Lääkeautomaattien kustannustehokas käyttö kohti kiertotaloutta, Etelä-Savon HVA, (RRP, P4, I1)
Lääkeautomaattien kustannustehokas käyttö kohti kiertotaloutta, Etelä-Savon HVA, (RRP, P4, I1)
Lääkeautomaattien avulla kotihoidossa toteutetaan oikea-aikaista ja turvallista lääkehoitoa kustannustehokkaasti kohti kestävää kasvua. Toimintamallissa kuvataan lääkeautomaattien käytön kustannustehokkuus ja kiertotalouden tunnusluvut.
Toimintamallin nimi
Lääkeautomaattien avulla kotihoidossa toteutetaan oikea-aikaista ja turvallista lääkehoitoa kustannustehokkaasti kohti kestävää kasvua. Toimintamallissa kuvataan lääkeautomaattien käytön kustannustehokkuus ja kiertotalouden tunnusluvut.
Eloisan ikääntyneiden palveluissa, hankintapalveluissa tai digitaalisissa ja tietopalveluissa ei ole aiemmin arvioitu yksittäisen teknologian ja palvelun vaikutusta hiilidioksidipäästöihin. Verkostoyhteistyössä konsernipalvelujen ja hankintapalvelujen, tietopalvelujen, koti- ja etähoidon, arjen etä- ja tukipalvelujen ja palvelutuottajan kanssa kerätyn tiedon avulla kartoitetaan, kuvataan ja lasketaan lääkeautomaattien käytön vaikutus hiilidioksidipäästöihin. Näin muodostuvat kiertotalouden tunnusluvut, joita voidaan hyödyntää jatkossa osana kotiin vietävien teknologioiden hankintaprosesseja.
Etelä-Savon hyvinvointialue on laaja alue, jossa on kolme kaupunkikeskittymää ja laaja haja-asutusalueiden kyläverkosto. Alueella on paljon järviä, mikä lisää kotihoidon päivittäisiä ajoja. Hyvinvointialueena Etelä-Savo on Suomen nopeimmin ikääntyvä alue.
Kotihoidon henkilöstön jatkuvaan rekrytointiin panostetaan, sillä henkilöstövaje, tai riski siihen, on jatkuvaa. Etäpalvelujen kehittäminen ja hyödyntäminen sekä lääkeautomaattien käyttöönotto kotihoidon työvälineenä on välttämättömyys. Teknologioiden avulla, palveluja yhdistämällä ja kotihoidon arjen toimintoja joustavasti muokkaamalla voidaan siirtää tehtäviä etänä tehtäväksi turvallisella ja kontrolloidulla tavalla. Asiakas käyttää lääkeautomaattia kotonaan itsenäisesti tai tuetusti etäpalvelun avulla. Oikea-aikainen lääkehoito tukee asiakkaan toimintakykyä, omatoimisuutta ja itsenäisyyttä hänen omassa arjessaan.
Lääkeautomaattien käyttö on osa turvallista kotihoidon lääkehoitoa. Lääkeautomaatti täyttää EU:n lääkinnälliselle laitteelle asetetut vaatimukset.
Lääkeautomaattien käytön laajentuessa arvioidaan miten lääkeautomaattien käyttö kotihoidossa huomioi kestävän kasvun ja kiertotalouden tavoitteet ja millä tavoin tulevissa hankintaprosesseissa huomioidaan kyseiset vaatimukset. Kustannus-hyötyseuranta (laitteiden käytön tehokas kierto asiakkaalta toiselle, jatkuva asiakaskartoitus, kotihoidon aika- ja tuntiresurssien seuranta, kotihoidon ajokilometrien seuranta) tukee jatkuvaa tiedolla johtamista ja hankinnan seuraamista.
Lääkeautomaattien käytön laajentaminen ja hyödyntäminen kotihoidossa pohjautuu Ikääntyneiden tilannekuva -hankkeessa (2021-2023) kerättyyn tietoon. Hyvinvointialueen perustamisvaiheessa Etelä-Savon alueella oli käytössä kahta eri lääkeautomaattipalvelua ja useita eri hankintasopimuksia. Lääkeautomaattien käytön laajentaminen vaati voimassa olevien sopimusten perkaamista, huolellista arviointia mitä palvelulta tarvitaan sekä teknologian toimivuuden ja palvelun arviointia. Arviointi pohjautui henkilöstön kokemuksiin laitteiden ja palvelujen toimivuudesta.
