Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Osana sosiaali- ja terveysministeriön Työkykyohjelmaa mallinnetaan Työkykyohjelman hankkeiden toimialueilla laatukriteereihin perustuvaa tuetun työllistymisen työhönvalmennusta. Laatukriteerit perustuvat IPS (Individual Placement and Support)-laatukriteereihin, jotka on kehitetty Yhdysvalloissa edistämään mielenterveyskuntoutujien työllistymistä. Työkykyohjelman toimesta laatukriteereitä on muokattu niin, että ne palvelevat suurempaa osatyökykyisten ryhmää.
Keski-Suomen alueella työttömän asiakkaan on mahdollista saada työhönvalmennusta TE-palveluiden tai työllisyyden kuntakokeilun kautta tai osana Kelan ammatillista kuntoutusta. Nämä toimijat järjestävät työhönvalmennuksen ostopalveluna, mutta palvelu ei välttämättä perustu laatukriteereihin. Keski-Suomen TE-palvelut pilotoi vuonna 2020 työhönvalmennusta 30 asiakkaalleen ostaen palvelun yksityiseltä palveluntuottajalta. Laatukriteereihin perustuvasta tuetusta työhönvalmennuksesta voisi hyötyä useampi asiakas kuin tällä hetkellä palveluun näitä väyliä pitkin ohjautuu.
Keski-Suomen alueella Jyväskylän kaupungin vammaispalveluiden hallinnoima Työvalmennuspalvelu Kätevä on yksi harvoista julkisen sektorin palvelutuottajista, jotka tarjoavat työhönvalmennusta asiakkailleen. Työvalmennuspalvelu Kätevän palvelut järjestetään työikäisille kehitysvammaisille ja toimintamalli on kuvattu Innokylään.
IPS-laatukriteereihin perustuvaa tuettua työhönvalmennusta on toteutettu muissa Pohjoismaissa hyvin tuloksin ja tämän perusteella sen uskotaan saavuttavan hyviä tuloksia myös Suomessa.
Työkykyohjelman operatiivisesta toiminnasta vastaavan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen henkilöstö on luonnut työhönvalmennuksen tueksi materiaaleja ja työkaluja työhönvalmennuksen eri vaiheisiin. Osa materiaaliaaleista ja työkaluista on muokattu IPS-laatukriteeristön tueksi luoduista materiaaleista. Materiaalit on koostettu sivupalkkiin.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Pitkäaikaistyöttömät ja osatyökykyiset ovat monesti hankalimmassa asemassa työllistymisen suhteen. He saattavat tippua työllistymiseen tähtäävistä palveluista tai jumiutua työllistymiseen tähtäävälle palvelupolulle, eikä heille välttämättä löydy oikeita tai parhaita väyliä työllistymiseen. Ennestään käytössä olevien palvelujen rinnalle pyritään lisäämään IPS-laatukriteereihin perustuvaa tuetun työllistymisen työhönvalmennusta, joka on Kuntoutussäätiön selvityksen mukaan 2-3 kertaa vaikuttavammin työllistävä verrokkeihin nähden.
Uudella palvelulla pyritään lisäämään erityisesti hankalasti työllistyvien asiakkaiden työllistymistä avoimille työmarkkinoille yhdessä muiden Meijän kyvyt käyttöön -hankkeessa kehitettävien toimintamallien kanssa. Toteutuessaan laatukriteereihin perustuva työhönvalmennus asettuu osaksi työkyvyn tuen palvelukokonaisuutta. Mallinnus toteutetaan Keski-Suomen hyvinvointialueelle, joka on luonteva valinta Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen käynnistyessä.
Erityisesti osatyökykyiset ja pitkäaikaistyöttömät ovat huonossa työmarkkina-asemassa ja tarvitsevat työllistymistä tukevia toimia työllistyäkseen avoimille työmarkkinoille. Kuntoutussäätiön tekemän "Selvitys sijoita ja valmennamallin (IPS-mallin) tuloksista ja toimeenpanosta" -selvityksen mukaan laatukriteereihin perustuvaan tuetun työllistymisen työhönvalmennukseen osallistuneet työttömät työllistyivät yli kaksi kertaa paremmin verrokkeina toimineisiin ammatilliseen koulutukseen, siirtymätyöllisyysmalleihin tai psykiatriseen hoitoon nähden.
