Alueella ei ole kotiin vietävää psykososiaalista tukea ihmisille joilla neuropsykiatrisia-, mielenterveydellisiä tai riippuvuuksien haasteita. Kuntaliitosten myötä välimatkat ovat pitkiä jolloin palveluita tarvitsevat ja niistä hyötyvät kuntalaiset jäävät helposti palveluiden ulottumattomiin heikon julkisen liikenteen ja taloudellisen tilanteensa vuoksi. Saamalla tukea ja ohjausta omassa arjen toimintaympäristössään ihmisen elämän- ja arjenhallinta sekä osallisuuden kokemus vahvistuu ja hän tulee aktiiviseksi toimijaksi omassa elämässään ja yhteiskunnassa. Hyvinvointialueiden tiukkaa taloustilannetta kuormittaa toistuvat päivystyskäynnit ja vääränlaisiin palveluihin kohdistuminen. Laki sosiaalisesta kuntoutuksesta on kirjattu vuonna 2015 mutta lakia sovelletaan hyvin vaihtelevasti ja se jättää paljon tulkinnan varaa. Toimintamallin kehittämisalueella sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa pääsääntöisesti työtoimintaa yhtenä päivänä viikossa. Liikkuvaa arjen tukea voidaan toteuttaa joko sosiaalipalveluitten alaisena sosiaalisena kuntoutuksena tai terveydenhuollon alaisena psykososiaalisena kuntoutuksena mielenterveyden-ja riippuvuuksien tulosalueen alaisuudessa. Liikkuvan arjen tuen malli toimii kokoavana linkkinä sosiaali-ja terveyspalveluiden, kolmannen sektorin sekä kunnan järjestämisvastuulla olevien työllisyyspalveluiden välillä varmistaen näin ollen asiakkaalle oikeanlaisen ja oikean aikaisen palvelukokonaisuuden. Tästä hyötyvät niin hyvinvointialue kuin kuntakin.
Tiivistelmä
Toipumisorientaatioon pohjautuvaa tavoitteellista, liikkuvaa, matalan kynnyksen tukea ja ohjausta asiakkaan kodissa ja arjen toimintaympäristöissä työikäisille, jotka tarvitsevat tukea arjen- ja oman elämänhallinnan vahvistumiseen
Arviointi
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Toimintamallin kuvaus
Alueella ei ole matalan kynnyksen liikkuvaa palvelua työikäisille joilla on eriasteisia arjenhallinnan haasteita. Kuntaliitosten myötä alue on maantieteellisesti laaja ja julkiset kulkuyhteydet heikot. Palvelut keskittyy kantakaupunkiin ja näin ollen erityisesti syrjäseudulla asuvien on hankalaa tai jopa mahdotonta hakeutua tarvitsemiensa palveluitten piiriin. Liikkuvan tuen avulla voidaan saavuttaa myös ne kuntalaiset, joiden on hankalaa tai mahdotonta pitkien/kalliiden välimatkojen vuoksi käyttää palveluita. Tänä päivänä ja tulevaisuudessa monien asioiden hoitaminen tapahtuu digitaalisessa ympäristössä. Myös hyvinvointialueen strategiassa palveluverkon rakentamiseksi painottuu digitaalisten ja etäpalveluiden kehittäminen. Kaikilla ei ole tarvittavia valmiuksia digiympäristössä toimimiselle. Liikkuvan tuen avulla voidaan motivoida ja opastaa palveluitten käyttöön asiakkaan omassa ympäristössä.
