Lääkkeenmääräämisoikeuden omaavien hoitajien tehtävänkuvan pilotointi Keusoten vastaanottopalveluissa

Luotu 24.02.2026
Lääkkeenmääräämisoikeuden omaavien hoitajien tehtävänkuvan pilotointi Keusoten vastaanottopalveluissa

Tiivistelmä

Keusoten vastaanottopalveluissa lääkkeenmääräämisoikeuden omaavien hoitajien tehtävänkuvaa ei ole selkeästi määritelty ja asiakasohjautuvuudessa on ollut haasteita ja osaaminen on jäänyt osaksi hyödyntämättä.  Lääkkeenmääräämisoikeuden omaavien hoitajien tehtävänkuvan pilotilla tavoitellaan tehtävänkuvan selkeyttämistä ja  yhdenmukaisia asiakasohjauksellisia toimintamalleja vastaanottopalveluissa.  Pilotilla tavoitellaan myös lääkäri resurssin kohdentamista muuhun työhön. Uusien toimintamallien kehittämisessä otetaan huomioon digiratkaisut. 

Toimintamalli kohdennetaan kolmeen asiakasohjakselliseen malliin.  Toimintamallit olivat pitkäaikaissairauksissa sepelvaltimo-oireyhtymää sairastavien määräaikaiskontrolli,  kiirevastaanoton infektioasiakkaat sekä digitaalisesti yhteyttä ottavat 18-65-vuotiaat perusterveet virtsatieinfektio-oireiset naiset. 

Toimintamalliin kirjataan auki selkeät ohjeistukset asiakkaiden tunnistamiseksi, jonka perusteella he ohjautuvat lääkkeenmääräämisoikeuden omaavan hoitajan vastaanotolle. 

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Sairaanhoitajan rajattu lääkkeenmääräämisoikeus on tullut Suomessa käyttöön vaiheittain 2010-luvun taitteessa, ja oikeutta on laajennettu myöhemmin. 

Keusoten vastaanottopalveluissa lääkkeenmääräämisoikeuden omaavien hoitajien tehtävänkuvaa ei ole selkeästi määritelty ja potilasohjautuvuudessa on ollut haasteita ja osaaminen on jäänyt osaksi hyödyntämättä. Lääkkeenmääräämisoikeuden omaavien hoitajien tehtävänkuvan pilotoinnilla tavoitellaan tehtävänkuvan selkeyttämistä ja yhdenmukaistamista vastaanottopalveluissa. 

Lääkkeenmääräämisoikeuden omaavat hoitajat ovat tilastoineet asiakaskäynnit samoilla aikatyypeillä kuin muutkin vastaanottopalveluiden hoitajat. Tämä on johtanut tilanteeseen, että lääkkeenmääräämisoikeiden omaavien hoitajien työnsisältöä on ollut vaikea arvioida ja tehdä näkyväksi.

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Keski-Uudenmaan hyvinvointialue (Keusote) on sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestäjä, joka toimii kuuden kunnan alueella. Keusote palvelee noin 200 000 asukasta ja alueeseen kuuluu Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen sekä Tuusula. 

Keski-Uudenmaan hyvinvointialuestrategian 2026-2030 tehtävä on vahvistaa asukkaiden hyvinvointia ja turvallisuutta. Strategiset tavoitteet ovat vaikutettavat ja saavutettavat palvelut, osaava ja hyvinvoiva henkilöstö sekä taloudellinen kestävyys. 

Toimintamallin kohderyhmänä on Keusoten hoitajan ja lääkärin vastaanottopalvelut. 

Lääkkeenmääräämisoikeuden omaavien hoitajien työnkuvaa ja työtehtäviä tulee kehittää, työnsisältöä selkeyttää ja yhdenmukaistaa vastaanottopalvelutasoisesti, jotta heidän osaamista voidaan hyödyntää laajemmin​

Pilotin tarkoitus on luoda uusia asiakasohjauksellisia toimintamalleja, joiden avulla asiakas voidaan ohjata suoraan lääkkeenmääräämisoikeuden omaavan hoitajan vastaanotolle sekä malleja, jossa lääkkeenmääräämisoikeuden omaavien hoitajia voidaan hyödyntää paremmin sekä pitkäaikaissairaiden hoitoprosessissa että kiirevastaanotolla.​

Pilotin odotetut tulokset:​

  • Lääkkeenmääräämishoitajien työnkuvan yhdenmukaistaminen ja selkeyttäminen​

  • Lääkäreiden työn ja asiakaskuormituksen helpottaminen​

  • Uudet asiakasohjeukselliset toimintamallit, huomioiden digiratkaisut​

Toimintamallin kohderyhmänä ovat Keusoten vastaanottopalveluiden hoitajat, joilla on rajattu lääkkeenmääräämisoikeus, heidän esihenkilönsä ja työyhteisönsä sekä potilaat, jotka heille ohjautuvat.

