Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen porrasteinen palveluketju​, Länsi-Uudenmaan HVA (RRP,P4,I1)

Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen porrasteinen palveluketju​, Länsi-Uudenmaan HVA (RRP,P4,I1)

Palveluketju ohjaa hyvinvointialueen lasten ja nuorten mielenterveys ja päihdetyötä. Palveluketjumalli kuvaa eri toimijoiden tehtävät ja vastuualueet, yhteisen arviointiprosessin, tuen sekä hoidon sisällöt sekä eri toimijoiden yhteistyörakenteet. 

Toimintamallin nimi
Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen porrasteinen palveluketju​, Länsi-Uudenmaan HVA (RRP,P4,I1)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Palveluketju ohjaa hyvinvointialueen lasten ja nuorten mielenterveys ja päihdetyötä. Palveluketjumalli kuvaa eri toimijoiden tehtävät ja vastuualueet, yhteisen arviointiprosessin, tuen sekä hoidon sisällöt sekä eri toimijoiden yhteistyörakenteet. 

Toteutuspaikka
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, lasten ja nuorten palvelut (opiskeluhuolto, lasten mielenterveyspalvelu sekä nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelu)​
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Tekijä

Tekijä

Niki Hintikka

Luotu

Luotu

26.11.2025

Viimeksi muokattu

Viimeksi muokattu

26.11.2025
Ratkaisun perusidea

Toimintamalli kuvaa koko lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden palveluketjun aina varhaisen vaiheen tuesta opiskeluhuollossa erikoissairaanhoitoon yhtenä selkeänä kokonaisuutena. Palveluketju ohjaa työnjakoa, osaamisen suunnittelua, määrittää asiakasryhmät ja niiden vastuutoimijat sekä asiakaan liikkumisen palveluiden välillä. 

Toimintaympäristö

Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat kokonaisuus, joka on Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella jakautunut kahdelle eri palvelualueelle. Lasten ja nuorten vaativa tutkimus ja hoito on  erikoissairaanhoitoa, HUS aluepoliklinikoiden järjestämää. Useiden toimijoiden muodostama palveluketju on altis osaoptimoinnille ja palveluiden katkeaminen organisaatioiden välillä haastaa sujuvien palveluiden tuottamista. Lisäksi 1.5.2025 astui voimaan lasten ja nuorten terapiatakuu, joka linjaa yksiselitteisesti perustason ja erikoissairaanhoidon työnjaosta sekä palveluiden saatavuudesta. Palveluketju työskentely tähtää yhtenäiseen kokonaisuuteen, jossa lapsen ja nuoren toimintakyky sekä oireet määrittävät oikean hoitotason. Kriteerit ja hoidon kokonaisuus on yhdessä sovittu. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmä on lapset ja nuoret ikäryhmittäin 0 – 6 vuotta, 7 – 12 vuotta sekä 13 – 17 vuotta. Lasten ja nuorten terapiatakuu liittyy osin myös hoidon porrastukseen, siitä syystä kohderyhmään kuuluvat vielä myös 18 – 22 vuotiaat nuoret aikuiset.

Ikäryhmiä yhdistää mielenterveyden- ja tai päihteiden käytön ongelmat. Edellä mainituista ikäryhmistä yhteensä noin 20 - 25% käyttää palveluketjun joitain palvelutason palveluita. Ongelmat ovat eri tasoisia ja vaativat siten eri tasoisia palveluita aina kevyestä ohjauksesta ja neuvonnasta vaativaan kuntoutuspsykoterapiaan ja erikoissairaanhoitoon.

Asiakasymmärrystä on lisätty osallistamalla kaikki lasten ja nuorten palveluiden toimijat. Lisäksi projektin alkuvaiheessa hyödynnettiin mm. nuorten asiakasraatia, joka antoi palautetta suunnitelluista palveluista.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Alueella toimii terapiakoordinaattoreita sekä projektipäällikkö, joiden tehtävä on toimintamallin jalkauttaminen osana organisaation toiminnan kehittämistä. Projektiresurssin ja organisaation esihenkilöiden yhteistyö on jatkuvaa, kokonaisuudet suunnitellaan aina yhdessä ja organisaatio on sitoutunut palveluketjun käyttöön.

Projektin päätyttyä hyvinvointialue on varannut koordinaatioresurssin osaksi pysyvää resursointia, jolloin uusien työntekijöiden koulutukset järjestetään joustavasti ilman että osaaminen vähenee. Organisaatio käy keskustelua palveluketjun toiminnasta säännöllisessä rakenteessa niin hyvinvointialueen sisällä kuin suhteessa erikoissairaanhoitoon.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Hyvinvointialue on kyennyt vastaamaan terapiatakuun aikarajoihin, hoidon saatavuus on parantunut ja tuotamme alueellisesti yhdenmukaisempaa palvelua. Peräkkäisten arviointien tarve on vähentynyt, asiakas kulkee palveluketjussa yhden ja saman arvioinnin perusteella, jolloin hoidon alku on nopeutunut. Hoidot ovat määrämuotoisia, tavoitteellisia sekä määrämittaisia, sitä kautta hoidon vaikuttavuus on parantunut ja jatkohoidon tarve on vähentynyt. Eri palvelualueet ja –linjat ovat lähentyneet yhteiskehittämisen ja määrittelyn kautta. Yllättävä piirre on ollut, että eri palvelutasoilla toimivat yksiköt syyllistyvät edelleen osaoptimointiin, joka mahdollistaa asiakkaan jäämisen ilman palvelua kahden palvelun väliin tai aiheuttaa asiakkaan siirtelyä palvelusta toiseen.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Keskeistä on vakiointi ja osaamisen varmistaminen, menetelmä ei itsessään ole ratkaisu vaan se, mitä se tuo mukanaan: yhdenmukaiset viitekehykset, suunnitelmallisuus, yhteinen arviointi ja määrämittaiset tavoitteelliset hoidot. Systeeminen muutos vaatii aikaa ja toistoja (mm. toistuvat koulutukset ja jatkuva viestintä), esihenkilöiden kontaktointia jne.