Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Lähtötilanteen haasteena on, että Satakunnassa ei ole sovittuna toimintakäytäntöjä lasten ja nuorten psykososiaalisen tuen ja hoidon käytäntöihin eri toimijoiden kesken koko hyvinvointialueen laajuisesti. Tehtävänjaossa toimijoiden välillä on epäselvyyksiä. Ohjautuminen palveluihin tapahtuu eri alueilla eri perustein ja palveluiden sisällöissä on eroavuuksia. Siirtymissä palvelusta toiseen kuvataan haasteita sekä asiakkaiden että ammattilaisten näkökulmista. Toimijoilla on erilaisia näkemyksiä asiakkaan ohjaamisesta palveluissa sekä kunkin tehtävästä mielenterveys- ja päihdetyön kokonaisuudessa. Näihin toimintaympäristön haasteisiin pyritään toimintamallin kehittämisellä löytämään ratkaisuja.
Kehitettävä toimintamalli toteuttaa Kestävän kasvun Satakunta 2 -hankkeen tavoitetta parantaa oikea-aikaista hoitoon pääsyä ja edistää alueellista tasa-arvoa. Riittävä ja oikea-aikainen psykososiaalinen tuki ja hoito ennaltaehkäisevät raskaampien palveluiden tarvetta ja siirtävät palveluiden painopistettä ennaltaehkäiseviin ja varhaisen tuen palveluihin. Sujuvat siirtymät palveluissa ja päällekkäisen työn väheneminen parantavat palveluiden kustannustehokkuutta. Osaltaan toimintamalli toteuttaa työpaketin 4.1.A.2 tavoitetta vahvistaa mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäisyä.
Toimintamallin kehittäminen toteuttaa Satakunnan hyvinvointialueen strategian palvelemme yhdenmukaisesti arvoa yhdenmukaistamalla palveluja ja vahvistamalla oikea-aikaista ja riittävää hoitoa ja tukea. Strategian mukaisesti malli myös vahvistaa ennaltaehkäiseviä palveluja sekä palveluiden vaikuttavuutta. Toimintamallin kehittäminen vahvasti yhteistyössä palvelutuotannon kanssa toteuttaa strategian mukaista ammatillista toimintaa, jossa henkilökunta osallistuu vaikuttavan toiminnan kehittämiseen.
Lasten ja nuorten psykososiaalisen tuen ja hoidon menetelmiä on kehitetty Satakunnassa Terapiat etulinjaan toimintamallin mukaisesti. Tämä toimintamalli ja siihen liittyvä hoidon porrastus on huomioitu tämän toimintamallin kehittämisessä. Kehittämisen lähtökohtana on huomioitu myös THL:n Vaikuttavammat mielenterveyspalvelut lapsille ja nuorille toimenpidesuosituksen kuvaus perusterveydenhuollon lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyöstä.
Kuvaa lähtötilanteesta tarkennetaan toimintamallin kehittämistä varten kootuissa moniammatillisissa työryhmissä, joissa lasten ja nuorten psykososiaalisen tuen ja hoidon palvelut ovat kattavasti edustettuina.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Toimintamallin kehittämisen taustalla vaikuttaa lasten ja nuorten lisääntynyt psyykkinen oireilu. Yleisimpiä ovat ahdistus- ja mielialaoireet, joita esiintyy kouluterveyskyselyjen perusteella yleisesti myös Satakunnassa. Osaltaan lasten ja nuorten pahoinvointia ovat lisänneet muutaman vuoden takainen covid-pandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan.
Satakunnassa on kaksi selkeää kaupunkikeskittymää, Pori ja Rauma. Porin seudulla asuu noin puolet maakunnan väestöstä. Näiden lisäksi Satakunnassa on eri kokoisia kuntia, joista etäisyydet kaupunkikeskuksiin ovat pitkiä eikä julkista liikennettä juurikaan ole. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden osalta tarvitsee siis pystyä vastaamaan toisaalta Porin seudun suuren väestöpohjan tarpeisiin ja toisaalta turvaamaan yhtäläiset palvelut myös maakunnan pienempien kuntien lapsille ja nuorille.
Siirryttäessä hyvinvointialueelle vuonna 2023 lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut sisällytettiin osaksi perhekeskusten palveluja. Toimijoiden välisissä ohjautumiskäytännöissä on erilaisia toimintakulttuureja eri puolilla Satakuntaa. Osalla alueista nuorten perhekeskuksissa toimivat psykiatriset sairaanhoitajat ovat uusi palvelu, kun taas osalla alueista tällaista toimintaa on kehitetty alueen tarpeiden ja resurssien mukaisesti jo pitkään. Lasten osalta perhekeskustason mielenterveys- ja päihdepalvelut on saatu koko maakunnan kattaviksi keväällä 2025. Perhekeskusten mielenterveystyön erot näkyvät myös alueiden opiskeluhuollon ja erikoissairaanhoidon käytännöissä ja eri toimijoiden välisissä yhteistyön tavoissa.