Lääkeautomaatit ovat kotihoidon työväline, jota kotihoidon asiakas käyttää itsenäisesti omassa kodissaan. Asiakkaan kokemus lääkkeiden ottamisesta mahdollisimman helpolla tavalla eli kiposta suoraan suuhun, koettiin tärkeänä. Hoitaja jakaa lääkkeet kippoihin annosjakelupusseista. Laitteen käyttöön lisäarvoa tuo helppo tapa tehdä tarvittavat lääkemuutokset tai lääkekuurit, mahdollisuus jakaa lääkkeet lääkepakkauksista, nesteenä tai jauheena. Kotihoidon työtä tukee palvelutarjoajan puhelinpalvelu.
Asiakkailta ja kotihoidon henkilöstöltä kerätään asiakaspalautetta yhdessä palvelutuottajan kanssa säännöllisissä kehittämispalavereissa ja kyselyjen avulla. Lääketurvallisuutta seurataan kotihoidossa tehtyjen Haipro-ilmoitusten ja palvelutuottajan hälytysraporttien avulla. Palvelutason ja käytön seuranta on etäpalvelujen ja kotihoidon vastuulla.
Lääkeautomaattien käytön laajentaminen koko Etelä-Savon hyvinvointialueelle toteutettiin vuosina 2023-2025. Käyttöönotto toteutui kolmessa vaiheessa:
- kotihoidon ja etäpalvelujen henkilöstön koulutukset ja laitteiden käyttöönotto (2023-2024)
- käyttöönoton vahvistaminen, hälytysten käsittelyn nopeuttaminen ja laitelogistiikan toimivuuden edistäminen (2024-2025) sekä
- palautekyselyt, kustannushyötyjen ja kiertotalouden tunnuslukujen analysointi, toiminnan vakiinnuttaminen osaksi kotihoitoa (2025).
Koulutukset
Kotihoidon ja etäpalvelujen koulutukset toteutettiin tiimeissä, xxx koulutukseen osallistui hankeaikana 1100 hoitajaa. Läsnäolokoulutukset tukivat ja edistivät laitteiden käyttöönottoa, myös palvelutuottajan neuvontapuhelin (klo 7-22) koettiin todella merkittäväksi tueksi. Kotihoidossa määriteltiin vastuutehtävät sairaanhoitajille ja lähihoitajille. Laitemäärä vakiintui nopeasti 300 kappaleeseen eli 14 % kotihoidon asiakkaista (liite 1) katsottiin hyötyvän laitteesta lääkehoidon tukena.
Kriteerit
Käyttöönoton kriteerit: ensisijaisesti laitteen avulla tulee voida korvata fyysisiä kotihoidon käyntejä ja vähentää matka-ajoa ja toissijaisesti kotihoidon ruuhkahuippujen tasaaminen. Käyttöönoton kriteerien ja oikea-aikaisen lääkehoidon toteutuminen on kotihoidon tiimien sairaanhoitajien vastuulla, jossa he tarvitsevat jatkuvaa tukea ja muistuttamista, esimerkiksi milloin on oikea aika luopua lääkeautomaatin käytöstä (käytöllä ei ole enää kustannushyötyvaikutusta).
Resurssit
Hankeresurssia (hankekoordinaattori, hanketyöntekijä) kohdennettiin koulutusten koordinointiin, koulutuksiin, prosessien mallintamiseen sekä laitelogistiikkaan. Hoitajien osaamisen ylläpitokoulutuksista ja uusien hoitajien kouluttamisesta alueilla vastaa palvelun tuottaja (sairaanhoitaja) ja sisäiset koulutusmateriaalit ja -ohjeet luodaan digitaaliseen muotoon. Lääketurvallisuuden seurannasta vastaa kotihoidon palvelukoordinaattori. Laitelogistiikasta vastaa kotihoidon arkityöntekijät, jossa palvelu- ja tilausprosessin tueksi käyttöön otettiin digitaalinen alusta (hanketyöntekijä). Lääkeautomaattien käytön kokonaiskuvaa seuraa ja koordinoi jatkossa arjen etä- ja tukipalvelut (analyytikko, hyvinvointiteknologiaohjaaja). Toiminnan kustannushyötyjä on hankkeen toimesta seurattu koko hankkeen ajan (hankepäällikkö).
Toiminnan vakiinnuttaminen
Kotihoidon toimintaa lääkeautomaattien käytössä on tuettu tarjoamalla analyysiin pohjautuvaa tietoa (hankepäällikkö), kuten lääkeautomaattien käytön vaikutusta kotihoidon käyntimääriin (liite 2). Hälytysseurannassa hyödynnetään tekoälyä, jota seuraa ja valvoo etäpalvelut (lähihoitajat, sairaanhoitaja). Etäpalveluilla on vahva rooli myös valvotun lääkkeenoton etätarjoilussa. Myös keskeytyksessä olevien laitteiden seuranta koetaan merkittävänä kustannustehokkuuden näkökulmasta, jotta laitteet pysyvät jatkuvassa kierrossa eivätkä jää käyttämättöminä asiakkaiden koteihin. Tätä seurataan ja koordinoidaan etäpalveluissa.
