Kohti työelämää -valmennus maahanmuuttaneille kotivanhemmille
Kohti työelämää -valmennus maahanmuuttaneille kotivanhemmille
Valmennus edistää kotivanhempien työelämäosallisuutta tarjoamalla uraohjausta, osaamisen ja kielitaidon kartoitusta sekä tietoa lapsiperheiden palveluista. Osallistuja voi myös tutustua toisen asteen koulutuksiin ja osallistua työelämäjaksolle.
Toimintamallin nimi
Valmennus edistää kotivanhempien työelämäosallisuutta tarjoamalla uraohjausta, osaamisen ja kielitaidon kartoitusta sekä tietoa lapsiperheiden palveluista. Osallistuja voi myös tutustua toisen asteen koulutuksiin ja osallistua työelämäjaksolle.
Kohti työelämää -valmennus on uraohjausmalli maahanmuuttaneille kotivanhemmille, jotka ovat työvoiman ulkopuolella ja tarvitsevat tukea ja ohjausta koulutus- ja työelämäpolun selkeyttämiseen. Keskeinen tavoite on vahvistaa perhevapaalla olevien työelämäyhteyttä ja -osallisuutta ja tukea heidän sujuvaa siirtymistään kohti opintoja ja työtä perhevapaan jälkeen.
Valmennuksessa yhdistyvät henkilökohtainen uraohjaus, ohjaus ja vertaistuki pienryhmässä sekä konkreettinen tutustuminen koulutukseen ja työelämään. Valmennusmalli rakentuu kolmesta toisiaan tukevasta vaiheesta:
- orientaatiojakso
- alakohtainen tutustuminen
- työelämäjakso
Valmennusprosessi käynnistyy yksilöllisellä alkukartoituksella, jossa tunnistetaan osallistujan koulutus- ja työhistoria, kielitaito, elämäntilanne ja tavoitteet. Tämän jälkeen pienryhmämuotoisessa orientaatiossa vahvistetaan itsetuntemusta, tunnistetaan omia vahvuuksia ja kiinnostuksen kohteita, tutustutaan suomalaiseen koulutusjärjestelmään ja paikallisiin opiskelumahdollisuuksiin sekä käsitellään työnhaun ja lapsiperheiden palveluiden teemoja. Halutessaan valmennettava voi osallistua kielitaidon arviointiin ja saada kielitaidon kehittämisen suunnitelman.
Alakohtaisessa tutustumisessa osallistuja pääsee perehtymään kiinnostaviin aloihin toisen asteen oppilaitoksessa ja pohtimaan itselleen realistisia ja kiinnostavia koulutuspolkuja. Työelämäjakso taas mahdollistaa ohjatusti alaan tutustumisen ja oman osaamisen kartoittamisen ja kehittämisen käytännössä sekä tukee kielen oppimista ja työelämävalmiuksia.
Valmennettavat osallistuvat joustavasti ja elämäntilanteestaan riippuen valmennuksen eri vaiheisiin. Jokaisella on mahdollisuus saada koko valmennusprosessin ajan tarvitsemansa määrä yksilöohjausta. Koko valmennusprosessin päätteeksi osallistuja saa selkeän jatkosuunnitelman ja todistuksen osallistumisestaan.
Valmennus on tuloksellisin silloin, kun valmennuksella on selkeä rakenne, mutta varsinainen ohjausprosessi on joustava ja jokaisen yksilön tarpeet ja elämäntilanteen huomioiva. Valmennuksen toteutuksessa huomioidaan osallistujien erilaiset kieli- ja koulutustaustat, mahdollistetaan osa-aikainen osallistuminen ja lapsen mukanaolo sekä tarjotaan mahdollisuuksien mukaan ohjausta eri kielillä tai tulkkauksen avulla. Myös lähi- ja etätapaamisia voidaan varioida valmennuksen toteutuksessa tai järjestää koko valmennus hybridimuotoisena.
