Varsinais-Suomen ja Satakunnan Muistiluotsi -asiantuntija- ja tukikeskus

Luotu 07.06.2020
Varsinais-Suomen ja Satakunnan Muistiluotsi -asiantuntija- ja tukikeskus
Varsinais-Suomen ja Satakunnan Muistiluotsi -asiantuntija- ja tukikeskus

Lyhyt kuvaus

Varsinais-Suomen ja Satakunnan Muistiluotsi on maakunnallinen asiantuntija- ja tukikeskus. Tarjoamme tietoa, tukea ja toimintaa muististaan huolestuneille, muistisairaille ihmisille ja heidän läheisilleen. Lisäksi edistämme väestön yleistä muistiterveyttä. Palvelumme ovat pääosin maksuttomia.

Muistiluotsi toimintaa:

 

Toimijat

Toimimme yhteistyössä Kankaanpään, Porin, Rauman, Salon ja Varsinais-Suomen muistiyhdistysten kanssa. Lisäksi edistämme muistiperheiden hyvinvointia ja laadukkaita palveluita tekemällä yhteistyötä muistityön ammattilaisten kanssa.

Muistiluotsi on osa valtakunnallista verkostoa

  • Muistiluotsit ovat Muistiliiton jäsenyhdistysten ylläpitämiä asiantuntija- ja tukikeskuksia.
  • Muistiluotsit toimivat valtakunnallisena verkostona 18 maakunnassa.
  • Varsinais-Suomen ja Satakunnan Muistiluotsin toimintaa hallinnoi Varsinais-Suomen Muistiyhdistys

 

Toimiaika

Toiminta on alkanut vuonna 2007 kehittämishankkeena ja jatkanut vuodesta 2012 alkaen pysyvänä toimintana.

Kokonaisuuden tarkoitus ja tavoitteet

1. päätavoite: Muistisairaan ja hänen läheisensä asiakaslähtöisen ja tarpeiden mukaisen tuen vahvistaminen kehittämällä ja ylläpitämällä matalan kynnyksen asiantuntija- ja tukikeskustoimintaa.

2. päätavoite: Muistisairaiden ja heidän läheistensä osallisuuden ja vertaisuuden kokemuksen vahvistaminen mahdollistamalla vapaaehtoista vertaistoimintaa.

3. päätavoite: Muistisairaiden oikeuksien ja hyvän hoidon toteutumisen sekä muistisairaiden ja läheisten äänen ja tarpeiden kuulumisen vahvistaminen vaikuttamalla muistityön kehittämiseen.

4. päätavoite: Muistisairaan hyvinvoinnin edistäminen verkostoitumalla muiden alan toimijoiden kanssa ja tekemällä yhteistyötä sekä vahvistamalla muistiyhdistysten roolia

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Suomessa on 193 000 ihmistä, jotka sairastavat muistisairautta, työikäisiä on noin 7 000 henkilöä. Vuosittain 14 500 henkilöä sairastuu etenevään muistisairauteen.(Muistiliitto 2019) Muistisairaita arvioidaan Varsinais-Suomessa olevan 17 900 henkilöä ja Satakunnassa 9300 henkilöä. Varsinais-Suomessa yli 75-vuotiaista kokee muistinsa huonoksi tai erittäin
huonoksi 8,7 % ja Satakunnassa 11 %, koko Suomessa osuus on 8,7 % (THL 2019). Varsinais-Suomen kunnissa tehdyistä vanhuspalvelujen suunnitelmista 83 % sisältää tavoitteen muistisairaiden erityispalvelujen järjestämisestä,
Satakunnassa luku on 82 %.

