Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Helsingin terveyspalveluissa oli havaittu haasteita maahan muuttaneiden henkilöiden ohjautumisessa alkuterveystarkastuksiin. Maahan muuttaneille ei ollut juurikaan saatavilla tietoa maahan muuttaneiden alkuterveystarkastuksista. Myös terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa oli havaittu epätietoisuutta alkuterveystarkastusten järjestämisestä ja niiden toteuttamisvastuusta.
Helsingin kaupunkistrategia (2021-2025):
- Tavoitteena on perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon sujuva hoitoon pääsy. Tässä käytetään hyväksi digitalisaatiota, työnjaon kehittämistä, moniammatillista yhteistyötä, tarvittaessa palveluseteliä ja yksityisen palvelutuotannon hyödyntämistä.
- Huomioidaan palveluverkkoa kehitettäessä helsinkiläisten ja kaupungin alueiden erilaiset lähtökohdat ja tarpeet. Samalla varmistetaan palveluiden saatavuus riittävän lähellä. Helsinki ottaa palveluja suunnitellessaan ja toteuttaessaan paremmin huomioon eri ikäiset palvelujen käyttäjät.
- Palveluiden käyttämisestä tulee tehdä asiakaslähtöisempää ja mahdollisimman sujuvaa erilaisten helsinkiläisten näkökulmasta.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
WHO:n arvion mukaan yli neljäsosa maailman kansalaisista kantaa piilevänä tuberkuloosibakteeria. Terveydenhuollon näkökulmasta maahan muuttaneiden alkuterveystarkastusten toteutumattomuus voi tuottaa riskitilanteita, infektiosairauksien leviämistä ja lisäkuluja, jos sairauksia ei ennaltaehkäistä, havaita ja hoideta ajoissa. Tartuntatautilaki, jonka tarkoituksena on ehkäistä tartuntatauteja ja niiden leviämistä sekä niistä ihmisille ja yhteiskunnalle aiheutuvia haittoja, asettaa omat raaminsa kehittämiselle.
Sairauksien varhainen tunnistaminen ja ajoissa aloitettu hoito ovat todennäköisesti kustannustehokkaampia kuin myöhemmässä vaiheessa ilmenevien sairauksien hoitamisesta aiheutuvat kulut (THL 2023). Terveydenhuollon toimenpiteistä erityisesti seulonnat ja rokotukset ovat vaikuttavia keinoja sairauksien ennaltaehkäisyssä. Seulonnan tarkoituksena on tunnistaa oireettomat henkilöt, joilla on kohonnut riski sairastua tai jotka jo sairastavat seulottavaa tautia. Rokotusohjelmat puolestaan edustavat laajimpia ja kustannustehokkaimpia terveydenhuollon ehkäiseviä toimenpiteitä. (Suomen Lääkäriliitto 2021.) Yhden lääkeherkän tuberkuloositapauksen lääkitys, sairaalahoito ja seuranta maksavat yhteiskunnalle yhteensä lähes 30 000 euroa. Monilääkeresistentin tuberkuloosin hoito puolestaan aiheuttaa merkittävästi suuremmat kustannukset. (tuberkuloosi.fi 2025.) Seulomalla, rokottamalla ja tartuntaketjuja katkaisemalla voidaan vaikuttaa näiden kustannusten syntyyn.
Maahan muuttaneiden alkuterveystarkastusten tekemiselle on annettu suosituksia Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toimesta. Suositukset eivät ole kuitenkaan juridisesti velvoittavia. THL (2023) suosittaa, että maahan muuttaneille, jotka ovat kotoisin tuberkuloosiriskimaista ja joiden Suomessa oleskelun kesto todennäköisesti on yli 3 kuukautta, tulee järjestää vapaaehtoinen tuberkuloosin seulontatutkimus. Seulonta suositellaan toteutettavan 2 kuukauden sisällä maahan tulon jälkeen. Sosiaali- ja terveysministeriö (2009) ohjeistaa järjestämään pakolaisena, pakolaisen perheenyhdistämisen kautta tai turvapaikanhakijana Suomeen tulleille alkuterveystarkastuksen 2 viikon sisällä maahan tulosta.