Osallistujien näkökulmasta valmennuksen vaikutukset näkyvät vahvistuneena osallisuuden kokemuksena, lisääntyneenä itseluottamuksena ja konkreettisena ja realistisena urasuunnitelmana. Malli tukee yhdenvertaista pääsyä koulutukseen ja työelämään sekä vahvistaa erityisesti maahanmuuttaneiden kotivanhempien, usein naisten, työelämäosallisuutta.
Ammattilaisten näkökulmasta toimintamalli tarjoaa selkeän rakenteen nivelvaiheen ohjaukseen, auttaa tunnistamaan erilaisia asiakasprofiileja ja vahvistaa yhteistyötä oppilaitoksen ja kunnan palveluiden välillä.
Valmennuksen yhteydessä on syntynyt myös kaksi tärkeää oheismateriaalia ohjauskäyttöön alan- ja ammatinvalinnan tueksi:
Ammattikortit: käytännön työkalu ura- ja opintohjauksen tueksi
Löydä oma alasi! - kurssi alanvalinnan tueksi (LINKKI TULOSSA!)
Valmennuksen rakenne ja sisältö on kuvattu tarkemmin linkkinä olevassa dokumentissa Kohti työelämää -valmennus maahanmuuttaneille kotivanhemmille.
Kohti työelämää -valmennus on kehitetty Koulutuskuntayhtymä OSAOssa. Malli on rakennettu vahvan ura- ja opinto-ohjauksen sekä suomi toisena kielenä -osaamisen varaan, ja sen vahvuutena on mahdollisuus tutustua konkreettisesti eri koulutusaloihin, oppimisympäristöihin ja työelämäpolkuihin. Oppilaitos ja sen asiantuntijat toimivat mallissa keskeisinä toteuttajina.
Valmennus tukee työvoiman ulkopuolella olevia maahanmuuttaneita kotivanhempia siirtymässä kohti koulutusta ja työelämää. Jo perhevapaiden aikana tarjottava joustava ja vapaaehtoinen uraohjaus selkeyttää alanvalintaa, vahvistaa motivaatiota ja ehkäisee myöhemmin opintojen keskeyttämistä. Oppilaitokselle malli tuo motivoituneita opiskelijoita, vahvistaa työelämäyhteistyötä sekä tuottaa tietoa kieli- ja kulttuuriryhmien tuen tarpeista koulutuksen kehittämiseksi. Samalla oppilaitos vahvistaa rooliaan alueellisessa kotoutumistyössä ja osoittaa yhteiskunnallista vastuuta kohderyhmän huomioimisessa.
Toimintamalli soveltuu myös toteutettavaksi yhteistyössä kunnan kotoutumis- ja työllisyyspalveluiden kanssa. Kunta voi tunnistaa kohderyhmän ja ohjata palveluun, kun taas oppilaitos vastaa valmennuksen toteutuksesta. Uuden Kotoutumislain 681/2023n (voimaan 1.1.2025) mukaan kunnilla on velvollisuus tarjota osaamisen ja palvelutarpeen arviointi myös työvoiman ulkopuolisille maahanmuuttajille, kuten kotona lapsia hoitaville vanhemmille. Kohti työelämää -valmennus soveltuu luontevaksi jatkopalveluksi, ja osallistuminen on vapaaehtoista.
Mallin merkitys korostuu ajankohtaisessa tilanteessa, jossa alueellinen työvoimapula, maahanmuuttaneiden naisten matalampi työllisyysaste sekä riski jäädä pitkäksi aikaa koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle edellyttävät varhaisia ja joustavia ratkaisuja. Oppilaitoslähtöinen toteutus, vahva ohjausosaaminen ja tiivis yhteistyö kunnan kanssa muodostavat vaikuttavan kokonaisuuden, joka tukee kotoutumista, osallisuutta ja siirtymää kohti koulutusta ja työelämää.
