Liikkuva näytteenotto, Satakunnan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)

Luotu 27.03.2024
Liikkuva näytteenotto, Satakunnan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Liikkuva näytteenotto, Satakunnan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)

Tiivistelmä

Toiminnan tarkoitus​

  • Liikkuvan näytteenoton tavoitteena on laboratorion näytteenottopalveluiden ​saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen​

  • Mahdollistaa uudenlainen joustava, ketterä ja asiakasystävällinen ​näytteenottopalvelu asiakkaan lähellä​

​

Suunnittelu​

  • Kehitetty Satakunnan hyvinvointialueen laboratorion, hankinta-,  kuljetus-, hygienia- ja turvallisuuspalveluiden sekä Kestävän kasvun Satakunta 2-hankkeen  tiiviissä yhteistyössä.

  • Monialaisen ja moniammatillisen yhteistyön avulla mm. hygienia- ja turvallisuusasiat on pystytty huomioimaan tarkoituksenmukaisesti

​

Kohderyhmä​

  • Kaikki näytteenottoa tarvitsevat ajanvarausasiakkaat​

  • Erityisesti ikääntyneet ja haja-asutusalueilla asuvat​

     

Toimintaperiaate​

  • Pysähtyy ennalta suunnitellulla reitillä sekä määritellyillä paikoilla

  • Näytteenottoon pääsee Satakunnan hyvinvointialueen lähetteellä​

  • Liikkuvassa näytteenotossa otetaan verinäytteitä ja vastaanotetaan asiakkaan kotona itse ottamia näytteitä​

  • Toimii ajanvarauksella (sähköinen ja puhelin)​ kiinteiden vastaanottopisteiden tavoin

​

Pilotointi​

  • Tuotetaan tietoa ja kokemuksia uuden palvelun toimivuudesta ja mahdollisista haasteista ennen käyttöönottoa osaksi hyvinvointialueen näytteenottopalvelua​

  • Ensimmäisessä vaiheessa testattiin ajoneuvoa näytteenottokäytössä​

  • Toisessa vaiheessa testattiin näytteenottoa ajanvarausperiaatteella

Kohderyhmä

Ikäihmiset
Koko väestö

Vaikutusten itsearviointi

Toimintamalli on itsearvioitu.

EU-logo NextGenerationEU

Toimintamallin kuvaus

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Liikkuvan näytteenoton toiminnan alkaessa Satakunnan hyvinvointialueella oli 22 kiinteää näytteenottopistettä. Näissä näytteenottopisteissä  näytteenottopalvelua on ollut tarjolla kaikkina arkipäivinä vain isoimmissa taajamissa. Haja-asutusalueella ja pienissä kunnissa näytteenottopalvelua on tarjottu vain muutamana päivänä viikossa tai vain jopa muutaman tunnin kuukaudessa.  ​

Jotta laboratorion palvelutarjonta noudattaisi sote-uudistuksen periaatetta (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 4§,8§9§10§) ja näytteenottopalveluiden tarjoaminen olisi mahdollista myös haja-asutusalueen asukkaille, suunniteltiin liikkuvan näytteenoton toimintamalli. ​

Liikkuvan näytteenoton tavoitteena on laboratorion näytteenottopalveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen​ sekä näytteenottopalvelun tuominen lähelle asiakasta muun muassa alueilla, joissa kiinteä laboratoriotoiminta on päättymässä tai jo päättynyt.

Asiakaskohderyhmänä ovat erityisesti ikääntyneet ja haja-asutusalueilla asuvat asiakkaat, sekä tasavertaisesti kaikki laboratorion ajanvarausasiakkaat. Ammattilaiskohderyhmänä pilotoinnissa ovat liikkuvaa näytteenottoa toteuttavat näytteenottajat sekä yhteistyökumppanit. Asiakkailta, ammattilaisilta ja yhteistyökumppaneilta on kerätty palautetta suullisesti ja kirjallisesti. Ajoneuvoa ja toimintaa on esitelty hyvinvointialueen ammattilaisille ja johtajille, organisaatioturvallisuuden ryhmälle, asiakasraadille, vammaisneuvostolle, aluehallitukselle sekä yleisesti asiakkaille ja ajoneuvosta kiinnostuneille.