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Tarkoituksena on luoda uusia asiakasohjauksellisia toimintamalleja, joiden avulla asiakas voidaan ohjata rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavan hoitajan vastaanotolle pitkäaikaissairauksien hoitoprosessissa sekä kiirevastaanotolla. Asiakasohjauksessa huomioidaan  myös uudet  digitaaliset ratkaisut. Tavoitteena on rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavien hoitajien työnkuvan yhdenmukaistaminen mahdollisuuksien mukaan ja selkeyttäminen. Muutoksessa osa asiakkaista ohjautuu  rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavien hoitajien vastaanotolle, jotka ovat aiemmin ohjautuneet lääkäreiden vastaanotolle.

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Pilotti kohdentuu kolmeen asiakasohjaukselliseen toimintamalliin: pitkäaikaissairauksissa sepelvaltimo-oireyhtymää sairastavien määräaikaiskontrolliin,  kiirevastaanoton infektio-oireellisiin asiakkaisiin sekä digitaalisesti yhteyttä ottaviin 18-65-vuotiaat perusterveisiin  virtsatieinfektio-oireisiin naisiin. Jokaisessa asiakasohjauksellisessa toimintatavassa mitataan kyseisen asiakasryhmän tunnistamista ja asiakkaiden ohjautumista rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavalle hoitajalle. Pilotissa mitataan toteutuneita vastaanottoja ( etä- tai lähivastaanottoja) sekä pystyykö rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaava hoitaja hoitamaan asiakkaan asian itsenäisesti ilman lääkärin konsultaatiota tai vastaanottoa. Mittaroinnissa hyödynnetään yhdenmukaista tilastointiohjetta asiakas- ja potilastietojärjestelmässä. Pilotin jälkeen kyselyllä kerätään tietoa pilotista niin pilotissa mukana olleilta rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavilta hoitajilta  kuin heidän työyksiköltäänkin.

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Toimintamallin käyttöönotto ei vaadi lääkkeenmääräämisoikeiden omaavien hoitajien lisäresursseja vaan on toteuttavissa esihenkilöiden tuella työnjaollisin keinoin. 

Pilotin pohjana käytetään vastaanottopalveluissa aiemmin tehtyä kyselyä lääkkeenmääräämisoikeuden omaaville hoitajille, jolla kartoitettiin heidän näkemystä oman työnkuvan selkeyttämisestä. Kyselystä nousi kolme erilaista asiakasohjauksellista toimintamallia, jotka valikoituivat pilottiin. 

Yhteiskehittämistä tehdään teams-tapaamisissa eri kokoonpanoilla. Aluksi käydään kokonaisuus läpi vastaanottopalveluissa lääkkeenmääräämisoikeiden omaavien hoitajien, asiantuntijoiden ja esihenkilöiden kanssa. Hahmotetaan kolme erilaista toimintamalliaja niiden tavoitteet. Päätetään mihin yksiköihin toimintamallien pilotointi kohdistetaan ja miten pilotointi mittaroidaan. Tämän jälkeen yhteiskehittäminen jatkuu kolmessa pienemmässä ryhmässä toimintamallien ympärillä. Mukana kehittämisessä on ollut vastaanottopalveluiden lääkkeenmääräämisoikeiden omaavat hoitajat, esihenkilöt, asiantuntijat ja apulaisylilääkärit. 

Toimintamallien käynnistymisen jälkeen jatketaan tapaamisia ja tarvittaessa tehdään tarkennuksia ohjeisiin. 

Toimintamallin ydinsisältö

Keusoten vastaanottopalveluissa lääkkeenmääräämisoikeuden omaavien hoitajien tehtävänkuvaa ei ole selkeästi määritelty ja asiakasohjautuvuudessa on ollut haasteita ja osaaminen on jäänyt osaksi hyödyntämättä. Lääkkeenmääräämisoikeuden omaavien hoitajien tehtävänkuvan pilotilla tavoitellaan tehtävänkuvan selkeyttämistä ja  yhdenmukaisia asiakasohjauksellisia toimintamalleja vastaanottopalveluissa. Pilotilla tavoitellaan myös lääkäri resurssin kohdentamista muuhun työhön. Uusien toimintamallien kehittämisessä otetaan huomioon digiratkaisut. 

Toimintamalli kohdennetaan kolmeen asiakasohjakselliseen malliin. Toimintamallit olivat pitkäaikaissairauksissa sepelvaltimo-oireyhtymää sairastavien määräaikaiskontrolli, kiirevastaanoton infektioasiakkaat sekä digitaalisesti yhteyttä ottavat 18-65-vuotiaat perusterveet virtsatieinfektio-oireiset naiset. 

Toimintamalliin kirjataan auki selkeät ohjeistukset asiakkaiden tunnistamiseksi, jonka perusteella he ohjautuvat lääkkeenmääräämisoikeuden omaavan hoitajan vastaanotolle. 

Toimintamallin aikaansaama muutos

Pitkäaikaissairauksien osalta kohderyhmäksi valikoitui sepelvaltimo-oireyhtymää sairastavat asiakkaat.  Asiakkaiden tunnistamiseksi selkiytettiin ohjeita, jonka perusteella asiakkaat ohjautuivat rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavan hoitajan vastaanotolle. Asiakkaiden kokonaistilanne arvioitiin ja hoitosuunnitelma päivitettiin. Asiakkaat olivat tyytyväisiä vastaanottojen sisältöön, rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavat hoitajat pystyivät hyödyntämään osaamistaan aiempaa selkeämmin ja laajemmin sekä lääkäreiden työaikaa säästyi.