Ensisijainen kohderyhmä: maahanmuuttaneet kotivanhemmat
Kohti työelämää -valmennus on suunnattu ensisijaisesti työvoiman ulkopuolella oleville maahanmuuttaneille vanhemmille, jotka hoitavat lapsia kotona ja tarvitsevat tukea ja ohjausta koulutus- ja työelämäpolullaan. Valmennus on sovellettavissa myös muille kohderyhmille. Valmennuspalautteen ja kokemusten perusteella osallistujilla on vahva motivaatio edetä, mutta oma osaaminen ja mahdollisuudet, koulutusjärjestelmä tai työmarkkinat voivat olla epäselviä tai tietoa ei ole riittävästi. Myös suomen kielen taito voi vaatia vielä parannusta. Koska osallistujat ovat perhevapaalla, heillä ei välttämättä ole aktiivista asiakkuutta työllisyyspalveluissa.
On tärkeää muistaa, että kotivanhemmat ovat hyvin moninainen ryhmä. Heidän taustansa, kielitaitonsa, koulutustasonsa ja asumisensa kesto Suomessa vaihtelevat. Ihmisillä on myös erilaisia arvoja ja käsityksiä hyvästä elämästä. Joillekin tärkeintä on suuri perhe ja mahdollisuus olla kotivanhempana. Jotkut haluavat edistyä urallaan nopeasti ja päästä opiskelemaan tai töihin. Heitä kuitenkin yhdistää vanhemmuus sekä halu rakentaa itselleen ja lapsilleen hyvä elämä uudessa maassa.
Kohti työelämää -valmennukseen osallistujista on tunnistettu viisi pääprofiilia:
- Korkeasti koulutettu ja suomea osaava, mutta ilman työtä Suomessa – tarvitsee tukea työnhakuun ja verkostoitumiseen.
- Kotimaassa kouluttautunut, suomen kielen perustaso ja etsii suuntaa – tarvitsee alanvalinnan selkeyttämistä ja tietoa koulutuspoluista.
- Pitkään Suomessa asunut, matalasti koulutettu ja suomen kielen alkeistaito – tarvitsee monipuolista tukea, kieliopintoja ja realistisen jatkopolun.
- Uusi maahanmuuttanut vanhempi, ei ole tietoa palveluista – tarvitsee palveluohjausta ja kotoutumispolun käynnistämistä.
- Kansainvälinen osaaja perhevapaalla, suunta on selvä – haluaa vahvistaa suomen kieltä ja verkostoja.
Ryhmävalmennuksia suunniteltaessa on myös hyvä ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon erilaiset osallistujaprofiilit ja tehdä ryhmäjakoa ja sisällön suunnittelua sen mukaan. Jos valmennusryhmässä pystytään huomioimaan kielitaitotaso ja erilaiset koulutustaustat, on helpompi onnistua tarjoamaan kaikille mahdollisimman hyvin osuvaa sisältöä sekä synnyttämään merkittäviä vertaiskokemuksia. Valmennuksesta kerätyn palautteen perusteella vertaistuki ja “en ole yksin”-kokemus koetaan tärkeäksi. Osallistujat haluavat selkeää tietoa koulutus- ja työelämäpoluista sekä mahdollisuutta pohtia omaa osaamista rauhassa perhevapaiden aikana.
Valmennus vastaa tarpeeseen ehkäistä pitkittynyttä työelämästä irtaantumista, erityisesti maahanmuuttaneiden naisten kohdalla, ja tukee varhaista siirtymää koulutukseen tai työelämään. Se vahvistaa myös koko perheen kotoutumista.
Toissijainen kohderyhmä: ammattilaiset
Valmennuksesta hyötyvät ammatillisten oppilaitosten ohjaushenkilöstö sekä kuntien kotoutumis- ja työllisyyspalveluiden asiantuntijat. Valmennusmalli tarjoaa rakenteen osaamisen tunnistamiseen, uraohjaukseen ja moniammatilliseen yhteistyöhön. Valmennuksen aikana kotivanhempien on mahdollisuus saada oikea-aikaista tukea ja ohjausta ja ammattilaiset saavat arvokasta tietoa kohderyhmän tarpeista palvelujen kehittämiseksi.
Malli on kehitetty maahanmuuttaneiden kotivanhempien ja heidän kanssaan työskentelevien ammattilaisten käyttöön. Seuraavista näkökulmista on hyötyä, jos lähdetään toteuttamaan valmennusta maahanmuuttaneille kotivanhemmille.