Hyvinvointialueen yhtenä tavoitteena on palvelurakenteen keventäminen omien palvelujen avulla. Mielenterveys-ja päihdepalveluissa on käynnissä asumispalvelurakenteen keventäminen omien tukiasuntojen turvin (Mikkeliin). Aikuisten palveluissa tuetaan tätä rakennetta päivä/työtoimintojen ja kotiin vietävien palvelujen avulla. Toimintaa kehitetään tukemaan kotona ja tukiasunnoissa asuvien asiakkaiden tarpeen mukaiseksi. Rinnalle kehitetään jalkautuvaa palvelua kotona asumisen tueksi. Hyvinvointialueen palveluissa avainasemassa ovat ennaltaehkäisy ja matalan kynnyksen palvelut sekä niiden kehittäminen ja toimintamallien yhtenäistäminen. Liikkuvaa tukea on tarpeen laajentaa kattamaan hyvinvointialuetta yhtenäisemmin. Hyvinvointialueen toiminnan kehittämisen painopistealueita ovat peruspalvelujen vahvistaminen, päihdepalvelujen kehittäminen sekä uusien etäpalvelujen vakiinnuttaminen osaksi palvelukokonaisuutta. Sosiaalipalveluiden peruspalvelupainotteisuudella tavoitellaan erityispalveluihin kohdentuvan paineen ja kustannusten kasvun vähentämistä. Peruspalveluihin tulee ensivaiheessa investoida, jotta niillä saadaan aikaan haluttu vaikutus.
Hyvinvointialueen palvelustrategiaan pohjautuen alueella on perusteltava tarve kotiin ja arjen toimintaympäristöön vietävään liikkuvaan arjen tukeen. Ensisijaisesti Liikkuvan tuen malli on tarkoituksenmukaista juurruttaa osaksi sosiaalisen kuntoutuksen toteuttamismallia alueellamme, koska tällä hetkellä meillä tämä toteutuu hyvin suppeana. Tämä tukee myös v.2027 valtakunnallisesti voimaan tulevaa sosiaalisen kuntoutuksen uudistusta
- Asiakkuus vahvistaa ihmisen toimintakykyä ja arjenhallintaa, myönteistä minä-käsitettä sekä valmiuksia aktiivisempaan arkeen ja osallisuuden kokemukseen
- Edesauttaa tarvittaviin, oikea-aikaisiin palveluihin pääsyä vähentäen sosiaali- ja terveydenhuollon kuormitusta ja kustannuksia
- Toiminta vahvistaa asiakkaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä ennaltaehkäisevästi että korjaavasti
- Nopea tuki/neuvonta helposti saavutettavissa ilman raskasta byrokratiaa tai odotusaikoja
- Saavuttaa myös ne kuntalaiset, joiden on hankalaa tai mahdotonta pitkien/kalliiden välimatkojen vuoksi käyttää palveluita
- Luo yhdenmukaisuutta ja tasa-arvoa hyvinvointialueelle
- Mallista hyötyvät erityisesti: päihdeongelmien kanssa kamppailevat, joilla ei ole vielä hoitomyönteisyyttä, mielenterveysongelmien kanssa kamppailevat, joilla ei ole vielä hoitomyönteisyyttä, monien haasteiden kanssa elävät, joilla ei ole diagnoosia ja sen vuoksi hoitosuhdetta mihinkään
- Työikäiset 18-65-vuotiaat alueen (hva, kunta) asukkaat jotka, tarvitsevat tukea arjen- ja oman elämänhallinnan vahvistumiseen. Erityisesti ihmiset joilla on neuropsykiatrisia, mielenterveyden ja/tai riippuvuuksien haasteita.
