Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen ja uhrin auttaminen, Itä-Uudenmaan HVA (RRP, P4, I1)

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen ja uhrin auttaminen, Itä-Uudenmaan HVA (RRP, P4, I1)

Toimintamalliin on kuvattu Itä-Uudenmaan alueen palvelut lähisuhdeväkivaltaa kokeville sekä toimintaohjeet ammattilaiselle, joka kohtaa lähisuhdeväkivaltaa kokevia. 

Toimintamallin nimi
Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen ja uhrin auttaminen, Itä-Uudenmaan HVA (RRP, P4, I1)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Toimintamalliin on kuvattu Itä-Uudenmaan alueen palvelut lähisuhdeväkivaltaa kokeville sekä toimintaohjeet ammattilaiselle, joka kohtaa lähisuhdeväkivaltaa kokevia. 

Toteutuspaikka
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Tekijä

Tekijä

Laura Rosenberg

Luotu

Luotu

13.8.2025

Viimeksi muokattu

Viimeksi muokattu

17.12.2025
Ratkaisun perusidea

Palveluketjun tavoitteena on mahdollistaa saavutettavat ja oikea-aikaiset palvelut lähisuhdeväkivaltaa kokeneille tarjoten ammattilaisille työväline lähisuhdeväkivallan tunnistamisen ja puheeksioton sekä väkivaltaan puuttumisen tueksi. 

Toimintaympäristö

Väkivalta on merkittävä kansanterveydellinen ja -taloudellinen ongelma. Palveluiden hajanaisuus ja puutteet palveluketjujen määrittelyssä johtavat helposti siihen, että väkivallan kokijat ja tekijät eivät välttämättä saa tarvitsemaansa apua. (THL 2023.) 

 Vuonna 2022 fyysistä tai henkistä lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden 20-64-vuotiaiden osuus oli 10 % Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen 20-64-vuotiaasta väestöstä. Luku oli koko maan korkeimpia. 65 vuotta täyttäneillä vastaava luku oli 3,9, %. (Sotkanet 2022) Tiedetään kuitenkin myös, että todellisuudessa luvut ovat tätäkin korkeampia, sillä suuri osa lähisuhdeväkivallan kokemuksista jää piiloon. 

Lähisuhdeväkivaltaa kokeneen palveluketju yhtenäistää alueellisia käytäntöjä ja varmistaa, että kaikilla olisi mahdollisuus saada samankaltaista palvelua.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kehittämistyön kohderyhmänä ovat lähisuhdeväkivaltaa kokeneet asukkaat ja kaikki alueen ammattilaiset, jotka kohtaavat lähisuhdeväkivallan kokijoita ja tekijöitä. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Käyttöönotto edellyttää palveluketjun kuvaamisen lisäksi 

  • viestintää
  • prosessikuvauksen liittämistä osaksi muita olennaisia prosesseja sekä
  • prosessikuvauksen liittämistä osaksi koulutussisältöjä

Prosessikuvausta juurrutetaan osana lähisuhdeväkivallan ehkäisyn rakenteita ja juurruttamisesta vastaa ehkäisevän työn erityisasiantuntija yhdessä lähisuhdeväkivallan ehkäisy työryhmän kanssa. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Kehittämistyö on yhdenmukaistanut alueellisia käytäntöjä lähisuhdeväkivallan puheeksiotossa ja varhaisessa tunnistamisessa sekä lähisuhdeväkivaltaan puuttumisessa. Palautteen perusteella voidaan olettaa, että prosessikuvaus vastaa ammattilaisten tarpeeseen ja täydentää osaamisen vahvistamisen kokonaisuutta tarjoten konkreettisia työkaluja osaksi koulutussisältöjä.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Palveluketjun kuvaaminen on pitkäjänteistä työtä ja vaatii monialaista asiantuntemusta. Tärkeää on osallistaa laajasti eri ammattilaisia kuvauksen luomiseen, jotta se palvelee mahdollisimman suurta ammattilaistajoukkoa. Yleisen kuvauksen lisäksi organisaatioissa tarvitaan yksikkökohtaisia ja kohdennettuja prosesseja palveluketjun toteutumiseksi sekä kirjaamisohjeita, joita tässä kuvauksessa ei ole käsitelty. 

Kansikuva
Kuvassa on Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen kartta sekä hyvinvointialueen logo ja EU-logo.

Kehittämisen vaihe

Kehitteillä

Ilmiöt

Kohderyhmä