Jatkuva kehittäminen ja toiminnan seuraaminen
Hankeresurssia on hyödynnetty myös palveluntuottajan kanssa tehtävään tuotteen kehittämiseen edelleen vastaamaan hoitajilta tulleeseen palautteeseen ja tarpeeseen. Hankkeen lopussa on toteutettu kolmen kuukauden pilotti, jossa yhdistyvät lääkeautomaatti, liikuteltava kamera ja etähoivan tablettilaite. Yhdistelmänä ratkaisu on edullisempi kuin laitteet erikseen hankittuina. Etähoitajilta saadun palautteen mukaan teknologia toimii hyvin ja tarkennettavissa oleva kamera lisää valvotun lääkkeiden tarjoamisen varmuutta, esimerkiksi insuliiniyksiköiden oikeellisuuden varmistamisessa. Asiakkaat ovat antaneet kokeilussa kirjallisen suostumuksen kuvan hyödyntämiseen etäyhteydessä.
Lääkeautomaattien arviointi on toteutettu organisaatiolähtöisesti käytännön tarpeista johtuen. Turvallisen ja oikea-aikaisen lääkehoidon toteutuminen kotihoidossa vapauttaa hoitajaresurssia ruuhka-ajoissa, vähentää kotihoidon lääkkeidenjaon käyntejä ja vähentää matka-ajoja. Lääkeautomaattien käytön laajennus koko Etelä-Savon hyvinvointialueelle on toteutunut, laitemäärä vakiintunut 300 laitteeseen, laitteiden käyttöaste on hankeen päättyessä 100 % ja laitteita on käytössä kaikilla Eloisan kotihoidon alueilla.
Palautekyselyjen perusteella lääkeautomaatit vastaavat hyvin tai erittäin hyvin kotihoidon ja etähoivan hoitajien tarpeisiin. Esihenkilöt kokevat lääkeautomaattien helpottavat hoitajaresurssia ja työn suunnittelua. Kotihoidon asiakkaat ovat ottaneet palvelun hyvin vastaan ja kokevat laitteet helpoiksi käyttää. Yhdistettynä tekoälyyn hälytyksiin reagoidaan nopeasti ja lääkeautomaatit lisäävät lääketurvallisuutta. Palvelun tuottaja on pystynyt vastaamaan kehittämistarpeisiin. Käyttöönoton lisäksi on toteutettu kokeilu uuden lääkeautomaatin osalta, jossa yhdistyy etähoiva, etäohjattava kamera ja lääkeautomaatti.
Käytön tehokkuus perustuu jatkuvaan kustannus-hyöty -seurantaan ja laitekiertoon, jota ohjataan arjen etä- ja tukipalveluista käsin (etä-, tuki- ja koordinaatio- eli ETKO-toimintamalli). Toimintaprosessissa asiakkuuteen tulosta palvelujen päättymiseen asti hyödynnetään digitaalisia järjestelmiä. Nyt voidaan arvioida kriittisesti, johtaa tiedolla, ohjata toimintaa, kohdentaa osaamista, perustella käytön tarpeita sekä varautua tuleviin käyttökustannuksiin kootun seurantatiedon pohjalta.
Kustannus-hyötyseurannan, tekoälyn käyttöön ottaminen ja datan keruu mahdollistaa myös kiertotalouden ja päästöjen arvioinnin. Hiilidioksidipäästöihin vaikuttaa eniten kotihoidossa ajetut matkat, mutta mm. lääkeautomaattien vaikutusta kotihoidon ajoihin nykyisen optimointijärjestelmän avulla ei saada selville. Palveluntuottajan tiedot eivät ole kaikilta osin julkisia, joten vaikutusten arviota ei voitu määrittää laitteen valmistus- ja huoltoprosessin näkökulmasta.
Yhteenvetona voidaan todeta: tämän hetkiset tiedot kustannushyödyistä perustuvat kerättyyn järjestelmien tuottamaan tietoon ja laskennalliseen arvioon. Nämä toimivat pohjana tulevaisuuden sote-palvelujen kehittämisessä. Kestävän kasvun ja kiertotalouden malli on koostettu ensimmäistä kertaa yksittäisen teknologian hankinnan näkökulmasta Etelä-Savon hyvinvointialueella. Mallia voi hyödyntää jatkossa HVA-organisaation ikääntyneiden palvelut, hankinta- ja talouspalvelut sekä digitaaliset- ja tietopalvelut.
Kansikuva