1. Kohderyhmän tunnistaminen ja tavoittaminen
- Kohdenna toiminta työvoiman ulkopuolella oleviin maahanmuuttaneisiin kotivanhempiin.
- Tee yhteistyötä kunnan kotoutumis- ja työllisyyspalveluiden sekä muiden verkostojen kanssa kohderyhmän tavoittamiseksi. Apuna voit käyttää: Kotoa työelämään – Monikanavaisen viestinnän malli maahanmuuttaneiden kotivanhempien tavoittamiseen.
- Varmista, että osallistuminen on saavutettavaa.
2. Toiminnan rakenne ja sisällöt
- Toteuta valmennus pienryhmämuotoisena (esim. 4–6 osallistujaa).
- Järjestä tapaamiset 1–2 kertaa viikossa, maksimissaan 2 tuntia kerrallaan huomioiden sekä vanhempien että lapsien jaksaminen. Pidä tapaamisen sisältö riittävän väljänä, sillä lasten kanssa tulee keskeytyksiä.
- Sisällytä valmennukseen myös yksilöohjausta.
- Valmennus voidaan järjestää niin lähi- kuin etätapaamisina tai hybridimuotoisena.
- Tee toiminnasta mahdollisimman saavutettavaa eli huomioi kohderyhmä ja arvioi toteutuspaikan sopivuus.
- Toimivia keskeisiä sisältöjä ovat
- omien vahvuuksien, osaamisen ja resurssien tunnistaminen
- suomalainen koulutusjärjestelmä ja koulutuspolut
- työelämä Suomessa ja työnhaku
- suomen kielen arviointi ja oppimisen aktivointi
- palveluohjaus (esim. varhaiskasvatus, kotoutumiskoulutus, jatkopolut, perheiden palvelut)
- Mahdollista tutustumiskäynnit oppilaitokseen ja työelämäjaksot työpaikoilla.
3. Henkilöstö ja osaaminen
Varmista, että valmennusta toteuttamassa on ammattitaitoista henkilöstöä.
- Osaamista tarvitaan erityisesti ura- ja opinto-ohjauksesta. Uraohjaajan on hyvä vastata suunnittelusta ja toteutuksesta. Uraohjaajalla tulee olla osaamista kulttuurisensitiivisestä työotteesta ja kokemusta työskentelystä eri kieli- ja kulttuuriryhmien kanssa sekä nivelvaiheen ohjauksesta.
- Suomi toisena kielenä -osaamista tarvitaan erityisesti kielitaidon arvioinnissa ja kielitaidon kehittämisen suunnitelmissa.
- Monipuolisesta kielitaidosta on hyötyä, jotta valmennusta voidaan järjestää esimerkiksi englanniksi tai muilla mahdollisilla kielillä. Yksittäisissä ohjauksissa apuna voidaan käyttää tulkkia.
- Henkilöstön verkostoitumistaidot ovat avainasemassa, jotta löydetään yhteistyökumppanit esimerkiksi kunnasta, työllisyyspalveluista, järjestöistä, oppilaitoksista jne. Toimiva yhteistyö on tärkeää paitsi kohderyhmän tavoittamisen myös ohjauksen ja jatkopolutuksen kannalta.
4. Moninaisuuden huomioiminen
- Järjestä toiminta päiväsaikaan perhevapaat huomioiden. Klo 10-12 on todettu yleisesti sopivaksi ajaksi.
- Järjestä lapsiystävällinen ympäristö, mahdollinen lastenhoito tai rinnakkaistoiminta.
- Käytä selkokielisiä, visuaalisia ja/tai monikielisiä materiaaleja.
- Huomioi eri kielitaitotasot ja koulutustaustat.
