Lapsiperheiden palveluohjaus Pohteella, Pohjois-Pohjanmaan hva (RRP2, P4, I1)
Lapsiperheiden palveluohjaus Pohteella, Pohjois-Pohjanmaan hva (RRP2, P4, I1)
Perhekeskusten lapsiperheiden palveluohjausnumerot palvelevat sekä kuntalaisia että ammattilaisia. Palveluohjaus tarjoaa ohjausta ja neuvontaa sekä koordinoi eri lapsiperhepalveluiden yhteistyötä verkostopalaverien järjestämiseksi.
Toimintamallin nimi
Perhekeskusten lapsiperheiden palveluohjausnumerot palvelevat sekä kuntalaisia että ammattilaisia. Palveluohjaus tarjoaa ohjausta ja neuvontaa sekä koordinoi eri lapsiperhepalveluiden yhteistyötä verkostopalaverien järjestämiseksi.
Kuva
Kuvateksti
Prosessikuvaus Rannikon perhekeskuspalveluiden monialaisesta yhteistyöstä.Ratkaisun perusidea:
Lapsiperheiden palveluohjauksen kautta annetaan neuvontaa ja ohjausta lapsen ja perheen tilannetta koskevissa kysymyksissä. Vanhempien lisäksi palveluohjaukseen voivat ottaa yhteyttä ammattilaiset, jotka tarvitsevat neuvoa asiakkaansa auttamiseksi. Lapsiperheiden palveluohjaukseen voi ottaa yhteyttä puhelimitse ja sähköpostitse tai perheille tarkoitetun sähköisen Pyydä apua -lomakkeen kautta.
Lapsiperheiden palveluohjauksen kautta vanhemmat ja perheet saavat tarvitsemaansa apua lapsiperheiden sosiaalipalvelujen ja alkuarvion, neuvolan, opiskeluhuollon, kuntoutuksen, lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden sekä koulujen ja varhaiskasvatuksen toimijoiden yhteistyönä. Yksi yhteydenottokanava ja yhtenäiset toimintatavat sujuvoittavat avun saamista ja eri ammattilaisten välistä yhteistyötä. Tapaaminen perheen ja ammattilaisten kanssa saadaan tarvittaessa sovittua nopeasti.
Palveluohjauksen tehtävät:
- Saavutettavat matalan kynnyksen yhteydenottotavat alueen asukkaille ja ammattilaisille
- Yleinen ohjaus ja neuvonta (SHL 6§)
- Ensiarvio
- Konsultointi
- Yhteydenotot ja ilmoitukset
- Verkostojen kokoaminen monialaisena yhteistyönä
- Palveluiden koordinointi
Lapsiperheiden palveluohjauksen kehittämistyötä on tehty jo entisissä soteorganisaatioissa ja yhteistyössä eri perhekeskustoimijoiden kanssa. Tällä hetkellä kehittämistyöhän vaikuttaa keskeisesti tarve vahvistaa monialaista yhteistyötä eri ammattilaisten kesken. Taustalla ovat kasvaneet palvelutarpeet ja perheiden arjen kompleksiset tilanteet, jotka näkyvät monissa eri palveluissa ja toiminnoissa.
Lasten ja perheiden palveluissa palvelutarpeet ja kustannukset ovat kasvaneet korona-aikana. Perheiden palvelutarpeet ovat lisääntyneet erityisesti mielenterveys- ja päihdepalveluiden osalta. Myös aikuisten lisääntyneet mielenterveys- ja päihdeongelmat heijastuvat lasten ja nuorten palvelutarpeisiin.
Kehittämistyö tukee Pohteen strategiaa ja sote-järjestämissuunnitelman tavoitteita:
- Perhekeskuksen palvelut toimivat yhdenmukaisesti sote-keskuksissa moniammatillisesti ja jatkuvuuden turvaten.
- Toteutetaan yhdenmukainen yhden yhteydenoton asiakas- ja palveluohjauksen malli
Lapsiperheiden palveluohjauksen asiakkaina ovat sekä perheet että ammattilaiset. Palveluohjaukseen tehdyistä yhteydenotoista kerätään tietoa puheluidenhallintajärjestelmän kautta saduista raporteista ja erilliseen tiedonkeruulomakkeeseen. Koottu tieto tuottaa numeerista asiakasymmärrystä yhteydenottojen sisällöistä ja ajankohtaisista asiakastarpeista.
Lapsiperheiden palveluohjauksen käynnistämistyössä olennaista on luoda aluksi keskeisten toimijoiden ja johdon kesken yhteinen ymmärrys käsillä olevan työn keskeisistä sisällöistä, toimenpiteistä ja tarvittavista resursseista. On tärkeää, että projektin ja prosessin vastuut jaetaan selkeästi, ja kehittäjillä ja johtoryhmillä tulee olla riittävästi tilaisuuksia ja mahdollisuuksia vuoropuheluun. Implementoinnin onnistumisen edellytyksenä on monialalisen yhteistyön käyntäntöjen jatkuva seuranta, arviointi ja kehittäminen.
- keskitetty yhteydenottotapa vapauttanut muun muassa psykiatristen sairaanhoitajien aikaa asiakastyöhön
- alueilla, joissa lasten- ja nuorten mielentervyspalveluiden hoidon tarpeen arvioon ( hta) tullaan palveluohjauksen koordinoima, hoitoon pääsy on ollut oikea-aikaisempaa ja tarvelähtöisempää.
- monialaisen yhteistyön käytänteet vakiintuvat vähitellen osaksi arkityötä
- -toimintamallin kokeilun myötä tarve kehittää/laajentaa kehittämistyötä ja selkeyttää palveluprosesseja muissakin kuin mielenterveyspalveluissa, muodostui laaja kehitettävä kokonaisuus jossa paljon eri toimijoita ja osa-alueita.
- päihdeosaamisen vahvistaminen on lisännyt päihteiden puheeksiottoa ja oikeaikaisempaa palveluun ohjautumista.
- tärkeää selkeyttää kehittämistyön johtaminen ja varmistaa hyvinvointialuetasoiset linjaukset , seurantaryhmät
- työskentelyn fokus suuntautuu yksilökeskeisestä työskentelystä perheen kokonaisvaltaiseen huomiointiin ja yhteisen, monialaisen ymmärryksen rakentamiseen perheen asioissa
- kehittämistyön vastuuttaminen, aikatauluttaminen ja kehittäjätiimin monialaisuus tukevat kehittämistyön etenemistä,
- riittävän tiivis ja systemaattinen seuranta
- toimintamallien ja käytäntöjen juurtuminen vaatii aktiivista asioiden esillä pitämistä sekä aktiivista kehittämismyönteistä yhteistyötä toimijoiden kesken.
Kansikuva