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Pilotin ensimmäisen vaiheen seurantamittarit

  • Näytteenottopaikat
  • Asiakaskokemus
    • Asiakkaiden aiempi tieto liikkuvasta näytteenotosta
    • Liikkuvasta näytteenotosta saadun tiedon lähde
    • Ajoneuvoon siirtymisen sujuminen
    • Näytteenoton sujuminen
    • Kokemus näytteenottotilasta
    • Aikomus varata aika liikkuvaan näytteenottoon ajanvarauskirjan auettua

Pilotin toisen vaiheen seurantamittarit

  • Asiakasmäärä
  • Kellotus
    • Ajoneuvon lähtökuntoon saattamiseen kuluva aika
    • Ajoneuvon telakointiajat eri paikkakunnilla
    • Keskimääräiset näytteenottoajat eri paikkakunnilla
    • Ajoneuvon telakoinnin purku eri paikkakunnilla
    • Näytteiden laboratorioon viemiseen kuluva aika
  • Asiakaskokemus
    • Asiakkaiden aiempi tieto liikkuvasta näytteenotosta
    • Liikkuvasta näytteenotosta saadun tiedon lähde
    • Ajanvarauksen tekijä
    • Ajanvarauksen onnistuminen
    • Odottamisen onnistuminen ilman odotustilaa
    • Ajoneuvoon siirtymisen sujuminen
    • Näytteenoton sujuminen
    • Kokemus näytteenottotilasta
    • Palvelun suosittelu ystäville
    • Avoin palaute palvelusta

Pilotoinnin lopuksi on kerätty  palautetta toiminnasta sidosryhmien ammattilaisilta.

Pilotoinnin 1. vaiheen tulokset.pdf (51.95 KB)
Pilotoinnin 2. vaiheen tulokset.pdf (402.3 KB)
Toimintamallin keskeiset edellytykset

Ajoneuvon suunnittelussa, hankinnassa ja toteutuksessa riittävän laajan asiantuntemuksen (laboratorio, kuljetuspalvelut, tekniset palvelut, puhtauspalvelut, hygieniayksikkö, turvallisuus/työturvallisuus, ict-palvelut) hyödyntäminen edistää hyvää ja toimivaa lopputulosta. Ajoneuvon tulee kooltaan, tiloiltaan, laitteiltaan ja ominaisuuksiltaan soveltua siellä tuotettaviin palveluihin. Satakunnan hyvinvointialueen näytteenottoautossa voidaan tällä hetkellä ottaa verinäytteitä. Sydänfilmin ottaminen ei ole tällä hetkellä ja tällä varustelulla käytössä. Pilotoinnin aikana kliininen fysiologia testasi ajoneuvon Ekg-mahdollisuudet, eikä testeissä sinänsä ilmennyt merkittäviä mittausta häiritseviä poikkeamia sähkö- tai magneettikentissä. Kuitenkin todettiin, että hyvänlaatuisen signaalin varmistamiseksi näytteenottotuoli- tai sänky tulisi olla maadoitettu ja myös riittävä tila tuolin/sängyn ympärillä pitäisi huomioida. 

Ajoneuvossa tulee huomioida sekä asiakkaiden asettamat vaatimukset että ammattilaisten työturvallisuus ja työergonomia. Ajoneuvon koko ja paino määrittelevät henkilöstön ajokorttivaatimukset ja mahdollisen koulutustarpeen. Ajoneuvossa työskenteleminen vaatii kokeneeltakin ammattilaiselta joustavuutta, ongelmanratkaisukykyä, paineensietokykyä sekä uusien toimintatapojen luomista. Asiakkaiden ja tulevien käyttäjien osallistaminen kehittämiseen ja käyttöönottoon on tärkeä osa kehittämistä. 