Muistityön palvelutarjonta on toiminta-alueen 44 kunnassa vaihtelevaa ja kuntien asukkaat ovat eriarvoisessa asemassa.
Ikääntyneiden palveluita on osittain kehitetty maakunnallisesti, jonka johdosta esim. Varsinais-Suomen kunnissa on luotu maakunnallinen palveluohjausmalli. Myös Muistiluotsi on ollut mukana tässä. Yhteisen valmistelun jatkuessa
Muistiluotsin tekemän vaikuttamistyön tulee kohdentua sekä kuntien että maakunnan vastuulla oleviin palveluihin. Muistiluotsi oli Varsinais-Suomessa mukana I&O –kärkihankkeen työryhmissä kehittämässä ikäihmisten palveluohjauksen ja omaishoidon malleja. Satakunnassa Muistiluotsi osallistui Sata-sote sidosryhmä- ja rajapinta- työryhmän työskentelyyn. Kehitettyjen palvelumallien juurruttaminen vaatii jatkossa muistisairaiden äänen esiin tuomista sekä osallisuuden ja hyvän arjen varmistamista.

Muistiluotsin ja -järjestön tehtävänä on varmistaa muistiasiakkaiden äänen kuuluminen ja tähän tarvitaan maakunnallista vaikuttamista. Resurssia tarvitaan muistisairaiden näkökulman tuomiseen mm. vanhus- ja vammaisneuvostojen toimintaan sekä kuntien hyte-palvelujen kehittämiseen. Molemmissa maakunnissa toimivat myös Muistiaktiivit-vaikuttajaryhmät, jotka muodostuvat muistisairauteen sairastuneista henkilöistä ja omaisista, jotka
toimivat muistiperheiden äänenä.

Systemaattisen asiakaspalautekeruun lisäksi Muistiluotsi teki v. 2019 toimintaalueellaan asiakastarvekyselyn (187 vast.), josta nousi erityisesti tiedon saannin, henkisen tuen, sosiaalisten kontaktien ja käytännön arjen tuen merkitys:
Muistineuvonnalta toivottiin puhelinneuvonnan lisäksi kahdenkeskisiä ja pienryhmätapaamisia. Ryhmätoiminnalta muistisairaat toivoivat yhdessäoloa, keskusteluja ja kokemusten vaihtoa. Omaiset toivoivat vertaistuellisia ryhmiä ja
omia ryhmiä työikäisille. Myös muistisairaiden ja omaisten yhteisille toiminnallisille ryhmille oli tarvetta. Kotiin tarjottavista tukimuodoista tärkeimpänä nostettiin vapaaehtoiset Muistikaverit.

Muistisairaiden määrän kasvu näkyy Muistiluotsi-toiminnassa lisääntyvinä asiakastyön ohjauksen, neuvonnan ja tuen tarpeina ja yhteydenottoina, myös ryhmätoiminnoille on kysyntää ja sitä järjestetään resurssien mukaan niin ammattilais- kuin vapaaehtoisvetoisena. Vapaaehtoistyön eri toimintamuodoille on myös tarvetta ja Muistiluotsin tuki on vapaaehtoistyössä mittavaa. Muistiluotsin tuella toimivat Muistikaverit, Muistiaktiivit, Muistikummi-lähettiläät ja Aivoterveys-lähettiläät sekä Muistiyhdistysten vapaaehtoisvetoiset muistikahvilat, juttutuvat ja alaosastot. Vapaaehtoisten tuen kehittäminen onkin yksi toiminnan painopisteistä yhteistyössä alueen muistiyhdistysten kanssa.

Päämäärä ja päätavoite

1. päätavoite: Muistisairaan ja hänen läheisensä asiakaslähtöisen ja tarpeiden mukaisen tuen vahvistaminen kehittämällä ja ylläpitämällä matalan kynnyksen asiantuntija- ja tukikeskustoimintaa.

2. päätavoite: Muistisairaiden ja heidän läheistensä osallisuuden ja vertaisuuden kokemuksen vahvistaminen mahdollistamalla vapaaehtoista vertaistoimintaa.