- Psykiatrisesta osastohoidosta ja asumis-tai kuntoutusyksiköstä kotiutuvat
- Neuropsykiatrisista haasteista kärsivät
- Haasteellisessa elämäntilanteessa olevat, itsenäistyvät täysi-ikäiset nuoret
- Aikuiset joiden työ-tai opiskelu on uhassa vaarantua arjessa selviytymisen takia
- Syrjäytyneet tai syrjäytymisuhan alla olevat
- Asunnon menettämisuhan alla olevat
-
Kriisiytyneessä elämäntilanteessa olevat
2. Hyvinvointialue:
- Työikäisten sosiaalipalvelut, mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden asumis- ja ostopalvelut
- Terveydenhuolto, mielenterveyden-ja riippuvuuksien avo-ja osastohoito, päivystys
-
Kuntouttava työtoiminta
3. Kaupungin työllisyyspalvelut
Toiminnan tarvetta ja laatua arvioidaan:
- Säännöllisesti kerättävät asiakas-ja verkostotyytyväisyys kyselyt
- Aktiivinen vuoropuhelu erilaisten yhteistyömuotojen kehittämiseksi
- Sekä asiakkaan henkilökohtaisten- että toiminnan yleisten tavoitteitten aktiivinen tarkastelu
- Asiakastyössä käytettävät mittarit
- Alueen asukkaitten hyvinvoinnin, osallisuuden ja tasa-arvon lisääminen
- Pitkien sairauslomien väheneminen
- Työllistyminen/työttömyyden/työkyvyttömyyden väheneminen
- Sosiaali- ja terveydenhuollon kuormituksen ja kustannusten vähentäminen
- Toimivan yhteistyön lisääminen eritoimijoiden välille ja yhteistyömuotojen kehittäminen
Asiakkailta ja yhteistyöverkostoilta kerätään palautetta ja kokemuksia palvelusta. Asiakastyössä käytetään mittareita joilla asiakas arvioi omaa toimintakyvyn ja osallisuuden muutosta. Käytössä Spiral, osallisuusindikaattori, pienet onnistumistarinat sekä toiminnan oma asiakastyytyväisyys-ja elämänhallinnan muutos mittaristo. Asiakkuuden alussa asiakas määrittelee itselleen tavoitteet joihin pyrkii asiakkuuden aikana. Jokainen asiakkuus on yksilöllinen ja toiminta ja tuki räätälöidään kulloisenkin tarpeen mukaisesti asiakkaan omien tavoitteiden pohjalta. Ryhmätoimintoja kehitetään ja järjestetään kulloisenkin asiakasryhmän tarpeiden ja toiveitten pohjalta. Toimintamalli pohjautuu toipumisorientaatio ajatteluun ja ajatukseen että asiakas on oman elämänsä asiantuntija.
Keskeisimpiä resursseja sosiaalisessa kuntoutuksessa ovat riittävä aika ja tavoitettavuus, mikä mahdollistaa luottamuksellisen asiakassuhteen syntymisen.
Tehostettuun työskentelyyn tarvitaan pääsääntöisesti lisää henkilöstöresursseja, koska asiakasmäärät ovat kasvussa ja tuen tarvetta on paljon. Työskentelyn intensiivisyyden lisääminen tarpeisiin räätälöidyissä palvelukokonaisuuksissa auttaa puolestaan asiakkaita hyötymään seuraavista palveluista. Ohjaajaresurssin tarve lisääntyy myös silloin, jos sosiaalisen kuntoutuksen palvelua laajennetaan hyvinvointialueilla, kuntoutusjaksot pitenevät tai ryhmätoimintaa laajennetaan. Maaseutumaisissa olosuhteissa tarvitaan työntekijöitä, jotka liikkuvat päätoimisesti maakunnassa kaupungissa olevien työntekijöiden lisäksi. Käytössä olevat resurssit vaihtelevat erilaisista pelivälineistä autoon, jolla asiakkaita viedään ajanvarauksille, palveluihin tai jolla päästään esimerkiksi luontoretkille. Käytössä voi olla organisaatiotasoista toimintarahaa asiakkaille järjestettävää toimintaa varten. Lisäksi asiakkaille voidaan myöntää harkinnanvaraisesti täydentävää toimeentulotukea, toimintarahaa ja joukkoliikenteen liput kuntoutusjakson ajalle. Pitkien matkojen ja matkakulujen on havaittu olevan etenkin ryhmätoimintaan pääsyn este pienemmillä paikkakunnilla. Yhdeksän euron toimintaraha ja tuki matkoihin voi olla ratkaiseva tekijä osallistumisen mahdollistamiseksi. (Sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalli (THL), Pekka Karjalainen, Eeva Liukko ja Heidi Muurinen)