Kiirevastaanoton asiakkaita tunnistettiin ja asiakkaille varattiin vastaanottoaikoja. Asiakasohjauksellista mallia haastoi, ettei joka päivälle ollut vastaanottoaikoja. Samoin, jos asiakas tuli suoraan kiirevastaanotolle niin rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavan hoitajan vastaanottoaika saattoi olla vasta muutaman tunnin päästä. Asiakasohjaus toimi paremmin puhelimitse tehtävässä hoidon tarpeen arvioinnissa ja sen jälkeisessä ajanvarauksessa.

Digitaalisesti chatin kautta yhteyttä ottavia perusterveitä 18-65-vuotiaita virtsatieoireisia naisia ohjattiin digitaalista väylää pitkin terveysasemien rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavien hoitajien etävastaanotoille. Käsitteelle "perusterve" oli eri tulkintoja ammattilaisilla ja ja osa asiakkaista rajautui turhaan pois. Ohjeistusta tarkennettiin pilotin puoli välissä. Osa asiakkaista ohjautui lääkärille ja tässä prosessissa välillä käytettiin turhaan eri ammattilaisten työaikaa: digihoitaja, rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavan hoitajan sekä lääkärin työpanosta. Paras hyöty tästä asiakasohjauksellisesta mallista olisi, jos digitiimissä työskentelisi rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavia hoitajia, jotka lähtisivät ratkaisemaan asiakkaan asiaa ensi kontaktissa.

Todennetut lyhyen aikavälin tulokset ja vaikutukset

Jokaisessa pilotin asiakasohjauksellisessa toimintamallissa haasteita toi rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavien hoitajien eri määrä eri terveysasemilla sekä työtehtävien erilaisuus. Osa toimi kiirevastaanotolla, osa diabeteshoitajina ja osalla työnkuva sisälsi kaikki terveysaseman sairaanhoitajan tehtävät. Välillä pohdittiin liikaa asiakkaan ohjautumista siitä näkökulmasta voiko hoitaja kirjoittaa reseptiä vaiko ei, vaikka heillä on myös laaja osaaminen potilaan kliiniseen tutkimiseen sekä lääkityksen kokonaisarviointiin. Selkeästi pystyttiin todentamaan, että toimintamallilla voitiin vapauttaa jonkin verran lääkärin resurssia muuhun työhön.

Todennettu tai tavoiteltu pitkän aikavälin vaikuttavuus

Hyödyntää paremmin rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavien hoitajien osaamista.

Toimintamallin kustannusvaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä

Kustannusvaikuttavuutta on vielä vaikea arvioida. Esimerkiksi sepelvaltimotautipotilaiden kohdalla mahdollisesti hoitoon sitoutuminen lisääntyy ja terveempiä elinvuosia on enemmän edessä. Toisaalta myös samanlainen vaikuttavuus ehkä olisi ollut sairaanhoitajan vastaanotolla, jonka vastuuosaamisena on sydän- ja verisuonitaudit. Aikasäästöä tuli esimerkiksi kiirevastaanoton potilaille, jos saivat puhelimessa suoraan ajan rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavien hoitajien vastaanotolle. Lääkärin työaikaa vapautui muihin tehtäviin, jos rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaava hoitaja pystyi esim. kirjoittamaan reseptin, tarkastamaan kokonaislääkityksen tai tutkimaan potilaan tarkemmin.

Onko toimintamalli siirrettävissä toiseen toimintaympäristöön ja/tai toiselle kohderyhmälle?
Kyllä
Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Toimintamallin soveltaminen vaatii selkeitä aukikirjoitettuja asiakasohjauksellisia toimintamalleja, joiden perusteella asiakkaita osataan ohjata rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavan hoitajan vastaanotolle. Toimintatavan jalkauttamiseen tarvitaan hyvää perehdytystä, selkeitä ohjeita ja yksikön henkilöstön informointia. 

Toimintatavassa joudutaan huomioimaan yksikkökohtaiset ohjeet, koska eri terveysasemilla toimii eri määrä rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavia hoitajia ja työtehtävät vaihtelevat. Rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavan hoitajan osaaminen tulee luontevasti käyttöön vastanoton sairaanhoitajan työtehtävissä, mutta työtehtävän rajautuminen pelkästään lääkkeenmääräämishoitajan tehtävänkuvaksi on vaikeaa ja haavoittuvaa.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
Toimiala
Terveyspalvelut
Toimintaympäristö
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue, vastaanottopalvelut
Toimintamallin tyyppi
Toimintatapa tai työkäytäntö
Toimintamallin alkuperä
Geneerinen (toimintamallin kuvaus on niin yleisellä tasolla, että muut organisaatiot voivat ottaa sen pohjaksi ja muokata siitä oman versionsa)
Käyttöönotto ja levinneisyys
Kokeiltu ja pilotoitu
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)