasiakas voi elää omassa kodissa, turvallista, omannäköistä ja hyvää elämää. Tämän saattaminen kaikkien toimijoiden työnäyksi niin palvelutarpeen arvioinnissa kuin palvelujen järjestämisessä ja toteuttamisessa oli perusidea.
Hyvä tunnelma siitä, että on ollut hyvää keskustelua ja erilaisia ajatuksia, joista on välillä innostunut, aihe on asiakkaiden kannalta tärkeä ja kiinnostava, olemme asian äärellä, joka on meille yhteisesti tärkeä, muutoksenkaipuu on aitoa ja aihe on laaja, monisäikeinen ja monella eri sektorilla ja tasolla näkyvä, joka koskee organisaatiossamme ja sen ulkopuolella useampia toimijoita. Koemme olevamme juuri osuvin kehittäjätiimi tässä, koska meillä on jokaisella aito rooli kehitettävässä prosessissa (koskee kaikkien elämää), ja tältä osin meillä on mahdollisuus koko ajan myös hieman testailla käytännössä.
Jalkautuvissa palveluissa asiakasmäärät eivät nousseet, mutta valmennuksen myötä palveluissa käyntimäärät nousivat ja asiakkaiden palvelutarpeeseen vastaaminen täsmentyi. Esille tuli, että asumispalveluissa oli aiemmin lääkehoidon turvaamisen vuoksi asiakkaita.
Arviointiyksikön toiminnan myötä mielenterveysasiakkaista asumispalveluihin ohjautui asumispalveluista arviointijaksoille tulleista 33 % on palautunut asumispalveluihin ja omasta kodista arviointijaksolle tulleista 6 % on ohjautunut asumispalveluihin. Arviointiyksikön toiminnan myötä mielenterveysasiakkaista ohjautui omaan kotiin, välivuokra-asuntoihin ja/ tai oman jalkautuvan työn palveluihin suurin osa.
Sujuvat palvelut -valmennus on ollut hyväksi Etelä-Savon hyvinvointialueen mielenterveyskuntoutujien asumisprosessin kehittämistyössä. Koordinoidulla työskentelyllä lähtötilanteen kartoittaminen, tavoitellun tilan kirkastaminen ja tavoitteiden yhtenäistäminen ovat onnistuneet. Sudenkuoppana on kaikkien toimijoiden sitoutuminen sovittuun prosessiin ja arviointiyksikön sijainti (Mikkeli). Psykiatrian osastojen sijainti samalla paikkakunnalla arviointiyksikön kanssa on eduksi osastohoidossa olevien palvelutarpeen arvioinnissa, mutta kotoa arviointiyksikölle tulevien osalta sijainnin etäisyys on haaste. Uuden toiminnan käynnistämisen osalta yhteinen kieli ja toiminnan kehittäminen useampien toimijoiden odotusten mukaisesti voivat kokemuksemme perusteella aiheuttaa haasteita, mutta niistäkin selviää.