Toimintamallin tarkoituksena on lääkehoidon ja lääkehuollon asiantuntijuuden integroiminen osaksi avoterveydenhuollon palveluita. Farmasian ammattilainen vastaa lääkehoitoprosessin ja lääkitysturvallisuuden alueellista kehittämistä sekä koordinoinnista yhdessä avoterveydenhuollon johdon ja yksiköiden lääkehoitovastaavien kanssa.
Farmasian asiantuntijan osaamisen avulla voidaan tunnistaa lääkehoitoprosessin riskikohtia sekä kehittää lääkitys- ja potilasturvallisuutta sektorilla, jolla on pääasiallinen vastuu potilaiden lääkehoitojen hallinnasta ja seurannasta.
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Farmasian ammattilaisten työskentely perusterveydenhuollon avosairaanhoidon yksiköissä on ollut aiemmin Suomessa vähäistä. Farmasian ammattilaisen osallistumisella on mahdollista kiinnittää aiempaa parempaa huomiota lääkehoitoprosessin riskikohtiin sekä kehittää lääkitys- ja potilasturvallisuutta sektorilla, jolla on pääasiallinen vastuu potilaiden lääkehoitojen hallinnasta ja seurannasta.
Farmasian alan kehittämiseen vaikuttavat tällä hetkellä merkittävästi poliittiset ja lainsäädännölliset muutokset, kuten sote-uudistus ja hyvinvointialueiden muodostaminen. Nämä uudistukset ovat vahvistaneet farmasian roolia osana avoterveydenhuollon moniammatillisia tiimejä ja korostaneet sen merkitystä potilaan kokonaisvaltaisessa hoidossa.
Lainsäädäntö, erityisesti lääkelaki ja kansalliset lääkehuollon linjaukset, ohjaavat alan toimintaa. Farmasian ammattilaisia sitovat myös eettiset periaatteet ja ammatilliset standardit.
Taloudellisista näkökulmista terveydenhuollon kustannuspaineet lisäävät tarvetta entistä tehokkaampiin toimintamalleihin, joissa farmasian osaamisella voidaan parantaa lääkitysturvallisuutta ja edistää hoidon vaikuttavuutta. Nämä tekijät tukevat samalla resurssien järkevää käyttöä terveydenhuollossa.
Avohuollon apteekkien ja terveydenhuollon välinen yhteistyö on ollut aiemmin vähäistä ja pirstaleista. Hyvinvointialueiden alkamisen myötä keskeisenä kehityskohtana on noussut esille tarve avohuollon apteekkien ja hyvinvointialueen yhteistyön kehittämiseen.
Alueellisen kehittämisen kohderyhmänä ovat organisaation lisäksi hyvinvointialueella asiakkaiden lääkehoitoon osallistuvat ammattilaiset, lääkkeitä käyttävät aikuiset asiakkaat.
Farmasian ammattilaisen työskentelyn ja monialaisen yhteistyön tavoitteena on ollut:
Kestävän kasvun ohjelman toimenpiteenä avoterveydenhuollon alueelle palkattiin farmasian ammattilainen, jonka tehtäväalue kattaa sekä alueellista kehittämistoimintaa sekä käytännön potilastyötä.
Farmasian ammattilaisen asiantuntemusta hyödynnetään osana moniammatillisia tiimejä sekä lääkehoidon ja lääkitysturvallisuuden asiantuntijana. Työhön sisältyy henkilöstön koulutuksia uuden toimintamallin sisällöstä sekä lääkehoidon käytännöistä.
Toimintamallin tarkoituksena on lääkehoidon ja lääkehuollon asiantuntijuuden integroiminen osaksi avoterveydenhuollon palveluita. Farmasian ammattilainen vastaa lääkehoitoprosessin ja lääkitysturvallisuuden alueellista kehittämistä sekä koordinoinnista yhdessä avoterveydenhuollon johdon ja yksiköiden lääkehoitovastaavien kanssa.
Farmasian asiantuntijan osaamisen avulla voidaan tunnistaa lääkehoitoprosessin riskikohtia sekä kehittää lääkitys- ja potilasturvallisuutta sektorilla, jolla on pääasiallinen vastuu potilaiden lääkehoitojen hallinnasta ja seurannasta.
Keskiset aikaansaannokset:
Proviisori on ollut keskeisesti mukana useissa konkreettisissa toimenpiteissä:
Toiminta on myös vahvistanut ammattilaisten ymmärrystä potilaan hoitopolusta ja lääkehoitoprosessista. Hankkeen päätyttyä farmasian ammattilaisen työ Keski-Suomen avosairaanhoidossa jatkuu osana hyvinvointialueen omaa toimintaa samansisältöisenä kuin hankkeen aikana.
Toimintamalli vaatii farmasian ammattilaisen integrointia avoterveydenhuollon palveluihin, riittäviä resursseja sekä sitoutumista moniammatilliseen yhteistyöhön. Keskeistä on proviisorin asiantuntemus lääkitysturvallisuuden kehittämisessä, kirjaamiskäytännöissä ja lääkehoitovastaavien sekä avoapteekkien kanssa tehtävässä yhteistyössä.
Malli on sovellettavissa eri alueille ja yksiköihin, kun varmistetaan selkeä roolitus, perehdytys ja toimiva yhteistyörakenne.
Vältettäviä sudenkuoppia:
Onnistumista tukevat koordinoinnin suunnitelmallisuus, ammattilaisten riittävä koulutus, selkeät vastuut ja roolit alueellisessa kehittämisessä.