Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Muistisairauteen sairastunut henkilö ja hänen lähipiirinsä tarvitsevat tietoa muistisairaudesta ja tukea sopeutumiseen, liittyen elämäntilanteen muutokseen. Tämä tilanne tuo usein esille haasteita selvitä arkielämässä. Tässä vaiheessa on oleellisen tärkeää löytää julkisen palvelun rinnalle kolmannen sektorin palvelut.
Muistineuvonta ja -ohjaus on erityisasiantuntemusta elämän ongelmakohtien tuntemisessa ja vertaisuuden mahdollistamaa arjen ymmärtämystä ja se eroaa lähtökohdiltaan julkishallinnon ammatillisesta ja säädöksiin perustuvasta neuvonnasta ja ohjauksesta. Järjestöjen neuvontaa ja ohjausta tehdään tiiviissä yhteistyössä julkisen sektorin kanssa.
Muistiluotsin yhteistyö kunnan tai maakunnan kanssa ei korvaa julkisia palveluja, mutta täydentää palvelujärjestelmää vahvistamalla hyvinvoinnin edellytyksiä tarjoamalla erityisesti erityisosaamiseen, kokemukseen ja vertaisuuteen perustuvaa neuvontaa ja ohjausta.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Suomessa on 193 000 ihmistä, jotka sairastavat muistisairautta, työikäisiä on noin 7 000 henkilöä. Vuosittain 14 500 henkilöä sairastuu etenevään muistisairauteen.(Muistiliitto 2019) Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavia muistisairaita arvioidaan vuonna 2020 olevan Varsinais-Suomessa noin 12 000 henkilöä ja Satakunnassa noin 6200 henkilöä. Varsinais-Suomen kunnissa tehdyistä vanhuspalvelujen suunnitelmista 83 % sisältää tavoitteen muistisairaiden erityispalvelujen järjestämisestä, Satakunnassa luku on 82 %. Varsinais-Suomessa yli 75-vuotiaista kokee muistinsa huonoksi tai erittäin huonoksi 8,7 % ja Satakunnassa 11 %, koko Suomessa osuus on 8,7 % (THL 2019).
Väestörakenteen muutoksen myötä ikäihmisten määrä tulee kasvamaan huomattavasti useissa kunnissa. Samalla muistisairauksien esiintyvyys lisääntyy merkittävästi, koska ikä on suurin riskitekijä etenevissä muistisairauksissa. Tilastojen mukaan yli 85-vuotiaista kolmasosa sairastaa keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta. Tämä aiheuttaa erityisen kansanterveydellisen ja -taloudellisen haasteen kuntien ja maakuntien sote-palveluille.
Muistisairauteen sairastuneiden henkilöiden ja läheisten palvelujen tarpeet ovat aina yksilöllisiä ja samanaikaisesti heillä on oikeus yhdenvertaisiin palveluihin asuinkunnasta riippumatta.
Julkisen ja yksityisen sektorin muistityötä tekevät ammattilaiset ovat tärkeässä roolissa suunniteltaessa muistiperheiden tarpeellisia tuki- ja palvelumuotoja sekä räätälöityjä hoitopolkuja. Muistiluotsin muistineuvonta ja -ohjaus täydentää tätä palvelukokonaisuutta tarve- ja asiakaslähtöisesti. Suorassa asiakastyössä huomioidaan muistiperheiden yksilölliset tarpeet ja niihin perustuen pyritään aikaansaamaan juuri heille oikea palvelukokonaisuus.
Kun muistiperhe saa oikea-aikaista tietoa ja palvelua kaikissa muistisairauden eri vaiheissa, saattaa ympärivuorokautisen hoidon tarve siirtyä jonkin verran myöhempään ajankohtaan.
Muistineuvonnan ja -ohjauksen kohteena ovat muistisairas henkilö tai hänen läheisensä, alan ammattihenkilö, omasta tai läheisensä muistista huolestunut tai muistiasioista kiinnostunut henkilö.
Asiakasymmärryksessä on kyse ennen kaikkea toiveiden, tarpeiden ja odotusten tuntemisesta. Tärkeää on puhua asiakkaan kanssa samaa kieltä ja lähestyä aihetta tavalla, jonka hän ymmärtää.
Varsinais-Suomen ja Satakunnan Muistiluotsi-asiantuntija- ja tukikeskus on kartoittanut asiakastarvekyselyn avulla asiakkailtaan tarpeita ja toiveita. Asiakastarvekyselyn tuloksista saimme arvokasta tietoa kehittää toimintaamme edelleen asiakaslähtöiseen suuntaan.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Tavoitteena on, että muistiperhe saa tarvitsemansa tiedon ja tuen mahdollisimman oikea-aikaisesti ja heille soveltuvassa muodossa; muistisairas ja hänen lähipiirinsä ymmärtävät muistisairauden olevan etenevä sairaus. Tässä tilanteessa nousee esiin muistineuvonnan yksilöllisyys; muistineuvojan on mahdollista räätälöidä palvelunsa tarpeen mukaisesti. Tarvittaessa yhteydenottoja/tapaamisia voi olla useita.
Huomioitavaa on myös se, että muistiperheet voisivat elää mahdollisimman normaalia, omannäköistä elämäänsä.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Muistineuvonta-toiminnan systemaattinen tuloksen mittaaminen on hankalaa, sillä asiakastiedoista ei kerätä rekisteriä ja asiakkaat voivat asioida myös nimettömästi. Palaute on lähinnä sanallista ja sitä saadaan ja kysytään neuvontatilanteen lopuksi. Työntekijän oman kehittämisen lisäksi palautteet kerätään palauteboxiin Surveypalissa olevaan sähköiseen toiminnanohjaus-järjestelmään, josta niitä käsitellään koko tiimin kesken kahdesti vuodessa laadunarviointitalkoissa.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
VSSK-Muistiluotsin muistineuvonta ja -ohjaus on jo vakiintunutta, asiakkaalle maksutonta toimintaa. Suunniteltaessa maakunnallista Muistiluotsi-toimintaa jo hankevaiheessa oli noussut tarve asiakastyön alueelta kehittää muistineuvontaa omaksi palvelumuodoksi.
Noin yhden työntekijän työpanos/maakunta on resurssoitu muistineuvojan tehtävään, johon edellytetään oikeanlaista laajaa asiantuntemusta mm. muistisairauksiin ja niiden aiheuttamiin elämänhallinnan ja toimintakyvyn muutoksiin.
Muistineuvojan asiakaskunnan saavuttamiseksi tarvitaan paljon laajaa tiedottamista eri kanavien kautta. Osana maakunnallista Muistiluotsin toimintaa ovat muistityön ammattilaisverkostot, joiden kautta muistineuvonnan palvelut ovat tulleet tutuksi asiakaskunnalle. Järjestöyhteistyön puitteissa palveluista tiedottaminen on monipuolista ja sujuvaa. Medianäkyvyys on myös olennainen osa tämän ajan tiedon kulkua.
Muistineuvonnan tarve alueellamme on hyvin ilmeinen eikä juurruttamistoiminnassa ole ollut hankaluuksia. Myös yhteistyö oman organisaation erilaisten hankkeiden kanssa on ollut hedelmällistä ja hankkeet myös tukevat omalla toiminnallaan tietoutta muistineuvonnan saatavuudesta.