Toimintamallin juurruttaminen alueelle vaati etukäteen hyvin suunnitellut pysähtymispaikat (riittävä tila ajoneuvolle, sähkö, ammattilaisten sosiaalitilat lähellä, asiakkaiden odottaminen kaikkina vuodenaikoina, turvallisuus), ammattilaisten kouluttamista sekä ajoneuvoon liittyviin asioihin että itse toimintaan, viestintää sekä sisäisesti että ulkoisesti ja myös riittävästi aikaa ja yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Pilotoinnista saadut hyvät asiakas- ja henkilöstökokemukset vahvistavat ja edistävät toimintamallin juurtumista niin sanotuksi normaaliksi toiminnaksi. Toiminnan onnistumiseksi kaikilla alueilla ja kaikkina vuodenaikoina, toimintaa on testattava myös talviaikaan sen tuomien erityispiirteiden huomioimiseksi​. 

Toimintamallin ydinsisältö

Toiminnan tarkoitus​

  • Liikkuvan näytteenoton tavoitteena on laboratorion näytteenottopalveluiden ​saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen​

  • Mahdollistaa uudenlainen joustava, ketterä ja asiakasystävällinen ​näytteenottopalvelu asiakkaan lähellä​

​

Suunnittelu​

  • Kehitetty Satakunnan hyvinvointialueen laboratorion, hankinta-,  kuljetus-, hygienia- ja turvallisuuspalveluiden sekä Kestävän kasvun Satakunta 2-hankkeen  tiiviissä yhteistyössä.

  • Monialaisen ja moniammatillisen yhteistyön avulla mm. hygienia- ja turvallisuusasiat on pystytty huomioimaan tarkoituksenmukaisesti

​

Kohderyhmä​

  • Kaikki näytteenottoa tarvitsevat ajanvarausasiakkaat​

  • Erityisesti ikääntyneet ja haja-asutusalueilla asuvat​

     

Toimintaperiaate​

  • Pysähtyy ennalta suunnitellulla reitillä sekä määritellyillä paikoilla

  • Näytteenottoon pääsee Satakunnan hyvinvointialueen lähetteellä​

  • Liikkuvassa näytteenotossa otetaan verinäytteitä ja vastaanotetaan asiakkaan kotona itse ottamia näytteitä​

  • Toimii ajanvarauksella (sähköinen ja puhelin)​ kiinteiden vastaanottopisteiden tavoin

​

Pilotointi​

  • Tuotetaan tietoa ja kokemuksia uuden palvelun toimivuudesta ja mahdollisista haasteista ennen käyttöönottoa osaksi hyvinvointialueen näytteenottopalvelua​

  • Ensimmäisessä vaiheessa testattiin ajoneuvoa näytteenottokäytössä​

  • Toisessa vaiheessa testattiin näytteenottoa ajanvarausperiaatteella

Näytteenottoauto.pdf (195.41 KB)

Toimintamallin aikaansaama muutos

Toiminta osoittautunut toimivaksi

  • Näytteenottoautossa pystytään palvelemaan suurinta osaa Satakunnan hyvinvointialueen asiakkaista. Verinäytteenoton koko palvelukokonaisuus onnistuu näytteenottoautossa.

Näytteenottoauto ei ole täysin esteetön

  • Pyörätuolia käyttävät asiakkaat on pystytty palvelemaan vieressä sijaitsevan rakennuksen aulatiloissa. Tämä tiedostettu näytteenottoauton jatkoa suunnitellessa.

Olosuhteet ajoneuvossa

  • Näytteenottoauton lämpötila on pysynyt asennettujen lämmitys- ja viilennyslaitteiden avulla eri keliolosuhteissa optimaalisena asiakkaille, henkilökunnalle ja verinäytteiden säilytykselle.
  • Henkilökunnan ergonomia on huomioitu hyvin, mm. näytteenottokärryä voi siirtää kummalle puolelle tahansa ja se on korkeussäädettävä,  kuten työtuolikin.
  • Näytteenottotapahtuma on suurin piirtein saman mittainen niin ajoneuvossa kuin kiinteässä laboratoriopisteessäkin.

Työntekijöiden kokemukset pilotista

  • Työ on osoittautunut mielekkääksi ja työntekijöiden näkökulmasta palvelu on toimiva.
  • Asiakkaiden ja ammattilaisten muutosvastarinnan laajuus on yllättänyt.
  • Uudessa organisaatiossa on toisinaan vaikeuksia tavoittaa tarkoituksenmukainen taho tarvittavien vastausten saamiseksi.
  • Näytteenottoauton valttikortti on sen joustavuus. Reittisuunnitelmaa voidaan muuttaa tarpeen mukaan.