Satakunnassa on aiemmin tehty toiminnoittain tai alueittain kehittämistyötä, joka on otettu huomioon toimintamallin kehittämisen lähtötilanteessa. Nuorisopsykiatrialla on aiemmin laadittu ohjeistus heille ohjaamiseen ja lähetteen laatimiseen. Se sisältää myös kriteerit sille, milloin lähete nuorisopsykiatrialle on ajankohtainen. Ohjeistus on päivitetty keväällä 2025 ja se on Sata-alueen työntekijöiden saatavilla IMS-järjestelmässä. Lastenpsykiatrialle ohjaamiseen ei ole vastaavaa ohjeistusta olemassa.
Perhekeskus Lounatuulen (Pori, Ulvila, Merikarvia) alueella on edeltävästi kehitetty opiskeluhuollon ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen monialaista yhteistyötä. Tämän kehittämisen yhteydessä on sovittu yhteiset yhteistyön periaatteet, esim. siirryttäessä palvelusta toiseen, ja sovittu säännöllisistä yhteisistä tapaamisista kaksi kertaa vuodessa. Kehittämisen yhteydessä sovittiin, mitä asioita opiskeluhuollossa selvitetään ennen ohjaamista mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Myös perhekeskus Etelätuulen alueella oli käyty keskustelua opiskeluhuollon ja nuorten miepä-palveluiden välisestä ohjautumisesta ja sen käytännöistä. Rauman alueella on vuonna 2022 laadittu masennuksen ja ahdistuksen hoitopolku nuorille, missä on tehty tehtävänjakoa opiskeluhuollon ja Nuorten tiimin kesken.
Toimintamallin kehittämisen lähtökohtana olevat tarpeet on kuvattu kehittämistä varten koottujen työryhmien työskentelyn pohjalta.
- Asiakkaalla on tarve selkeälle ja helposti lähestyttävälle palvelujärjestelmälle sekä arvioinnin, tuen ja hoidon saamiselle oikea-aikaisesti ja riittävästi. Siirtymävaiheissa asiakkaan tulee voida luottaa tiedon siirtymiseen ja palveluiden jatkuvuuteen. Vanhempien rooli on lasten ja nuorten tuessa ja hoidossa keskeinen, joten myös heidän mahdolliset tiedon ja tuen tarpeet on tärkeää ottaa työskentelyssä huomioon.
- Ammattilaisella on tarve tietää oma tehtävänsä mielenterveys- ja päihdetyön palvelukokonaisuudessa. Yhtä tärkeää on tuntea palvelukokonaisuuteen kuuluvat palvelut ja niihin liittyvät ohjaamiskäytännöt sekä omata riittävät taidot oman tehtävänsä mukaiseen arviointiin ja tukeen/hoitoon. Ammattilaisella tulee tarvittaessa olla mahdollisuus konsultaatiotukeen mielenterveys- ja päihdetyöhön liittyen.
- Organisaation näkökulmasta on tarvetta selkiyttää toimijoiden välistä työnjakoa ja siirtymävaiheiden sujuvuutta sekä vähentää ja ennaltaehkäistä päällekkäistä työtä. Lisäksi on tarve vahvistaa varhaista puuttumista ja oikea-aikaista tukea ja hoitoa, jotta voidaan vähentää erityispalveluiden tarvetta.
