Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella ei ole ollut selkeitä palveluketjuja lähisuhdeväkivallan eri osapuolille. Alueella on tehty laajasti kehittämistyötä vahvistaen lähisuhdeväkivallan ehkäisyn rakenteita osana hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämistä ja tämän seurauksena on todettu tarve lähteä kuvaamaan lähisuhdeväkivallan kokijan palveluketjua.
Vuonna 2024 Itä-Uudenmaan alueella toteutettiin kysely Päihde- ja mielenterveystyön osaamisen ja yhteistyön kehittämistarpeista Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella. Kyselyyn vastasi 335 ammattilaista hyvinvointialueelta ja alueen kunnista. Kyselyn perusteella 53 % vastaajista koki tietävänsä minne voi ohjata lähisuhdeväkivaltaa kokevan tai tekevän asiakkaan, jos ei voi itse auttaa häntä. Sen sijaan 41 % oli asiasta eri mieltä ja 6 % ei osannut vastata väittämään. Kyselyn perusteella toivottiin myös koulutusta lähisuhdeväkivallasta.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Väkivalta on merkittävä kansanterveydellinen ja -taloudellinen ongelma. Palveluiden hajanaisuus ja puutteet palveluketjujen määrittelyssä johtavat helposti siihen, että väkivallan kokijat ja tekijät eivät välttämättä saa tarvitsemaansa apua. (THL 2023.)
Vuonna 2022 fyysistä tai henkistä lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden 20-64-vuotiaiden osuus oli 10 % Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen 20-64-vuotiaasta väestöstä. Luku oli koko maan korkeimpia. 65 vuotta täyttäneillä vastaava luku oli 3,9, %. (Sotkanet 2022) Tiedetään kuitenkin myös, että todellisuudessa luvut ovat tätäkin korkeampia, sillä suuri osa lähisuhdeväkivallan kokemuksista jää piiloon.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella on tunnistettu puutteita, jotka johtavat siihen, että lähisuhdeväkivallan eri osa puolet eivät välttämättä ohjaudu oikean avun piiriin. Lähisuhdeväkivaltaan puuttumisen ja uhrin auttamisen prosessikuvaus yhtenäistää alueellisia käytäntöjä ja varmistaa, että kaikilla olisi mahdollisuus saada samankaltaista palvelua.
Kehittämistyön kohderyhmänä ovat lähisuhdeväkivaltaa kokeneet asukkaat ja kaikki alueen ammattilaiset, jotka kohtaavat lähisuhdeväkivallan kokijoita ja tekijöitä.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Lähisuhdeväkivaltaan puuttumisen ja uhrin auttamisen prosessikuvauksen tavoitteena on yhdenmukaistaa alueellisia käytäntöjä lähisuhdeväkivaltaan puuttumiseksi sekä varmistaa, että lähisuhdeväkivaltaa kokevat saavat samankaltaista ohjausta ja neuvontaa ammattilaisesta riippumatta. Prosessikuvauksen tavoitteena on myös tarjota työkalu muiden prosessien kehittämiseen, jotta lähisuhdeväkivallan varhainen tunnistaminen ja puheeksiotto toteutuu systemaattisesti eri sosiaali- ja terveydenhuollon prosesseissa.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Käyttöönotto edellyttää prosessin kuvaamisen lisäksi
- viestintää
- prosessikuvauksen liittämistä osaksi muita olennaisia prosesseja sekä
- prosessikuvauksen liittämistä osaksi koulutussisältöjä
Prosessikuvausta juurrutetaan osana lähisuhdeväkivallan ehkäisyn rakenteita ja juurruttamisesta vastaa ehkäisevän työn erityisasiantuntija yhdessä lähisuhdeväkivallan ehkäisy työryhmän kanssa.
