Kummiperhetoiminta on tuloksellinen kotoutumista edistävä toimintamalli, joka yhdistää suomea puhuvan turvallisen aikuisen kummiksi yksintulleelle nuorelle. Kummisuhteet vahvistavat nuorten hyvinvointia sekä tarjoavat tärkeitä sosiaalisia verkostoja. Kummit auttavat nuorta arjen haasteissa ja tukevat kielen oppimista.
Alaikäisinä yksin Suomeen tulleilla nuorilla ei ole tukiverkostoja. He ovat erityisen tuen tarpeessa, sillä heidän syrjäytymisriskinsä on moninkertainen verrattuna kantaväestöön. Alaikäisinä yksintulleet nuoret tarvitsevat oikea-aikaista ja rinnalla kulkevaa tukea kielen oppimiseen, kotoutumiseen ja yhteiskuntaan kiinnittymiseen. Tukea tarvitaan erityisesti aikuistumisen ja itsenäistymisen kynnyksellä sekä uusissa elämäntilanteissa, kuten opintojen ja työelämän alkaessa.
Toimintaan osallistuvat nuoret tulevat eri elämäntilanteista. Alaikäiset, jotka asuvat perheryhmäkodeissa, ohjautuvat mukaan ohjaajien tai sosiaalityöntekijöiden kautta. He ovat usein vastikään saapuneet Suomeen, ja heidän tukiverkostonsa ovat vielä hyvin rajalliset. Suomen kielen oppiminen vaatii paljon tukea, ja ystävyyssuhteet muodostuvat usein oman kieliryhmän sisällä. Moni nuori kaipaa perhettä ja toivoo löytävänsä suomalaisen perheen rinnalleen.
Aikuistuneet nuoret, jotka ovat muuttaneet omilleen, voivat kokea yksinäisyyttä ja epävarmuutta. Kun aikuistumisen tuki päättyy 23 vuoden iässä, turvallisten aikuisten läsnäolo vähenee merkittävästi. Nuoret ohjautuvat toimintaan usein aikuistumisen tuen ohjaajien tai sosiaalityöntekijöiden kautta. Muutto perheryhmäkodista omaan kotiin voi olla haastava elämänmuutos, jossa kummiperhe voi tarjota tärkeää tukea ja jatkuvuutta.
Asuinkunnan vaihtuessa nuoret eivät aina osaa hakeutua palvelujen piiriin uudella paikkakunnalla, mikä voi johtaa siihen, etteivät he saa heille kuuluvaa sosiaalityön tukea. Aikuistuminen ei vähennä perheen kaipuuta – turvallisten aikuisten tuki on edelleen tärkeää monissa valinnoissa ja elämäntilanteissa.
Maahanmuuttopoliittiset linjaukset ja lainsäädännön muutokset vaikuttavat suoraan yksintulleiden nuorten asemaan. Esimerkiksi oleskelulupakäytäntöjen kiristyminen, kotoutumispalveluiden uudelleenorganisointi tai sosiaaliturvan ehtojen muutokset voivat lisätä epävarmuutta ja heikentää nuorten osallisuuden kokemusta. Tulevaisuudessa on tärkeää varmistaa, että nuoret saavat riittävää tukea myös hallinnollisten muutosten keskellä, jotta kotoutuminen ja yhteiskuntaan kiinnittyminen eivät vaarannu.
Taloudelliset haasteet, kuten nuorisotyöttömyys, asumisen kallistuminen ja julkisten palveluiden resurssipaineet, vaikuttavat erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin nuoriin. Rakenteellinen rasismi ja kulttuurinen syrjintä voivat edelleen vaikeuttaa nuorten pääsyä työmarkkinoille ja asumiseen. Tulevaisuudessa tarvitaan entistä vahvempia yhteisöllisiä tukimuotoja, kuten kummiperhetoimintaa, jotka tarjoavat nuorille turvallisia ihmissuhteita, kulttuurista ymmärrystä ja konkreettista apua elämän siirtymävaiheissa.
Alaikäisinä yksin ilman huoltajaa Suomeen saapuneet nuoret ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. Heiltä puuttuvat perheen ja läheisten muodostamat tukiverkostot, ja he kokevat usein yksinäisyyttä sekä epävarmuutta uudessa elinympäristössä. Kotoutumisen onnistuminen edellyttää turvallisia ja pitkäkestoisia ihmissuhteita, osallisuuden kokemuksia sekä mahdollisuuksia oppia suomen kieltä ja arjen taitoja. Kummiperhetoiminta vastaa tähän tarpeeseen tarjoamalla nuorelle rinnalle luotettavan aikuisen, joka tukee häntä arjessa ja elämän siirtymävaiheissa. Toiminta edistää nuoren hyvinvointia ja vahvistaa hänen kiinnittymistään suomalaiseen yhteiskuntaan.
Toimintamalli tukee myös ammattilaisia, kuten ryhmäkotien ohjaajia ja sosiaalityöntekijöitä, joiden käytettävissä olevat resurssit eivät aina riitä tarjoamaan nuorille jatkuvaa ja yksilöllistä tukea. Kummiperhetoiminta täydentää julkisia palveluja yhteisölähtöisesti ja tuo mukaan vapaaehtoisia perheitä, jotka haluavat osallistua nuorten kotoutumisen tukemiseen ja oppia eri kulttuureista.