3. päätavoite: Muistisairaiden oikeuksien ja hyvän hoidon toteutumisen sekä muistisairaiden ja läheisten äänen ja tarpeiden kuulumisen vahvistaminen vaikuttamalla muistityön kehittämiseen.

4. päätavoite: Muistisairaan hyvinvoinnin edistäminen verkostoitumalla muiden alan toimijoiden kanssa ja tekemällä yhteistyötä sekä vahvistamalla muistiyhdistysten roolia

Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset

ASIAKASTYÖ: Asiakkaat saavat tietoa, tukea, neuvontaa ja ohjausta, jolla selviävät arjessa paremmin. Toiminta tuo asiakkaille paikallisia osallistumisen mahdollisuuksia ja mahdollisuuden aktiivisuuteen. Asiakkaat kokevat vertaistuen itsetuntoa tukevaksi ja voimavaroja kasvattavana ja se lisää heidän osallistumisensa mahdollisuuksia.

VAPAAEHTOISTYÖ JA SEN TUKI vakiintuu ja myös uusia muotoja käynnistyy. Asiakkaille vapaaehtoisten ohjaama vertaistuki on voimauttavaa ja sillä on merkitystä jaksamisen kannalta. Vapaaehtoisten MuistiKaverien asiakkaat
toimivat kotona aktiivisesti ja toimintakykyä ylläpitäen. Heidän omaisensa kokevat voimavarojensa lisääntyvän tai ainakin pysyvän ennallaan. Myös vapaaehtoiset kokevat toiminnan itselleen voimauttavana ja rikastuttavan heidän omaa elämäänsä. Vapaaehtoisten muistiosaaminen vahvistuu ja yhä useammalla asiakkaalla on mahdollisuus saada apua osaavalta vapaaehtoiselta.

VAIKUTTAMINEN, VERKOTTUMINEN JA YHTEISTYÖ: Toiminnalla vaikutetaan muistiasiakkaiden hoitopolun, palvelujen ja palveluohjauksen kehittymiseen kunnissa ja tulevalla sote-alueella. Verkostoja ylläpitämällä vahvistetaan muistiyhdistysten roolia alueella kunta- ja yksityissektorin näkökulmasta. Yhteistyökumppanien muistiosaaminen kasvaa ja näin muistiasiakkaiden palvelut kehittyvät. Muistiluotsi-toiminta mahdollistaa muistiasiakkaan edunvalvojana ja äänenä
toimimisen eri työryhmissä ja tämä edistää muistisairaiden ja heidän läheistensä hyvinvointia pitkällä aikavälillä.

TIETOISUUS ja näkyvyys muistiasioista lisääntyy alueella Muistiluotsin jatkuvasti kehittyvän viestinnän avulla.

Vaikutukset ja vaikuttavuus

ASIAKASTYÖ:
Henkilökohtainen tuki puhelimitse, kasvokkain toimistolla ja infopisteillä on asiakkaille erittäin tärkeää. Neuvonnan palvelut koetaan niin asiakaslähtöisiksi, joustaviksi ja tarvetta vastaaviksi, että useat asiakkaat eivät selviäisi ilman sitä
elämäntilanteestaan. Ryhmätoiminta on tuonut tietoa, tukea ja ymmärrystä ja lisännyt sekä muistisairaiden että omaisasiakkaiden aktiivisuutta, vertaisuutta, sosiaalisuutta ja vähentänyt yksinäisyyttä. Palautteiden mukaan toiminta on
lisännyt iloisuutta, yhteenkuuluvuuden tunnetta, onnistumisen iloa, elämänuskoa, voimaa, energiaa, ymmärrystä muistisairauksista, häpeän tunteen vähenemistä, arjen hallintaa ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Ryhmä- ja muistikaveritoiminta on mahdollistanut myös muistisairaalle ulkoilun ja omaishoitajalle pienen hengästystauon. ”Olemme voimavara toisillemme”. Muistiluotsin avulla asiakkaat ovat ohjautuneet myös muun avun piiriin. Asiakkaiden tarveselvitys onnistui kohderyhmä huomioiden erittäin hyvin ja tuloksia voidaan hyödyntää toimintaa kehitettäessä.

