Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Työllistymistä edistävissä sosiaalipalveluista puuttui asiakkaille sopiva työhön pääsyä tukeva toimintamalli. IPS-työhönvalmennuksesta oli saatu lupaavia tuloksia psykoosisairaiden henkilöiden työllistämisessä. Mallia oli testattu myös muilla asiakasryhmillä kansainvälisesti. Varsinais-Suomen hyvinvointialueella päätettiin pilotoida työhönvalmennusmallia nyt työllistymistä edistävien sosiaalipalvelujen asiakkaille RRP-hankerahoituksen (Suomen kestävän kasvun -ohjelma) turvin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos oli mukana koordinoimassa hanketyötä.
Liitteenä linkki Varsinais-Suomen kestävän kasvun sivulle Innokylässä.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Kehittämistyön alkaessa uusi hallitusohjelma aiheutti muutoksia toimintaympäristöön mm. kuntouttavan työtoiminnan järjestäjätaho tulevaisuudessa oli vielä epäselvä elokuussa 2023. Toimeentulotukeen, asumistukeen ja työttömyysturvaan kaavailtiin tiukennuksia. Hallitus suunnitteli uudistavansa sosiaaliturvaa siten, että järjestelmä on tulevaisuudessa yksinkertaisempi ja työhön kannustavampi. (Valtioneuvoston julkaisu Vahva ja välittävä Suomi Neuvottelutulos hallitusohjelmasta 16.6.2023).
Tämä laatuperusteinen työhönvalmennus-pilotti integroitiin Varhan työllistymistä edistävien sosiaalipalvelujen yhteyteen.
Liitteenä linkit lakiin kuntouttavasta työtoiminnasta ja sosiaalihuoltolakiin.
Työllistymistä edistävissä sosiaalipalveluissa on asiakkaita esimerkiksi kuntouttavassa työtoiminnassa, sosiaalisessa kuntoutuksessa tai heitä kohdataan muuten aktivointisuunnitelmia tai monialaisia työllistymissuunnitelmia tehdessä. Monella on intensiivisen tuen tarve työelämään siirtymiseksi ja siellä pysymiseksi.
Laatuperusteinen työhönvalmennus on asiakaslähtöinen toimintamalli missä asiakas määrittää palvelun sisältöä ja tuen laajuutta. Työhönvalmennettavien vertaistukiryhmiä ja asiakasraati järjestettiin. Työpaketin ohjausryhmässä oli mukana kokemusasiantuntija.
Asiakasraadin osallistujat toivoivat, että työhönvalmentajat ottavat asiakkaan "omakseen", ymmärtävät asiakkaan kokonaistilanteen ja hoitaisivat prosessin loppuun asti. On tärkeää, että asiakas tietää, miten hänen valmennuksensa jatkuu prosessin aikana.
Kun kehittämistyö alkoi, oli sovittuna kohderyhmänä kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat. Työhönvalmennus alkoikin tämän kohderyhmän kanssa 10/23, mutta 03/24 kohderyhmää laajennettiin siten, että työhönvalmennukseen pääsivät muutkin työllistymistä edistävien sosiaalipalvelujen asiakkaat.
Liitteenä vertaistukiryhmän sisältö ja asiakasraadin suunnitelmapohja.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Kehittämistyön tavoitteena oli uudenlaisen toimintamallin pilotointi ja juurruttaminen osaksi hyvinvointialueen palveluja. Mallilla tavoitellaan sitä, että työllistymistä edistävien sosiaalipalvelujen asiakkailla on jatkossa aiempaa paremmat mahdollisuudet saada tukea työelämään siirtymisvaiheessa.
Mitä konkreettista haluttiin saada aikaan?
•Laatuperusteinen työhönvalmennus juurtuu osaksi Varhan työllistymistä edistäviä palveluja.
•Yhteistyötahot tuntevat palvelun, osaavat ohjata ja osallistua.
•Työhönvalmennuksen turvin on mahdollista siirtyä aiempaa nopeammin kuntouttavasta työtoiminnasta avoimille työmarkkinoille.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Suunnitelmana oli seurata asiakkaiden, työnantajakontaktien, eri työnantajien, työssä olevien tai työnhakuun osallistuvien henkilöiden, ammatilliseen koulutukseen osallistuvien asiakkaiden ja kuntoutus- tuki ja ohjauspalvelujen erikoisammattitutkinnon suorittavien hanketyöntekijöiden määrää. Kuvaamiseen suunniteltiin käytettävän IOOI-ketjua (Input/Panos, Output/Tuoto, Outcome/Vaikutus, Impact/Vaikuttavuus).