Yhteiskunnallisella tasolla kummiperhetoiminta on merkittävä väline yhteiskuntarauhan ja hyvien väestösuhteiden edistämisessä. Toiminta tuo yhteen eri taustoista tulevia ihmisiä, lisää keskinäistä ymmärrystä ja vähentää yhteiskunnallista polarisaatiota. Kaksisuuntainen kotoutuminen toteutuu, kun perheet saavat mahdollisuuden nähdä Suomen maahan muuttaneen nuoren näkökulmasta ja nuoret puolestaan oppivat suomalaisesta kulttuurista ja yhteiskunnasta. Tämä vuorovaikutus rakentaa siltoja, lisää luottamusta ja vahvistaa yhteisöllisyyttä.
Viime vuosien kehityssuunnat, kuten rasististen asenteiden ja syrjivien rakenteiden yleistyminen, korostavat kummiperhetoiminnan merkitystä entisestään. Toimintamalli tarjoaa konkreettisen mahdollisuuden tuoda ihmisiä yhteen, lisätä kulttuurista ymmärrystä ja vahvistaa keskinäistä kunnioitusta. Yhteiskunta, jossa jokainen voi elää rauhassa ja tulla hyväksytyksi, edistää kaikkien hyvinvointia – ja juuri tätä kummiperhetoiminta tukee sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla.
Kummiperhetoiminnan ensisijaisena kohderyhmänä ovat alaikäisinä ilman huoltajaa Suomeen saapuneet turvapaikanhakija- ja pakolaistaustaiset nuoret. He ovat erityisen haavoittuvassa asemassa, sillä he elävät Suomessa ilman perhettä tai muuta läheistä tukiverkostoa. Nuorten arkea kuormittavat usein huoli kotimaahan jääneistä läheisistä, lähtömaan epävakaa tilanne sekä vastuu perheen taloudellisesta tukemisesta. Kotoutumisen tueksi nuoret tarvitsevat turvallisia ja pitkäkestoisia ihmissuhteita, osallisuuden kokemuksia sekä mahdollisuuksia oppia suomen kieltä ja arjen taitoja.
Nuorilla on vahva halu oppia suomalaisesta yhteiskunnasta ja kulttuurista, osallistua yhteisöihin ja kokea uusia asioita turvallisessa seurassa. Moni nuori kaipaa perheen kaltaista lämpöä ja tukea, jota viranomaispalvelut eivät pysty pitkäkestoisesti tarjoamaan. Kummiperhetoiminta vastaa tähän tarpeeseen tarjoamalla nuorelle rinnalle luotettavan aikuisen, joka tukee häntä arjessa ja elämän siirtymävaiheissa.
Toiminnan kohderyhmään kuuluvat myös vapaaehtoiset kummit ja kummiperheet, jotka haluavat osallistua nuorten tukemiseen ja oppia eri kulttuureista. Heille toiminta tarjoaa mahdollisuuden yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, merkityksellisyyden kokemuksiin ja kaksisuuntaiseen kotoutumiseen. Lisäksi kohderyhmään kuuluvat ammattilaiset, kuten ryhmäkotien ohjaajat, sosiaalityöntekijät ja aikuistumisen tuen työntekijät, joiden työssä kummiperhetoiminta toimii tärkeänä täydentävänä tukimuotona. Sidosryhmät, kuten kunnat, hyvinvointialueet ja järjestöt, ovat keskeisiä toiminnan juurruttamisessa ja kehittämisessä.
Asiakasymmärrystä on kerrytetty pitkäjänteisesti vuosien 2016–2025 aikana. Jokainen toimintaan ohjautuva nuori on haastateltu yksilöllisesti, ja hänen toiveensa ja tarpeensa on kartoitettu ennen kummisuhteen aloittamista. Palautetta on kerätty myös nuorten kanssa työskenteleviltä ammattilaisilta sekä vapaaehtoisilta kummeilta. Nuoret ovat osallistuneet toiminnan kehittämiseen muun muassa antamalla palautetta ja osallistumalla yhteiskehittämistilaisuuksiin. Nuoret ovat osallistuneet toiminnan kehittämiseen myös tuottamalla sisältöä, kuten pienlehden, joka kertoo heidän kokemuksistaan ja näkökulmistaan. Palautteet ja havainnot hyödynnetään toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä. Nuorten yksilölliset haasteet ja tarpeet ovat tulleet esiin myös säännöllisen yhteydenpidon kautta. Kummiperheiltä saatu palaute on tarjonnut arvokasta tietoa nuorten arjesta ja kummisuhteiden toimivuudesta.
Kohderyhmän nuorilla on merkittäviä voimavaroja ja vahvuuksia, jotka tukevat heidän kotoutumistaan ja elämänhallintaansa. He osoittavat kykyä sopeutua uusiin tilanteisiin, oppia nopeasti ja rakentaa uusia ihmissuhteita. Monilla on vahva halu edetä elämässä, opiskella, työllistyä ja tulla osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Nuoret etsivät paikkaansa maailmassa ja pyrkivät rakentamaan tulevaisuutta, jossa he voivat elää turvallisesti, osallistua ja vaikuttaa. Kummiperhetoiminta tukee näitä pyrkimyksiä tarjoamalla nuorille konkreettista tukea, yhteisöllisyyttä ja mahdollisuuden kasvaa aktiivisiksi ja osallisiksi yhteiskunnan jäseniksi.
Asiakasymmärrys on ollut keskeinen osa toiminnan kehittämistä, ja nuorten, vapaaehtoisten sekä ammattilaisten ääni on pyritty tuomaan esiin kaikissa toiminnan vaiheissa.
