Lasten ja nuorten perustason mielenterveys- ja riippuvuuspalveluihin hakeudutaan Palveluluukun kautta soittamalla tai ottamalla yhteyttä chatillä. Palveluluukussa tehdään hoidon tarpeen arvio. Mikäli hoidon tarve Palveluluukussa todetaan, asiakkaalle annetaan ensikäyntiaika heti ensimmäisellä yhteydenotolla. Aiemmin tieto hoidon tarpeesta on välitetty Palveluluukusta hoitaviin yksiköihin, joista työntekijä on ottanut yhteyttä palvelun tarvitsijaan ja ilmoittanut ensikäyntiajan. Uuden toimintamallin tavoitteena on sujuvoittaa prosessia siten, että yhteydenottajan ei tarvitse jäädä odottamaan aikaa ja hoidon tarpeeseen pystytään vastaamaan nopeammin ja asiakaslähtöisemmin.
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Uusi toimintamalli vastaa Etelä-Savon hyvinvointialueen strategiassa esiin nostettuun laadulliseen tavoitteeseen sujuvista ja oikea-aikaisista palveluista sekä ihmistä lähellä olevien palveluiden kehittämisestä.
Etelä-Savon hyvinvointialueen lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluissa on ollut hyvinvointialueen muodostamisen jälkeen alueellisia eroavaisuuksia palvelujen tuottamisessa ja niiden järjestämisessä. Hoitoon hakeutumisen käytännöissä on ollut eroja ja tätä yhtenäistettiin alkuvuonna 2024 ottamalla käyttöön keskitetty hoidon tarpeen arvio, jota on toteutettu Palveluluukussa. Yhteys palveluluukkuun otetaan soittamalla tai chatin kautta. Aiemmin tieto hoidon tarpeesta on välitetty Palveluluukusta hoitaviin yksiköihin, joista työntekijä on ottanut yhteyttä palvelun tarvitsijaan ja ilmoittanut ensikäyntiajan. Eri yksiköiden tiimikäytännöissä on ollut eroja ja näin ollen alueella on ollut eroavaisuutta siinä, kuinka nopeasti tieto ensikäyntiajasta on asiakkaan saavuttanut.
Aikaisemmin hyvinvointialueen lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa tieto hoidon tarpeesta on välitetty Palveluluukusta hoitaviin yksiköihin, joista hoitaja on ottanut yhteyttä palvelun tarvitsijaan ja ilmoittanut ajan. Alueella on ollut yksikkökohtaista eroa siinä, millaisella aikataululla ja kuinka usein uusia asiakkaita on käyty tiimeissä läpi. Näin ollen asiakkaat ovat olleet keskenään eriarvoisessa asemassa ensikäyntiajan saamisen suhteen. Tiimeissä käsittely ja sen odottaminen on myös lisännyt tarpeetonta odotusaikaa asiakkaalle sekä vienyt työntekijöiden työaikaa. Asiakas ei myöskään ole kaikkialla saanut tietoa ensikäyntiajasta ensimmäisellä yhteydenotolla.
Välittömänä kohderyhmänä on alueen lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluihin perusterveydenhuoltoon hakeutuvat alle 18-vuotiaat asiakkaat.
Välillisenä kohderyhmänä on lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden perusterveydenhuollon työntekijät.
Asiakkaan näkökulma: Hoitoon pääsy sujuvoituu ja asiakas saa ensikäyntiajan nopeammin.
Työntekijän näkökulma: Kalenterin hallinnointiin tarvitaan vähemmän aikaa. Mahdollistaa ajan antamisen suoraan asiakkaan otettua yhteyttä. Tiimiaikaa vapautuu ns. asiakkaiden jakamiselta muuhun.
Kansallinen näkökulma: Hoitoon pääsy ja palvelu sujuvoituu.
