Liikuntaneuvonnan palveluketju tukee terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia asiakkaita. Palveluketju perustuu varhaiseen tunnistamiseen ja yhteistyöhön kuntien kanssa yhteisten liikuntalähete-käytäntöjen kehittämiseksi.
Liikuntaneuvonnan palveluketju Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella (RRP, P4, I2)
Tekijä
Laura MiettinenLuotu
30.10.2024Viimeksi muokattu
16.12.2025* Toimintamallin julkaisemiseksi riittää minimissään perustietolomakkeen tähdellä merkittyjen kohtien täyttäminen. Suosittelemme kuitenkin, että kuvaatte toimintamallin laajemmin hyödyntäen kehittämisen polun eri vaiheita.
Perustiedot
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Oivalla ja ymmärrä
Kehittäkää tarvelähtöisesti huomioimalla eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet. Ottakaa kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijat ja kumppanit mukaan heti kehittämisprosessin alusta alkaen. Ohjatkaa ja fasilitoikaa muutosta.
Väestön vähäinen liikkuminen on merkittävä kansanterveydellinen haaste, jolla on suoria vaikutuksia sairastavuuteen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kuormittumiseen. Valtion liikuntapolitiikka ja kansalliset ohjelmat (mm. Liikkuva aikuinen) tukevat liikuntaan ohjaamista osana sote-palveluita. Yhdenvertaisen liikuntaneuvonnan kehittäminen alueilla on myös hyvinvointialueiden strateginen velvoite.
Liikuntaneuvonta ja liikuntalähete ovat käytössä useissa kunnissa Itä-Uudellamaalla, mutta toimintatavat ovat vaihtelevia eikä käytännöt ole yhdenmukaisia tai systemaattisia hyvinvointialueen tasolla. Kehittäminen kytkeytyy HVA:n strategisiin tavoitteisiin ennaltaehkäisevien palvelujen vahvistamisessa, asiakaslähtöisyyden lisäämisessä ja kuntayhteistyön kehittämisessä.
Kehittäjäjoukossa ovat mukana HVA:n asiantuntijat, kuntien liikuntapalvelut, perusterveydenhuolto ja kehittämispalvelut. Työn tueksi on perustettu myös liikuntalähete-työryhmä, jossa on edustaja joka kunnasta. Kuntakumppanit ovat keskeisessä roolissa mallin toimivuuden ja juurtumisen kannalta.
Palveluketjuun saadaan selkeä rakenne, jonka avulla asiakkaat ohjautuvat oikea-aikaisesti liikuntaneuvontaan. Yhdenvertaisuus lisääntyy koko alueella, ja liikuntalähetteestä tulee vakiintunut osa asiakastyötä. Pitkällä aikavälillä tavoitellaan terveyshyötyjä ja raskaampien palveluiden tarpeen vähenemistä.
Muutosta seurataan muun muassa liikuntalähetteiden määrällä, lähetettyjen asiakkaiden osallistumisella liikuntaneuvontaan sekä mahdollisuuksien mukaan asiakaspalautteen ja hyvinvointivaikutusten kautta.
Kohderyhmänä ovat terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat asiakkaat, joilla on usein myös muita elintapahaasteita tai pitkäaikaissairauksia. Työntekijöiden arjen havaintoja, asiakasymmärrystä ja kuntien kokemuksia hyödynnetään kehittämistyössä.
Toimintamallin kehittäminen etenee vaiheittain: palveluketjun kuvaus, vastuiden määrittely, koulutukset ammattilaisille (esim. kirjaamisesta), tietojärjestelmäintegraatio, viestintä ja käyttöönotto kunnittain. Kehittämistä ohjaa liikuntalähete-työryhmä ja se pohjautuu kumppanuussopimuksiin kuntien kanssa.
Kuvittele ja kokeile
Hyödyntäkää jo kehitettyjä malleja ja ratkaisuja. Kokeilkaa rohkeasti uusia ideoita. Oppikaa yhdessä kokeilusta ja parantakaa ratkaisua vähitellen.
Kuvaa ja jaa
Jakakaa kehittämistuloksia ja arviointitietoa avoimesti muiden hyödynnettäväksi. Vakiinnuttakaa uusi toimintatapa osaksi strategiaa tai organisaation toimintaa, palvelukokonaisuutta tai ketjua. Kertokaa, miten se tapahtuu ja mitä se vaatii.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Liikuntaneuvonnan palveluketju varmistaa, että terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat asiakkaat ohjautuvat oikea-aikaisesti kunnan liikuntaneuvontaan. Palveluketju perustuu moniammatilliseen yhteistyöhön ja yhdenmukaistettuihin käytäntöihin.
Käyttöönotto edellyttää:
- palveluketjun kuvaamista ja viestintää
- ammattilaisten kouluttamista (esim. kirjaaminen, puheeksiotto)
- yhteinäistä asiakas- ja potilastietojärjestelmää (Lifecare otetaan käyttöön hyvinvointialueella 2026)
- seurantaa ja yhteistyön rakenteiden luomista (esim. liikuntalähete-työryhmä)
Resurssitarpeet: nykyinen henkilöstö riittää, mutta koulutus ja viestintä vaativat pientä panostusta.
Yhteiskehittäminen kuntien kanssa on olennaista.
Kehittämistyö on lisännyt eri kuntien välistä vuoropuhelua ja yhtenäistänyt näkemyksiä liikuntaneuvonnasta. Palveluketjun kuvaus ja työryhmän perustaminen on nähty tärkeänä edistysaskeleena. Käytännön käyttöönotto odottaa vielä yhteistä tietojärjestelmää.
VINKKI: Hyödynnä Oivalla ja ymmärrä -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvittele ja kokeile -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvaa ja jaa -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
Merkitse valmiiksi
Tarkistakaa vielä, että olette varmasti täyttäneet kaikki tähdillä (**) merkityt kohdat, ennen kuin merkitsette toimintamallin valmiiksi. Näiden kohtien täyttäminen takaa sen, että toimintamallista löytyvät ne tiedot, jotka edistävät mallin käyttöönottoa ja leviämistä.