VAPAAEHTOISTYÖN TUKI: - Vapaaehtoisvetoinen paikallistoiminta on Muistiluotsin tuella lisääntynyt ja tarjonnut asiakkaille tietoa, tukea, kontakteja ja osallistumisen mahdollisuuksia pienemmilläkin paikkakunnilla. Vapaaehtoistyön muodot ovat lisääntyneet ja yhä useampia vapaaehtoisia on saatu Muistiluotsin tuen piiriin eri toiminnoista vastaamaan. Koulutuksilla on lisätty vapaaehtoisten tietoa ja valmiuksia. Vapaaehtoisille toiminta on tuonut osallisuuden ja merkityksellisyyden kokemuksia. Oma toiminta koetaan palautteiden mukaan palkitsevana, voimaannuttavana, vaikuttavana, mielekkäänä ja merkityksellisenä. Vaikuttavaa toimintaa, joka on parantanut kohderyhmämme arkea niin
ryhmissä kuin henkilökohtaisissa tapaamisissa, aktivoinut heitä ja vaikuttanut positiivisesti. Vapaaehtoistyö rytmittää myös vapaaehtoisen arkea ja lisää omaa hyvinvointia. Vapaaehtoisten tuen toimenpiteet on koettu voimaannuttavina, kehittävinä, omaa ymmärrystä ja rohkeutta lisäävinä, vertaistuellisina ja virkistävinä. ”Antanut mahdollisuuden kehittyä ja kokea merkityksellisyyttä.” Uusina toimintamuotoina on saatu käynnistettyä MuistiKummi- ja Aivoterveyslähettiläs-koulutukset, joiden avulla toivotaan saatavan näin vapaaehtoistyötä tukemalla tulevina vuosina lisäresurssia
aivoterveys- ja asennetyöhön.

VAIKUTTAMINEN JA VERKOTTUMINEN: Yhteistyö vanhusneuvostojen kanssa onnistui hyvin ja ymmärrys kohderyhmän tarpeista kasvoi. Hyvän hoidon kriteeristön kautta hoitoyksiköiden hoidon kehittäminen toimi hyvin, hoitoyksiköt
lähtivät yhteistyöhön ja halusivat jatkaa kehittämisverkostona myös jatkossa. Muistihoitajaverkostot kehitti toimintaansa ProMuisti-verkostoiksi ja vahvistivat näin asemaansa maakunnissa. Työikäisten verkoston kokoaminen Satakunnassa ei onnistunut, mutta muistitietoa saadaan heillekin toimitettua. Maakunnallisessa sote-uudistustyössä oltiin mukana molemmissa maakunnissa vaikuttamassa asiantuntijana ja asiakasäänen tuojana erityisesti hoitopolkujen kehittämisessä uudistuksen kaatumiseen asti. Maakunnalliset Muistiaktiivittoiminta vakiintui ja vahvisti näin aitoa kohderyhmän ääntä vaikuttajina. Yhteistyökumppanien palautteiden mukaan toimintamme edistää muistisairaiden ja heidän läheistensä hyvinvointia, tietoisuus muistisairauksista kasvaa Muistiluotsin ansiosta: ”Tieto-taito henkilökunnalla lisääntynyt esim.
asiakkaille suunnatuista tukitoimista, tieto erilaisista sairauksista parantunut, ymmärrys muistisairauksia/-sairaita kohtaan parantunut ja ymmärrys muistisairauden laajasta vaikutuksesta koko elämään ja läheisiin parantunut”

Muistiluotsilla on molemmissa maakunnissa vakiintunut ja vahva rooli muistisairauksien asiantuntijana, asiakkaan äänenä ja neuvonnan, tuen, toiminnan tarjoajana ja kohderyhmän oman osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollistajana.