Ennaltaehkäisevä työ on osa hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden edistämisen työtä. Yksinäisyyden ja lievien mielialaoireiden tunnistaminen, puheeksi ottaminen ja palveluohjaus kuuluu monen ammattilaisen työnkuvaan.
Lapin hyvinvointilähetetoimintamallia on kehitetty tiiviisti alueellisen ja kansallisen verkostojen kanssa. Yhteiskehittäminen on mahdollistanut eri yhteisöjen, sidosryhmien ja ammattilaisten osallistumisen pilotoinnin valmisteluun. Palautetta on kerätty hyvinvointiläheteprosessiin osallistuvilta tahoilta osana toimintamallin kehittämistä.
Hyvinvointilähetetoimintamallia on pidetty eettisesti ja taloudellisesti onnistuneena konseptina ja sen taustalla on Iso-Britannian toimintamalli, jonka tavoitteena on ollut kannustaa ja tukea pitkään sairastaneita ihmisiä löytämään kiinnostavaa toimintaa ja sosiaalisia kontakteja elämäänsä. Suomessa vastaavanlaisia piirteitä löytyy yhteisöllisessä toiminnassa, muun muassa kolmannen sektorin toiminnassa.
Ihmisten arjessa korostuu sosiaalinen tuki ja verkostot, jotka vaikuttavat yksilön koettuun hyvinvointiin, terveyteen ja osallisuuteen. Esimerkiksi köyhyys, syrjäytyminen ja sosiaalinen epätasa-arvo voivat heikentää arjessa pärjäämistä. Hyvinvointilähetetoiminnassa otetaan huomioon lähetteen saajan tilanne ja tuetaan liittymään yhteisöön omien tavoitteiden mukaisesti.
Myös väestörakenteen muutokset, kuten ikääntyminen tuo haasteita osallisuuteen ja yhteisöllisyyden tunteeseen läpi elämän. Yksinäisyyden ja syrjäytyneisyyden kokemuksen tunteeseen voi vaikuttaa myös ulkoiset tekijät, kuten leskeytyminen, eläköityminen tai uudelle paikkakunnalle muuttaminen.
Kulttuuriset tekijät voivat vaikuttaa terveyskäyttäytymiseen- ja palveluiden hyväksyttävyyteen. Lapissa saamelainen kulttuuri elää vahvana pohjoisimman Lapin alueella. Kulttuurinen monimuotoisuus ja sen huomioiminen terveys- ja hyvinvointipalveluissa on tärkeää. Saamelaisuuden osaamista Lapin hyvinvointilähetteeseen tuo asiantuntijapalvelut ja erinäiset prosessiin sitoutuneet sidosryhmät.
Toiminnan organisoitumisen ja koordinoinnin näkökulma:
Uudessa tilanteessa, jossa hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen on sekä uusien hyvinvointialueiden että kuntien lakisääteinen tehtävä. Molempien tehtävänä on toteuttaa yhdessä toimintaa ja palveluja, tukien kolmannen sektorin toimintaedelletyksiä asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.
Monitoimijaisten toimintamallien, kuten hyvinvointilähetteen, uutena haasteena on löytää tehtävä- ja vastuunjaon kysymyksiin ratkaisuja; kuka koordinoi toimintaa, miten rakennetaan poikkihallinnollista yhteistyötä ja saadaan siltoja rakennettua eri organisaatioiden välille, sekä miten madaltaa kynnystä ja lisätä ymmärrystä asiakkaiden ja potilaiden ohjautumiseen esimerkiksi kolmannen sektorin toiminnan pariin.
Hyvinvoinitilähetetoiminnan pilotoinnin konseptoinnilla pyritään löytämään monitoimijainen kollektiivimalli, joka ratkaisisi olemassa olevia haasteita ja loisi uudenlaisen mallin tehdä yhteistyötä.
Asiakasnäkökulma:
Hyvinvointilähetteen tavoitteena on edistää täysi-ikäisten asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja osallisuutta auttamalla löytämään tarpeidensa mukaista toimintaa.
Tarve hyvinvointilähetteelle voi muodostua useista syistä, joita voivat olla esimerkiksi yksinäisyys, lievät mielialaoireet, syrjäytyminen tai sen riski. Tarve voi syntyä myös elämäntapamuutoksen, kuten eläköitymisen, leskeytymisen, sairastumisen tai vaikkapa uudelle paikkakunnalle muuton seurauksena.
Hyvinvointilähete kohdentuu tilanteisiin, joissa ihmisellä on erityisiä tarpeita tai esteitä osallistua hyvinvointia ja terveyttä edistävään toimintaan omin voimavaroin. Tarvittaessa koulutettu linkkihenkilö motivoi ja tukee lähetteen saajaa yhteisöllisen toiminnan pariin.
Hyvinvointilähete vastaa tarpeisiin, joita ei voida korjata peruspalveluissa, mutta jotka pitkittyessään vaikuttavat mielialaan ja saattavat muuttua terveydellisiksi haasteiksi. Parhaimmillaan osallisuuden kokemuksen vahvistaminen saa asiakkaan näkemään itsensä osana yhteisöä.
Ammattilaisen näkökulma:
Koska asiakas- ja potilasmäärät ovat suuret ja ammattilaisella on yhä kasvaa määrä haltuunotettavaa ohjeistusta ja menetelmäosaamista, niin helposti jää asiakasohjauksen tekeminen puutteelliseksi. Pitäisi olla aikaa perehtymään oman työn lisäksi paikallisiin muihin palveluihin, yhteisöihin ja toimintaan, joihin voisi omaa asiakaskuntaa tarvittaessa ohjata mikäli esiin nousee mielekkään toiminnan ja yhteisöllisyyden tarpeita.
Hyvinvointilähetteen tekemisen kautta lähetteensaaja saa tarvittavan tuen tähän ohjautumiseen ja ammattilainen voi keskittyä omiin tehtäviinsä.
Yhteisöjen näkökulma:
Aikaisemman kokemuksen myötä hyvinvointilähetetoiminnassa on huomattu olemassa olevan toiminnan ja tiedon näkymäksi tekemisen merkitys. Olemassa olevan toiminnan näkyminen vahvistaa myös toimintaan ohjausta ennaltaehkäisevästi, myös ilman hyvinvointilähetteen kirjaamista.
Hyvinvointilähetetoiminnan on tarkoitus vahvistaa olemassa olevaa toimintaa, siihen ohjautumista ja yleisellä tasolla järjestötiedon näkeväksi tekemistä niin asukkaille, ammattilaiselle ja linkkihenkilöille.
Hyvinvointilähetteen monialainen lähestymistapa edistää osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tarjoamalla lähetteen saajille mahdollisuuksia löytää ja osallistua yhteisölliseen toimintaan, sekä tukea yksilöitä ja yhteisöjä kehittämään osallisuutta ja voimavaroja.
Yhteiskunnan näkökulmasta väestön ikääntyminen, hyvinvointivajeiden kasautuminen sekä yksinäisyyden lisääntyminen ovat kehityssuuntia, jotka uhkaavat heikentää kansalaisten hyvinvointia sekä kasvattaa terveyseroja ja sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksia. Esimerkiksi yksinäisyys, joka usein on hyvinvointilähetteen tekemisen taustalla, koskettaa kaikkia ikäluokkia ja voi pitkittyessään johtaa niin henkisiin kuin fyysisiinkin kipuihin ja sairauksiin. Yksinäisyyttä koki 29,7 % 16 vuotta täyttäneistä henkilöistä vuonna 2022.
Hyvinvointilähetteen kehittämisen taustalla on tahtotila vastata kokonaisvaltaisemmin sosiaali- ja terveyspalveluissa asioivien avuntarpeeseen, kuten jo mainittuun yksinäisyyteen ja arjen mielekkyyden lisäämiseen. Vuonna 2019 teetetyn kyselyn perusteella suomalaiset näkivät terveyspalvelut ensisijaisina asiointikanavina myös arjen haasteisiin liittyvissä tilanteissa. Kyselyssä 35 % vastaajista valitsi terveyspalvelut ensisijaisena apua tarjoavana tahona arjen haasteissa ja 10 % sosiaalipalvelut. Lähes 10 % ei kuitenkaan tiennyt, mistä apua hakisi.
Myös yksinäisyyden kokemukseen haetaan apua terveyspalveluista. Toistuvasti paljon palveluita käyttäväksi kohderyhmäksi on tunnistettu yksinäiset tai yksinäiseksi itsensä kokevat asiakkaat, joiden sosiaalisten kontaktien määrä on vähäinen. Tämä ryhmä paljon palveluita käyttäviä asiakkaita ei varsinaisesti hyödy palveluista, mutta hakeutuu toistuvasti niiden piiriin. Julkisen talouden näkökulmasta keskeisiä asiakkaita ovat nämä kohderyhmät, jotka käyttävät paljon palveluita, eivät välttämättä lääketieteellisesti diagnosoidut asiakkaat. Tämä pieni, paljon palveluita käyttävä osa väestöstä, aiheuttaa merkittävän osan terveyspalveluiden kustannuksista.
Vuonna 2019 Rovaniemellä järjestetyssä Social Prescribing -seminaarissa hahmoteltiin toimintamallin kokeilemista Lapin maakunnassa, jonka seurauksena Lapin sairaanhoitopiiri lähti ensimmäisenä Suomessa kokeilemaan hyvinvointilähetetoimintaa vuonna 2020 sosiaali- ja terveysministeriön tuella. Toiminta sai myös positiivisia kokemuksia helmikuussa 2022 päättyneestä Linkki lappilaiseen hyvinvointiin -hankkeesta, ja joulukuussa 2022 päättyneestä Hyvinvointilähete ja -lähetti tukena Covid-19 -pandemian jälkeisessä arjessa -hankkeista.
Aikaisempien kokeilujen aikana hyvinvointilähetteitä kirjattiin noin sata kappaletta, tärkeiksi jatkokehittämistavoitteiksi kokeiluista muodostui yhteisöjen merkitys hyvinvointilähetetoiminnassa, sekä olemassa olevan toiminnan näkyväksi tekeminen.
Asiakkaita on osallistettu hyvinvointilähetetoiminnan kehittämiseen myös kaupunkialueita palvelevaksi kokonaisuudeksi, Rovaniemen kaupungin ja VASA 2-hankkeen yhteistyössä laatimassa esiselvityksessä hyvinvointilähetteen käyttöönotosta Rovaniemen kaupungissa. Esiselvitys laadittiin palvelumuotoilun keinoin osallistamalla alueen toimijoita ja sidosryhmiä yhteensä kolmeen yhteiskehittämistyöpajaan.
Vaikutustiedon kerääminen 2/2022 valmistuneesta Lapin Yliopiston tutkimuksesta, jonka tavoitteena oli 1) tehdä näkyväksi hyvinvointilähetetoimintaa, sen suunnittelua ja toteutusta sekä toiminnan ympäristöjä ja toimintaan osallistuneita tahoja, 2) tuoda esiin kokemuksia toimintaan jollain tavalla osallistuneiden näkökulmasta, ja 3) tuottaa tietoa siitä, miten toteutunut toiminta, tulokset ja kokemukset suhteutuvat koko hankkeelle asetettuihin tavoitteisiin.
Tällä hetkellä toiminnassa olevia linkkihenkilöitä osallistetaan kokemusasiantuntijoina ja lähetteen saajista pyritään ottamaan mukaan toiminnan jatkokehittämiseen kehittäjäasiakkaina. Myös lähetteen tekijöiltä kerätään palautetta toimintamallin kehittämiseksi.
Jokaiselta hyvinvointilähetteen saaneelta osana läheteprosessia kerätään myös avoin palaute hyvinvointilähetteeseen liittyvistä kokemuksista sekä NPS, suositteluhalukkuus asteikolla 1-10.