Tästä syystä näin vaikuttavaa palvelua olisi syytä lisätä ja pyrkiä tarjoamaan laatukriteereihin perustuvaa tuetun työllistymisen työhönvalmennusta kaikille, jotka siitä hyötyisivät. Työnhakijoiden työllistymisnäkymät paranisivat tarjoamalla heille laatukriteereihin perustuvaa tuetun työllistymisen työhönvalmennusta, minkä lisäksi paremmalla osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistymisasteella olisi mahdollisuus vastata kasvavaan työvoimapulaan ja työllisyystavoitteisiin.
Ammattilaisten osaamisen lisäämiseksi Meijän kyvyt käyttöön -hanke järjesti keväällä 2022 "Laatukriteereihin perustuvan työhönvalmennuksen IPS - koulutus" yhteistyössä Kuntoutussäätiön, Vatesin ja Kehitysvammaliiton kanssa. Koulutusta tarjottiin kuntien vammaispalveluiden, kuntouttavan työtoiminnan, työllisyyspalveluiden ja muiden kohderyhmään kuuluvien kanssa työskenteleville ammattilaisille sekä järjestöjen henkilöstölle. Koulutukseen osallistui 24 henkilöä.
Hankkeessa on työstetty laatukriteereihin perustuvan tuetun työllistymisen työhönvalmennukseen liittyvän tiedon lisäämiseksi käsikirja, joka on jaettu ensisijaisesti edellä mainittuun koulutukseen osallistuneille ja se on tarkoitettu käytettäväksi myös kaikille muille asiasta kiinnostuneille. "Laatukriteereihin perustuvan tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen käsikirja" -nimellä kulkevaan oppaaseen on koostettu perustietoa yksiin kansiin. Laatukriteerit käsikirjassa kerrotaan laatukriteereiden taustaa ja tarkoitusta, käsitellään menetelmän kahdeksan periaatetta, avataan työhönvalmennuksen vaiheita ja prosessia, kuvataan työhönvalmentajan ja tiiminvetäjän tehtävänkuvaa, tuodaan muutamia keskeisiä käsitteitä esittelyyn ja loppuun on koostettu laatukriteereiden toteuttamisen kannalta tärkeät lomakkeet ja nettiosoitteet. Laatukriteerit käsikirjan löydät tästä linkistä.
Palvelun kohderyhmänä ovat haastavassa työmarkkina-asemassa olevat osatyökykyiset sekä pitkäaikaistyöttömät, joiden työllistymisen haasteisiin on perehdytty pilottikuntien ja TE-palveluiden ammattilaisten kanssa järjestetyissä Teams-palavereissa. Tämän lisäksi asiakasymmärrystä on kerrytetty osallistumalla Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tapahtumiin, joissa asiakasryhmää ja asiakasryhmän palveluita on käyty läpi sekä perehtymällä tutkimuksin ja selvityksiin liittyen osatyökykyisyyteen, työttömyyteen sekä työllistymistä edistäviin palveluihin. Myös muiden hankkeessa toteutettavien toimintamallien kehittäminen on lisännyt asiakasymmärrystä.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Tavoitteena on mallintaa Keski-Suomen alueelle toimivaa tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen tiimiä sekä pyrkiä löytämään resurssit toiminnan käynnistämiseen. Käynnistyessään palvelu edistäisi erityisesti osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistymistä avoimille työmarkkinoille ja täydentäisi osaltaan sosiaalihuollon työllistymistä tukevaa palvelupolkua sekä työkyvyn tuen palvelukokonaisuutta. Työhönvalmennuksen nähdään sijoittuvan hyvinvointialueen organisaatiossa laaja-alaisen sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen työikäisten sosiaalipalveluihin, jotta palvelua voidaan tarjota asiakkaalle yksilöllisen tarpeen mukaan pitkäkestoisesti.