Asiakastyön mittareiksi valittiin työkykyjana, valmius palata työhön, osallisuusindikaattori ja työhönpaluun pystyvyyden tunne.
Prosessin mittaamiseen em. lisäksi suunniteltiin käytettävän myös asiakas- ja työnantajatyytyväisyyskyselyjä.
Liitteenä linkki Sitran artikkeliin "Kannattaako vaikuttavuutta yrittää mitata".
Toimintamallin keskeiset edellytykset
- Tee juurrutus- ja viestintäsuunnitelmat.
- Ota toimintatapojen ja rakenteiden muuttamiseen vaikuttavat tahot ja sidosryhmät mukaan ohjausryhmään.
- Visualisoi työhönvalmentajien työn kuvaus ja tee tarvittavat markkinointi ja esittelymateriaalit.
- Arvioi tuotannon kanssa toiminnan tarvelähtöisyys
- Anna työllistymistä edistävien sosiaalipalvelujen toimijoille tietoa työhönvalmennuksesta ja varmista, että työhönvalmentajat pääsevät mukaan alueen tiimeihin.
- Pohtikaa yhdessä etukäteen, miten toimia mahdollisen muutosvastarinnan ilmetessä kehittämistyön alussa.
- Tee asiakasosallisuussuunnitelma.
- Osallista asiakkaat kehittämiseen, jotta saadaan käyttäjä- ja asiakasnäkökulma mukaan.
- Mieti miten mittaat vaikuttavuutta ja hyötyjä ja valitse mittarit.
- Visualisoi sitten saadut tulokset ja esittele niitä ohjausryhmälle ja johdolle.
- Hanki kehittämistyölle puolestapuhujia alueilla, yhteistyötahoilla ja sidosryhmillä.
- Huolehdi siitä, että mukana olevien tahojen ja sidosryhmien roolit tulevaisuudessa on kuvattu mallin kehittämisen jälkeen.
- Sovi kirjaamiskäytännöstä ja hanki sille selkeä lupa ja ohje.
- Järjestä sote-ammattilaisille koulutusta tarpeiden mukaan (esimerkiksi IPS-menetelmä koulutus ja kuntoutus-, tuki- ja ohjauspalvelujen erikoisammattitutkinto) ja mainosta Työterveyslaitoksen Työkyvyn tuki-koulutusta, sekä muita Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen ja Kelan järjestämiä työkyvyn tukeen liittyviä koulutuksia.
- Työhönvalmentajat on hyvä ottaa mukaan työkyvyn tuen tiimeihin, jotta palvelu tulee laajemmin tutuksi.
-
Huolehdi siitä, että toimintamallin juurrutuksesta aloitetaan keskustelu johdon kanssa hyvissä ajoin.
Juurrutustavoitteita tehty osin mukaillen Sari Ullgren-Lajusen ja Kati Rantalan ajatuksia blogikirjoituksessa: Kuinka saada hankkeen tulokset juurtumaan rakenteisiin joita ei vielä ole.
Sosiaalihuollon laatuperusteinen työhönvalmennus voidaan juurruttaa osaksi hyvinvointialueen toimintaa esimerkiksi todentamalla työttömien osatyökykyisten nopeampi työllistyminen avoimille työmarkkinoille verrattuna perinteisiin menetelmin, jossa kuntoutetaan ensin pitkäänkin ja vahvistetaan työelämävalmiuksia ennen siirtymistä avoimille työmarkkinoille. Työmenetelmän menestyksekäs käyttöönotto edellyttää uudenlaista ajattelutapaa, siten että työ tukee kuntoutumista, eikä asiakkaan tarvitse olla täysin kuntoutunut työelämään palatakseen. Työelämään paluun ja siellä pysymisen onnistuminen on mahdollista työhönvalmentajan tuen turvin. Asiakkaiden työllistyminen vähentänee myös sosiaalihuollon kustannuksia.
Liitteenä linkit THL:n IPS työhönvalmennus sivulle ja blogikirjoitukseen: "Kuinka saada hankkeen tulokset juurtumaan rakenteisiin joita ei vielä ole".
