Liikuntaneuvonnan palveluketju varmistaa, että terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat asiakkaat ohjautuvat oikea-aikaisesti kunnan liikuntaneuvontaan. Palveluketju perustuu moniammatilliseen yhteistyöhön ja yhdenmukaistettuihin käytäntöihin.
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Liikuntaneuvonta ja liikuntalähete ovat käytössä useissa kunnissa Itä-Uudellamaalla, mutta toimintatavat ovat vaihtelevia eikä käytännöt ole yhdenmukaisia tai systemaattisia hyvinvointialueen tasolla. Kehittäminen kytkeytyy HVA:n strategisiin tavoitteisiin ennaltaehkäisevien palvelujen vahvistamisessa, asiakaslähtöisyyden lisäämisessä ja kuntayhteistyön kehittämisessä.
Väestön vähäinen liikkuminen on merkittävä kansanterveydellinen haaste, jolla on suoria vaikutuksia sairastavuuteen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kuormittumiseen. Valtion liikuntapolitiikka ja kansalliset ohjelmat (mm. Liikkuva aikuinen) tukevat liikuntaan ohjaamista osana sote-palveluita. Yhdenvertaisen liikuntaneuvonnan kehittäminen alueilla on myös hyvinvointialueiden strateginen velvoite.
Asiakkaat tarvitsevat konkreettista ja yksilöllistä tukea liikunnallisen elämäntavan aloittamiseen. Ammattilaiset puolestaan tarvitsevat selkeät ohjeet liikuntalähetteen tekemiseen ja yhteisen ymmärryksen palveluketjusta. Organisaation näkökulmasta tavoitteena on terveyshyötyjen saavuttaminen, kustannusten hillitseminen ja liikuntaneuvontaa tarvitsevien tavoittaminen.
Kohderyhmänä ovat terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat asiakkaat, joilla on usein myös muita elintapahaasteita tai pitkäaikaissairauksia. Työntekijöiden arjen havaintoja, asiakasymmärrystä ja kuntien kokemuksia hyödynnetään kehittämistyössä.
Palveluketjuun saadaan selkeä rakenne, jonka avulla asiakkaat ohjautuvat oikea-aikaisesti liikuntaneuvontaan. Yhdenvertaisuus lisääntyy koko alueella, ja liikuntalähetteestä tulee vakiintunut osa asiakastyötä. Pitkällä aikavälillä tavoitellaan terveyshyötyjä ja raskaampien palveluiden tarpeen vähenemistä.
Muutosta seurataan muun muassa liikuntalähetteiden määrällä, lähetettyjen asiakkaiden osallistumisella liikuntaneuvontaan sekä mahdollisuuksien mukaan asiakaspalautteen ja hyvinvointivaikutusten kautta.
Käyttöönotto edellyttää:
Resurssitarpeet: nykyinen henkilöstö riittää, mutta koulutus ja viestintä vaativat pientä panostusta.
Yhteiskehittäminen kuntien kanssa on olennaista.
Liikuntaneuvonnan palveluketju varmistaa, että terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat asiakkaat ohjautuvat oikea-aikaisesti kunnan liikuntaneuvontaan. Palveluketju perustuu moniammatilliseen yhteistyöhön ja yhdenmukaistettuihin käytäntöihin.
Kehittämistyö on lisännyt eri kuntien välistä vuoropuhelua ja yhtenäistänyt näkemyksiä liikuntaneuvonnasta. Palveluketjun kuvaus ja työryhmän perustaminen on nähty tärkeänä edistysaskeleena. Käytännön käyttöönotto odottaa vielä yhteistä tietojärjestelmää.
Toimintamalli on sovellettavissa laajasti eri alueilla, mutta edellyttää vahvaa kuntayhteistyötä, selkeitä rooleja ja viestintää. Sudenkuoppia ovat epäselvä vastuunjako ja seurantatiedon puute. Liikkeelle kannattaa lähteä matalalla kynnyksellä yhteisen ymmärryksen rakentamisesta.
