Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Maantieteellisesti laajalla 30 kunnan Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohteella on ollut alueellisesti käytössä useita erilaisia yhteydenottokanavia ja monialaisia toimintamalleja. Hyvinvointialueelle siirtymisen myötä on ollut tarve palvelujen yhdenmukaistamiselle ja toteuttamiselle, jotta palvelut ovat yhdenvertaisesti saataville alueen asukkaille. Lapsiperheiden palveluohjauksen kehittäminen on osa Pohteen perhekeskustoiminnan kehittämistyötä ja tukee hyvinvointialueen strategiaa sekä järjestämissuunnitelman tavoitteita.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Lapsiperheiden palveluohjauksen kehittämistyötä on tehty jo entisissä soteorganisaatioissa ja yhteistyössä eri perhekeskustoimijoiden kanssa. Tällä hetkellä kehittämistyöhän vaikuttaa keskeisesti tarve vahvistaa monialaista yhteistyötä eri ammattilaisten kesken. Taustalla ovat kasvaneet palvelutarpeet ja perheiden arjen kompleksiset tilanteet, jotka näkyvät monissa eri palveluissa ja toiminnoissa.
Lasten ja perheiden palveluissa palvelutarpeet ja kustannukset ovat kasvaneet korona-aikana. Perheiden palvelutarpeet ovat lisääntyneet erityisesti mielenterveys- ja päihdepalveluiden osalta. Myös aikuisten lisääntyneet mielenterveys- ja päihdeongelmat heijastuvat lasten ja nuorten palvelutarpeisiin.
Kehittämistyö tukee Pohteen strategiaa ja sote-järjestämissuunnitelman tavoitteita:
- Perhekeskuksen palvelut toimivat yhdenmukaisesti sote-keskuksissa moniammatillisesti ja jatkuvuuden turvaten.
- Toteutetaan yhdenmukainen yhden yhteydenoton asiakas- ja palveluohjauksen malli
Hyvinvointialueen organisoitumisen myötä muuttuneet tiimit ja yksiköt kaipasivat työskentelyyn konkreettista tapaa koota verkosto asiakkaan asiassa ensiyhteydenotosta alkaen. Asiakkaiden kompleksisten tilanteiden ratkaisemiseksi kaivattiin monialaista yhteistyötä, eri ammattilaisten osaamista yhteisesti jaettavaksi.
Kehitettävän toiminnan taustalla ovat kasvaneet palvelutarpeet sekä lapsiperheiden sosiaalipalveluissa ja lasten ja nuorten perustason mielenterveyspalveluissa, sekä tunnistetut yhteisasiakkuudet. Neuropsykiatrisesti oirelevien lasten ja nuorten palvelutarpeet tulivat myös esille yhteistyön tarpeiden kartoituksen yhteydessä.
Kehittämistyöllä pyrittiin löytämään päällekkäisen työn paikat ja ratkaisut päällekkäisen työn vähentämiseen. Kehittämistyön keskiössä haluttiin pitää ajatus siitä, että palvelupolun alkumetreiltä asti tarvittaessa tehtävällä yhteisellä työllä voidaan ennaltaehkäistä asiakkaan asioiden kriisiytymistä, välttää luukulta luukulle kulkeminen ja tuottaa yhteisesti yhteistä tietoa yhdessä asiakkaan itsensä ja tarvittavien ammattilaisten kesken.
Kehittämistyön lähtökohtana olevat tarpeet:
- Asiakas ei tunne sosiaali- ja terveyspalveluita eikä aina tiedä, mitä palvelua hän tarvitsee omaan tilanteeseensa. Lapsiperheiden palveluohjauksen kautta asiakas saa tarpeiden mukaisia palveluita yhdellä yhteydenotolla ja asiakas on osallisena omassa palveluprosessissa.
- Ammattilaiset eivät tunne riittävästi muiden ammattilaisten tekemää työtä tai he työskentelevät saman asiakkaan kanssa rinnakkain tietämättä toisten työskentelystä.
- Lapsiperheiden palveluohjauksen kautta käynnistyvällä monialaisella työskentelyllä varmistetaan yhdessä tehtävä tavoitteellinen työskentely ja jokaisella ammattilaiselle on sovittu vastuut asiakkaan auttamiseksi, jossa varmistetaan ammattilaisten välinen tiedonkulku.
- Sote järjestämislaki 10§ velvoittaa hyvinvointialueita yhteensovittamaan asiakkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kokonaisuuksiksi sekä osaltaan yhteen sovitettava sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujaan kunnallisten ja valtion palvelujen kanssa.
- Lapsiperheiden palveluohjaus tukee yhteensovitettuja lapsiperheiden palvelukokonaisuuksia.
Lapsiperheiden palveluohjauksen asiakkaina ovat sekä perheet että ammattilaiset. Palveluohjaukseen tehdyistä yhteydenotoista kerätään tietoa puheluidenhallintajärjestelmän kautta saduista raporteista ja erilliseen tiedonkeruulomakkeeseen. Koottu tieto tuottaa numeerista asiakasymmärrystä yhteydenottojen sisällöistä ja ajankohtaisista asiakastarpeista.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Palvelujen yhdenmukaistaminen ja toteuttaminen, jotta palvelut ovat yhdenvertaisesti saataville alueen asukkaille ja ammattilaisille.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Asiakastyytyväisyys, ammattilaisten kokema hyöty, päällekkäisen työn vähentyminen
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Lapsiperheiden palveluohjauksen käynnistämistyössä olennaista on luoda aluksi keskeisten toimijoiden ja johdon kesken yhteinen ymmärrys käsillä olevan työn keskeisistä sisällöistä, toimenpiteistä ja tarvittavista resursseista. On tärkeää, että projektin ja prosessin vastuut jaetaan selkeästi, ja kehittäjillä ja johtoryhmillä tulee olla riittävästi tilaisuuksia ja mahdollisuuksia vuoropuheluun. Implementoinnin onnistumisen edellytyksenä on monialalisen yhteistyön käyntäntöjen jatkuva seuranta, arviointi ja kehittäminen.