- Yhteiskunnan tasolla on tarve hillitä lasten ja nuorten mielenterveyden haasteiden lisääntymistä ja vahvistaa kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Toimintamalli koskee niitä lapsia, nuoria ja perheitä, jotka hakevat hyvinvointialueen palveluista apua mielenterveys- ja/tai päihdehaasteisiin sekä psykososiaaliseen tukeen ja hoitoon liittyvissä palveluissa työskenteleviä sote-ammattilaisia.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Toimintamallin kehittämisen tavoitteena on selkiyttää lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyöhön liittyvää työnjakoa ja siirtymävaiheita siten, että asiakas saa oikea-aikaisen tuen ja hoidon, missä siirtymät ovat sujuvia. Psykososiaaliseen tukeen ja hoitoon liittyvien palveluiden työntekijät tietävät omat roolinsa kokonaisuudessa ja tuntevat palvelukokonaisuuden ja siihen liittyvät ohjaamiskäytännöt sekä tietävät, mistä ja miten saavat tarvittaessa konsultaatiotukea työlleen.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Henkilökunnan kokemaa muutosta selvitetään kyselyllä loppusyksystä 2025. Osaltaan mittarina hyödynnetään lasten- ja nuorisopsykiatrian lähetemääriä.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Toimenpiteet
Toimintamallin kehittämisprosessi käynnistyi syksyllä 2024 työryhmien perustamisella. Kehittämiselle oli vahva johdon tuki palvelutuotannosta. Toimivan mallin kehittämisen edellytys on, että työryhmät edustavat riittävän kattavasti sekä eri palveluita, eri ammattiryhmiä että maantieteellisesti koko hyvinvointialueen aluetta. Eri tasojen esihenkilöt tulee pitää ajan tasalla työryhmätyöskentelyn etenemisestä. Tässä tapauksessa osallisuus voitiin parhaiten turvata teams-tapaamisten avulla. Jokaisesta tapaamisesta laadittiin muistio, joka jaettiin työryhmän jäsenten lisäksi myös esihenkilöille.
Lasten ja nuorten psykososiaalisen tuen ja hoidon porrasteinen malli käsiteltiin Satakunnan hyvinvointialueen Sote-operatiivisessa johtoryhmässä 24.2.2025. Työryhmässä malli hyväksyttiin ja linjattiin, että malli otetaan käyttöön 1.9.2025, kun nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden ikäraja saadaan yhtenäistettyä koko Satakunnassa. Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyön työntekijöiden yhteisillä tapaamisilla yhtenäistettiin toimintatapoja siten, että ne osaltaan tukevat mallin käyttöönottoa ja luovat valmiuksia toteuttaa hoitoa yhtenevästi perustason mielenterveys- ja päihdetyössä.
Kevään 2025 aikana malli esiteltiin kaikkien neljän perhekeskuksen perhekeskusinfoissa sekä lasten, nuorten ja perheiden sekä sairaalapalveluiden yhteistyöpalaverissa.
Elo-lokakuussa toteutettiin useita yhteistyötapaamisia esimerkiksi kasvatus- ja perheneuvonnan ja lasten mielenterveyspalveluiden sekä opiskeluhuollon ja lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen kesken. Yhteistyötapaamisiin kutsuttiin kyseisellä alueella työskentelevät työntekijät ja heidän esihenkilönsä. Myös hankeajan päättymisen jälkeen on tavoitteena järjestää yhteistyötapaamisia, joissa voidaan ratkoa toimintamallin käyttöönoton myötä esiin nousevia haasteita ja seurata mallin juurtumista käytäntöön.
Psykososiaalisen tuen ja hoidon porrasteiseen malliin liittyvien palveluiden lisäksi mallia on esitelty keskeisille yhteistyötahoille kuten lastensuojelun avo- ja sijaishuoltoon, sivistystoimialan edustajille sekä sata-alueen lääkäreille.
Yhteistyön vahvistumista psykososiaalisen tuen ja hoidon kokonaisuuteen liittyvien tahojen kesken vahvistettiin yhteisillä koulutuksilla. Ammattilaisten työn tueksi kuvattiin nuorten mielenterveyden tuen palveluketju.
Toimintamallin käyttöönottoon liittyen toteutettiin marraskuussa 2025 kysely, jolla selvitettiin, miten hyvin porrasteisen mallin mukainen tehtävä ja palvelujen väliset siirtymät ajankohtaisesti palvelukokonaisuudessa toteutuvat ja onko näissä tapahtunut muutosta. Kyselyn tuloksia hyödynnetään toimintamallin juurruttamisessa myös hanketyön jälkeen.
Resurssit
Toimintamalli koskettaa useita palveluja, jotka sijaitsevat hallinnollisesti eri kokonaisuuksien alla. Tämän vuoksi prosessi edellyttää resurssia kehittämistyön koordinointiin ja palvelutuotannon osallistumista kehittämiseen liittyvään vuoropuheluun. Porrasteisen mallin mukaisten käytäntöjen vieminen arjen työhön ottaa oman aikansa ja edellyttää prosessin seurantaa, mikä mahdollistaa esiin nousevien haasteiden (yleiset tai alueelliset) käsittelemisen. Muutoksen tukemisessa on tärkeä huomioida, että erilaisten lähtötilanteiden vuoksi muutos voi eri alueilla olla erilainen, mikä osaltaan vaikuttaa siihen koetaanko se positiiviseksi vai negatiiviseksi asiaksi.
