Toiminnallisessa etäkuntoutuksessa palveltiin yhteensä 52 eri asiakasta, joista 27 oli ainoastaan yksilökuntoutuspolulla, 15 pelkästään etäryhmässä ja 10 osallistui sekä yksilökuntoutukseen, että etäryhmään. Asiakkaita on siirtynyt yksilökuntoutuksesta etäryhmiin ja etäryhmistä toiminnallisen kuntoutuksen kivijalkapalveluihin. Toiminnallisessa etäkuntoutuksessa toteutettiin seitsemän ryhmää: Nepsy 1-4, Työelämävalmiudet, Opiskeluvalmiudet sekä Jännittäjät. Yksilökuntoutuksen keskeytti 11 asiakasta ja etäryhmän kuusi asiakasta. Yleisin keskeyttämisen syy oli terveydellinen, esim. voimavarojen puute, mutta muutama asiakas myös aloitti työt tai opiskelun, eikä siitä johtuen voinut käydä kuntoutusta loppuun.
Arvioinnin ei tule perustua ainoastaan suoritteisiin, kuten asiakasmääriin, vaan myös palvelun vaikuttavuuteen, eli asiakkaiden kokemuksiin siitä miten palvelu on vaikuttanut heidän vointiinsa ja tilanteeseensa.
Toiminnallisen etäkuntoutuksen vaikuttavuutta asiakkaan vointiin ja tilanteeseen arvioidaan 3X10D-elämäntilannemittarilla, joka täytätetään asiakkaalla palvelun alussa ja lopussa. Mittari sisältää 10 kysymystä, jotka tuottavat tietoa asiakkaan keskeisistä elämänalueista. Asiakas arvioi eri osa-alueita asteikolla 0-10 (0 = erittäin tyytymätön, 5 = ei tyytymätön, eikä tyytyväinen, 10 = erittäin tyytyväinen). Mittarissa on mukana yksi kysymys, jossa asiakas itse summaa eri elämänalueet arvioidessaan tyytyväisyyttä elämäänsä kokonaisuutena. Tätä kysymystä käytettiin yhtenä palvelun vaikuttavuuden mittarina ennen ja jälkeen kuntoutusjakson.
Palvelun alussa 3X10D-elämäntilannemittarissa nousi esille sekä etäryhmään, että yksilökuntoutukseen osallistuneilla kolme keskeisintä haastetta: vaikeuksien voittaminen, taloudellinen tilanne ja itsetunto. Palvelun päättyessä asiakkaat arvioivat tilanteensa kohentuneen kaikissa näissä.
Lisäksi asiakkaat täyttävät palvelun päätyttyä palautekyselyn Webropolissa, jolla kartoitetaan toiminnallisen etäkuntoutuksen sisältöä ja vaikutusta asiakkaan vointiin, sekä asiakkaan kokemusta järjestelmän käytettävyydestä. Asiakkaat kokivat etäkuntoutuksen aloittamisen helpoksi ja heille räätälöity kuntoutuspolku materiaaleineen ja tehtävineen tuki heidän itse asettamiinsa tavoitteisiin pääsemistä. Asiakkaat kokivat kuntoutuspolun vaikuttaneen positiivisesti heidän vointiinsa ja he suosittelisivat palvelua läheisilleen.
Asiakkaat olivat varsin tyytyväisiä Monipalvelujärjestelmän käyttöön. Sen helppokäyttöisyys, selkeät ja ymmärrettävät painikkeet ja muut toiminnot tukivat palvelun onnistumista. Asiakas sisään kirjattiin tabletille jakson alussa sen luovutuksen yhteydessä. Näin asiakkuus ei edellyttänyt erillistä vahvaa tunnistautumista järjestelmään. Tämä sekä lainattava laite mahdollistivat palvelun tarjoamisen useammille asiakkaille: niille, joilla ei ollut mahdollisuutta vahvaan tunnistautumiseen tai oman laitteen käyttöön. Tyytymättömiä asiakkaat olivat siihen, ettei lomakkeiden täyttöä voinut tallentaa keskeneräisenä eikä sisältö ollut kuunneltavassa muodossa.
Järjestelmän käytettävyys ammattilaisen näkökulmasta ei ollut yhtä hyvä. Asiakkaan sisään kirjaaminen koettiin työläänä. ja järjestelmässä esiintyi pilotin aikana useita korjausta ja kehitystä vaativia asioita. Pilotin kuluessa tiivis yhteistyö järjestelmätoimittajan kanssa auttoi ongelmien ratkaisussa. Lisäksi pilotin kuluessa todettiin, että asiakkaille lainattava laite vaati oletettua enemmän ammattilaisten työaikaa. Tablettien luovutukset ja ajoittain ilmenneet kuuluvuusongelmat vaativat ammattilaisilta erilaisia toimenpiteitä. Pilotin aikana useampaan tablettiin jouduttiin mm. vaihtamaan data-liittymiä, jotta palvelua voitiin jatkaa.
Järjestelmään toteutettiin lisäksi pilotin loppupuolella saavutettavuuden auditointi. Arvioinnin tulokset osoittivat useita kehitystä vaativia asioita, jotta järjestelmä soveltuu paremmin erilaisille asiakkaille. Pääasiassa kehitystä vaativat huomiot liittyivät ruudunlukuohjelman käyttöön, mutta myös kontrasteihin, kirjasinkoon muuttamiseen ja audion puuttumiseen.
Henkilöstökokemusta toiminnallisesta etäkuntoutuksesta kartoitetaan yhteistyökumppaneilta Webropol-kyselyllä. Kyselyssä selvitetään tietävätkö yhteistyökumppanit mitä toiminnallinen etäkuntoutus on ja miten asiakkaita ohjataan palveluun, koetaanko yhteistyö sujuvaksi ja vakiintuneeksi sekä onko toiminnallinen etäkuntoutus tarkoituksenmukaista ja raskaampien palvelujen tarvetta vähentävää toimintaa. Kysely toteutetaan kahdesti samoille yhteistyökumppaneille.
Pilottien edetessä tietoisuus toiminnallisesta etäkuntoutuksesta on lisääntynyt ja palvelu koetaan tarkoituksenmukaiseksi. Yhteistyökumppanit arvioivat yhteistyön toiminnallisen etäkuntoutuksen ammattilaisten kanssa sujuvaksi ja melko vakiintuneeksi.