Asiakaskokemus

  • Näytteenottoautoon odottaminen, ajoneuvoon siirtyminen ja näytteenotto sujuivat asiakkaiden kokemuksen mukaan hyvin.
  • Näytteenottotila koettiin hyväksi ja asiakkaat suosittelisivat palvelua ystävilleen.
  • Asiakkaat olivat yleisesti huolissaan ajoneuvon esteettömyyteen liittyvistä tekijöistä, vaikka liikuntarajoitteisilta itseltään siirtyminen ajoneuvoon sujuikin pääsääntöisesti hyvin.
  • Asiakkailta saatiin kehitysehdotuksia ajoneuvoon siirtymisen helpottamiseksi.
  • Kiinteiden pisteiden sulkeminen aiheutti negatiivista palautetta.
  • Asiakkaat kokivat näytteenottoauton palvelun pääsääntöisesti erinomaiseksi.
Toimintamallikuvauksen itsearviointilomake (467.25 KB)
Toimintamallin vaikutusten itsearviointi  (2).pdf (415.28 KB)

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Toimintamalli on sovellettavissa monille eri kohderyhmille. Toimintamallia on myös mahdollista hyödyntää muuhun liikkuvaan toimintaan esimerkiksi erityistilanteissa (esim. rokotukset). Liikkuvan toimintamallin kehittäminen vaatii yhteistyötä useiden eri toimijoiden sekä kaikkien alueen liikkuvien palveluiden kanssa, jotta vältetään yleisimmät sudenkuopat ja päällekkäisyydet. Huolellinen, moniammatillinen suunnittelu sekä riittävä viestintä suunnittelun ja toteutuksen eri vaiheissa edistää onnistunutta lopputulosta.

  • Tulee tunnistaa, mitä palveluita voidaan tuottaa liikkuvana palveluna ja mitä lisäarvoa se tuottaa asiakkaalle ja mitä organisaatiolle.
  • Toiminnan suunnittelu vaatii sekä aikaa että laajaa näkökulmaa ja osaamista, jotta kaikki tarvittava tulee huomioitua.
  • Ajoneuvon tulee soveltua tiloiltaan ja ominaisuuksiltaan siellä tuotettaviin palveluihin. Ajoneuvossa tulee huomioida asiakkaiden tarpeiden lisäksi myös ammattilaisten työergonomia ja työturvallisuus (materiaalivalinnat, vesikanisterit/puhdistus, poistumisreitit, ergonomia, esteettömyys)
  • Ajoneuvossa työskentely vaatii henkilöstöltä luovaa työotetta, ongelmien ratkaisukykyä sekä paineensietokykyä. Työnantajan tuki työntekijälle tärkeää toiminnassa.
  • Ajoneuvon reitit, matkustamiseen menevä aika ja pysähdyspaikat (”telakointipisteet”) suunniteltava huolella.
  • Ajoneuvon säilytys, huollot ym. suunniteltava hyvin etukäteen.
  • Viestintään kiinnitettävä huomiota, jotta asiakkaat löytävät palvelun ja toisaalta ne, joille se ei kenties sovi, eivät varaa vahingossa aikaa väärään paikkaan.
  • Tarvitaan yhtenäiset ohjeistukset liikkuviin palveluihin koko alueelle, sovitaan käytännöt yhdessä.
  • Kannattaa selvittää, olisiko toimintaa mahdollista kokeilla ensin leasing- tai vuokra-ajoneuvolla. Tarpeiden ja ominaisuuksien selvittyä sekä käytäntöjen kokeilun jälkeen helpompi hankkia juuri oikeanlainen ajoneuvo.

 

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Satakunnan hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Satakunnan hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Toimintamallia on kehitetty Satakunnan hyvinvointialueen laboratorion, hankinta-, kuljetus-, hygienia- ja turvallisuuspalveluiden sekä Kestävän kasvun Satakunta 2-hankkeen yhteistyönä. Pilotointialueina toimivat Karvia, Merikarvia, Luvia, Ulvila ja Pori.
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)