Asiakas tarvitsee tiedon maahan muuttaneen alkuterveystarkastukseen pääsyn mahdollisuudesta saadakseen tietoa terveydentilastaan ja saatavilla olevista palveluista sekä ohjautuakseen oikeiden palveluiden piiriin.
Ammattilainen tarvitsee tietoa maahan muuttaneen alkuterveystarkastusprosessista, jotta hän tunnistaa asiakkaat, joiden kohdalla tarkastus olisi suositeltavaa tehdä, ja sen lisäksi osaa tehdä tarkastuksia.
THL:n mukaan maahanmuuttaneen väestön keskuudessa koetaan lääkäripalveluiden tarvetta lähes yhtä paljon kuin koko väestössä. Tästä huolimatta maahan muuttaneet käyttävät terveyspalveluja vähemmän kuin muu väestö. He kokevat terveyspalvelut koko väestöä useammin riittämättömiksi, vaikka kokemuksissa onkin ryhmienvälisiä eroja. Hankaliksi koetaan ajanvaraaminen, yhteydenotot hoitopaikkoihin sekä tutkimuksiin pääsy. (THL: Maahan muuttaneiden terveys- ja sosiaalipalvelut, 2024.)
Sujuvat palvelut -valmennukseen osallistuvaan moniammatilliseen kehittäjätiimiin kuului kokemusasiantuntija, joka edusti asiakkaan näkökulmaa. Asiakasymmärrystä on kerrytetty myös aiheeseen liittyvien tuoreiden tutkimusten avulla sekä ammattilaisten havaintojen avulla.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Kehittämiselle asetettiin seuraavat tavoitteet:
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Tuottavuus
-
Maahan muuttaneen alkuterveystarkastusprosessi on sovittu ja kuvattu vaiheineen sekä toimijoineen
-
Kysely ammattilaisille: saadaan tietoa prosessin selkeydestä
-
Verkkokoulutuksen palautekyselyn palautteet
-
Toimintamallin ja materiaalien esittelyistä kerätty palaute
Henkilöstökokemus
-
Ammattilaisille suunnattu verkkokoulutus on tehty, osallistujamäärät
-
Ammattilaisille suunnattu ohje on tehty
-
Kysely ammattilaisille: ammattilaiset tuntevat prosessin ja heillä on tarvittavat tiedot käytettävissään asiakkaan tarkastustarpeen kartoittamiseen ja tarkastuksen tekemiseen
-
Verkkokoulutuksen pilotointi ja palautekyselyn palautteet
-
Toimintamallin ja materiaalien esittelyistä kerätty palaute
Asiakaskokemus ja saatavuus
-
Maahan muuttaneilla on saatavilla tietoa maahan muuttaneen alkuterveystarkastuksesta. Tietoa on verkkosivuilla
-
Muilla palveluilla on saatavilla tietoa maahan muuttaneen alkuterveystarkastuksesta asiakkaille annettavaksi. Asiakkaille jaettava esite on tehty
-
Kysely ammattilaisille: saadaan tietoa asiakkaiden ohjautumisesta tarkastuksiin
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Maahan muuttaneen alkuterveystarkastuksia tehdään neuvoloissa, terveysasemilla sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa, joten toimintamallin juurruttamistyöhön kuuluu toimintamallin esittely ja uusien materiaalien perehdyttäminen kaikissa em. palveluissa. Ammattilaiset suorittavat verkkokoulutuksen itsenäisesti. Verkkokoulutuksesta kerätään palautetta, jota hyödynnetään koulutuksen sisältöjen päivittämiseen. Tarkastuksia tekevien yksiköiden kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä toimintamallin käyttöönottoon liittyvien kysymysten ratkaisemiseksi. Tarkastuksia tekeville ammattilaisille tehdään kyselyt kehittämisen alkuvaiheessa sekä toimintamallin jalkauduttua. Arviointi tehdään yhdessä johdon kanssa.