Asiakkaan näkökulma: Hoitoon pääsy sujuvoituu ja asiakas saa ensikäyntiajan nopeammin. --> Hoitoonpääsyaika
Työntekijän näkökulma: Ensikäyntejä toteuttavien työntekijöiden tyytyväisyyttä ja kokemuksia uudistuksesta selvitettiin työntekijäkyselyllä noin 9 kk kuluttua uudistuksen käyttöönotosta.
Kansallinen näkökulma: Hoitoon pääsy ja palvelu sujuvoituu. --> Hoitoonpääsyaika
Ajanvarauskäytännön uudistamiseksi tuli selvittää ja ratkaista mm. seuraavat asiat:
Edellä mainittuja asioita pohdittiin ja työstettiin yhdessä sekä mielenterveys- ja riippuvuustyötä tekevien yksiköiden että aikoja antavien Palveluluukun työntekijöiden kanssa. Potilastietojärjestelmien reunaehtoja ja teknistä toteutusta suunniteltiin potilastietojärjestelmien pääkäyttäjien kanssa. Aikojen siirtämiseen ja perumiseen liittyvien käytäntöjen osalta yhteistyötä tehtiin Palveluluukun sihteerilinjan kanssa. Tiedotusta sovituista käytännöistä tehtiin koko prosessin ajan ja käytäntöjen juurtumisen varmistaminen jatkuu Palveluluukun olemassa olevissa tiimeissä.
Lasten ja nuorten perustason mielenterveys- ja riippuvuuspalveluihin hakeudutaan Palveluluukun kautta soittamalla tai ottamalla yhteyttä chatillä. Palveluluukussa tehdään hoidon tarpeen arvio. Mikäli hoidon tarve Palveluluukussa todetaan, asiakkaalle annetaan ensikäyntiaika heti ensimmäisellä yhteydenotolla. Aiemmin tieto hoidon tarpeesta on välitetty Palveluluukusta hoitaviin yksiköihin, joista työntekijä on ottanut yhteyttä palvelun tarvitsijaan ja ilmoittanut ensikäyntiajan. Uuden toimintamallin tavoitteena on sujuvoittaa prosessia siten, että yhteydenottajan ei tarvitse jäädä odottamaan aikaa ja hoidon tarpeeseen pystytään vastaamaan nopeammin ja asiakaslähtöisemmin.
Asiakkaan näkökulma sekä kansallinen näkökulma:
Hoitoon pääsy on sujuvoitunut ja asiakkaalle on voitu antaa ensikäyntiaika jo ensimmäisellä yhteydenotolla, mikäli hoidon tarve on todettu. Hoitotakuu toteutuu.
Työntekijän näkökulma:
Ensikäyntejä toteuttavat sairaanhoitajat kokivat muutoksen pääosin hyväksi. Työntekijöiden antaman kouluarvosanan keskiarvo uudistukselle oli 7,9. 72% työntekijöistä oli täysin samaa tai samaa mieltä siitä, että uudistus on ollut toimiva asiakkaan näkökulmasta ja vajaat 64% samaa tai täysin samaa mieltä siitä, että uudistus on ollut toimiva työntekijän näkökulmasta. 64% arvioi uudistuksen helpottaneen työtä ja 65% arvioi tiimiaikaa vapautuneen muille asioille.
Ensikäyntejä toteuttavien työntekijöiden tulee kalenteroida ensikäyntiaikoja sovittu määrä ajanvarauskalentereihin. Ensikäyntiajat tulee merkitä yhtenäisellä tavalla ja yhteisesti sovitulla vastaanottolajilla. Esihenkilöt huolehtivat ja seuraavat tämän toteutumista.
Hoidon tarpeen arvioita ja ajanvarauksia tekevien Palveluluukun työntekijöiden tulee opetella uusi ajanvaraustapa. Tämän osaaminen eri potilastietojärjestelmissä tulee varmistaa.
Ajanvarauksen yhteydessä annettava asiakasohjaus (mm. vastaanotolle saapuminen, ensikäyntiajan peruminen jne.) siirtyy vastaanottojen työntekijöiltä Palveluluukun työntekijöille. Näihin seikkoihin liittyvän tiedonkulun varmistamisesta huolehdittava.