- Mallin kehittämisen resurssit kolmivuotiselle hakekaudelle Savonlinnan toiminta-alueella oli 532 117 €
- Ohjaajia kolme
- Asiakkaita kaudella tuettiin yhteensä 98, joista pidempiä asiakkuuksia oli 78
- Asiakkaita tavattiin pääsääntöisesti kerran viikossa
- Asiakkaitten lukumäärä riippuu paljon tuen tarpeesta ja sen intensiivisyydestä sekä välimatkojen pituudesta
- Ohjaajien määrä riippuu siitä kattavaa ja intensiivistä palvelua halutaan tarjota ja kuinka laaja toiminta-alue on
- Etelä-Savon hyvinvointialueella 129 914 asukasta, joista hankkeen toiminta-alueella (Savonlinna) 31 460 asukasta, asiakkuuksia vuositasolla n. 30
- Ehdotukset ohjaajien ammattipätevyyksistä: sosionomi, sairaanhoitaja, lähihoitaja (mielenterveys- ja päihdetyö) erityisesti silloin, kun työntekijä on em. koulutuksen lisäksi suorittanut kohderyhmälle soveltuvan mielenterveys- ja tai päihdetyön erikoisammattitutkinnon tai neuropsykiatrisen valmentajan tutkinnon. Tutkinnosta riippumatta tärkeää on työntekijöiden ymmärrys toipumisorientaatiosta ja laaja-alaisesta moniammatillisesta mielenterveys- ja päihdetyöstä
- Tarvittaessa ilta-aikainen työskentely mahdollistaa myös työssäkäyville tuen
Toipumisorientaatioon pohjautuvaa tavoitteellista, liikkuvaa, matalan kynnyksen tukea ja ohjausta asiakkaan kodissa ja arjen toimintaympäristöissä työikäisille, jotka tarvitsevat tukea arjen- ja oman elämänhallinnan vahvistumiseen.
Hankkeen edetessä muodostui selkeäksi linjaksi juurruttaminen osaksi sosiaalipalveluja ja tarkennettuna osaksi sosiaalista kuntoutusta (mahd.2027-> työikäisten toimintakyvyn ja osallisuuden tuki)
Jos toiminta olisi osana esimerkiksi mielenterveyden- ja riippuvuuksien palvelua, harvempi ohjautuisi tuen piiriin, koska se vaatisi jo olemassa olevaa asiakkuutta ja ongelmat ovat saattaneet päästä jo pitkälle. Muun muassa päihteiden ongelmakäyttäjillä haasteita hakeutua hoitoon tai halukkuutta varsinaiseen hoitokontaktiin ei ole, mutta sosiaalinen tuki kotiin on helpompi ottaa vastaan, jolloin motivointi hoitoonkin mahdollistuu. Eikä myöskään kaikkia voida auttaa terveydenhoidollisin keinoin. Osa on ”liian terveitä” varsinaiseen hoitoon, mutta tuen tarve on silti ilmeinen. Myös työikäiset neuropsykiatrisista haasteista kärsivät aikuiset on havaittu järjestelmän väliinputoajiksi, jotka hyötyvät arkeen jalkautuvasta tuesta. Toisaalta mikäli asiakkaalla on jo olemassa oleva hoitokontakti tai sellaista ollaan aloittamassa, kuntoutussuunnitelmaa laatiessa terveydenhuollossa, sosiaalityö ja ei hoidollinen- kuntoutus voi olla merkittävä ja oleellinen osa kuntoutusprosessia. Liikkuvalla arjen tuella ennaltaehkäistään mitä suurimmassa määrin myös asunnottomuutta, tukemalla ja ohjaamalla asumisessa ja taloudenhoidossa.
- Inhimillinen kärsimys pienenee
- Osallisuudenkokemus kasvaa
- Häädöt vähenevät
- Terveydenhuollosta vapautuu resursseja
- Asiakas kohdentuu heti oikeisiin palveluihin
- Ongelmien kasaantumisen ennaltaehkäisy
- Säästöt hyvinvointialueelle
- Asiakkaitten ohjautuminen työelämään ja opintoihin
- Asiakkaitten kyky toimia aktiivisena yhteiskunnassa kasvaa
- Taloudelliset hyödyt yhteiskunnalle
- Palveluitten tarve vähenee
Toimintamallin liitteenä taloudellisten hyötyjen laskelmat
Mikä tahansa hyvinvointialue voi ottaa mallin käyttöön. Soveltuu toteutettavaksi myös kuntien ja järjestösektorin toimesta.Myös ostopalveluna toteutettava mahdollisuus.
Henkilöstön riittävä osaaminen ja toipumisorientaation sisäistäminen