5. Resurssit ja kustannukset
Valmennuksen toteutukseen tarvitaan:
- ohjaajan työaika
- suomen kielen opettajan työaika (suomen kielen arviointi ja kielitaidon kehittämisen suunnittelu)
- ohjaus- ja opetustila, joka sopii toimintaan myös lasten kanssa (esim. kulkuesteettömyys, vessat, keittiö)
- toiminnasta viestiminen
- materiaalit (digitaaliset ja tulostettavat)
- mahdolliset tulkkauskustannukset
6. Vaikutusten syntyminen
Vaikutukset syntyvät, kun:
- osallistujan urasuunnitelmat ja jatkopolku konkretisoituvat
- kielitaito aktivoituu ja kehittyy arjen ja työelämän kontekstissa
- vertaistuki vahvistaa motivaatiota
- siirtymä koulutukseen tai työelämään tapahtuu suunnitelmallisesti ja mahdollisesti nopeammin kuin se tapahtuisi ilman valmennusta
- toiminnasta kerätään palautetta ja sitä kehitetään palautteen perusteella
Kohti työelämää -valmennuksen arviointi perustui kirjalliseen osallistujapalautteeseen, uraohjaajien havaintoihin ja ohjauskeskusteluihin sekä jatkopolkujen toteutumisen seurantaan. Valmennuksen kohderyhmänä oli maahanmuuttaneet kotivanhemmat, joilla oli keskenään hyvin erilaiset koulutus- ja kielitaustat.
Osallistujapalaute
Valmennus sai erittäin korkean kokonaisarvion (keskiarvo 9,7/10). Suurin osa vastaajista antoi arvosanan 9–10. Ryhmäohjauksen teemoista erityisesti omien vahvuuksien ja osaamisen tunnistaminen (19/20 vastaajaa), lapsiperheiden palvelut (18/20), tavoitteiden asettaminen (17/20) sekä koulutusmahdollisuudet (17/20) koettiin hyödyllisiksi.
Valmennuspalautteen mukaan tärkeimmiksi opituiksi asioiksi nousivat:
- omien vahvuuksien ja kiinnostusten tunnistaminen
- koulutuspolkujen ymmärtäminen ja ammatin opiskelumahdollisuudet
- tieto lapsiperheiden palveluista
- seuraavien askelten hahmottaminen omalla urapolulla
Laadullisessa palautteessa korostuivat ohjaajien asiantuntevuus, lämmin ilmapiiri, henkilökohtaisen ohjauksen merkitys sekä pienryhmän tarjoama vertaistuki. Useat osallistujat kuvasivat valmennuksen auttaneen jäsentämään omaa tulevaisuuttaan tilanteessa, jossa suomalainen koulutus- ja palvelujärjestelmä oli vielä vieras.
Osallisuuden kokemus vahvistui.
Osallistujat kuvasivat lisääntynyttä yhteisöön kuulumisen tunnetta, rohkeutta asioida palveluissa sekä vertaistuen merkitystä. Toiminta lisäsi kokemusta siitä, että omaan tulevaisuuteen voi vaikuttaa. Osallisuuden näkökulmasta keskeistä oli, että osallistujat saivat tietoa, tulivat kuulluiksi ja pystyivät tekemään tietoisia valintoja.
Koulutus- ja urasuunta selkeytyi.
Valmennuksen jälkeen osallistujilla oli konkreettinen jatkosuunnitelma. Osa hakeutui TUVA-koulutukseen, perusopetukseen tai ammatilliseen koulutukseen, osa käynnisti aktiivisen työnhaun tai aloitti tavoitteellisen kielitaidon kehittämisen. Erityisesti suuntaa etsivien epävarmuus vaihtui selkeisiin suunnitelmiin.
Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo vahvistuivat.
Toiminta tavoitti ryhmän, joka ei ole aktiivisesti työllisyyspalveluissa. Eri kieli- ja koulutustasot huomioitiin, ja toiminta tuki erityisesti maahanmuuttaneiden naisten työelämäosallisuutta, sillä valtaosa osallistujista oli äitejä. Näin malli edisti sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaista pääsyä koulutukseen ja työelämään.
Ammattilaisten osaamisen vahvistuminen
Ohjaushenkilöstön näkökulmasta toimintamalli lisäsi ymmärrystä kotivanhempien ohjauksen tarpeista ja auttoi tunnistamaan erilaisia asiakasprofiileja. Moniammatillinen yhteistyö kunnan ja oppilaitoksen välillä vahvistui, ja varhaisen, ennaltaehkäisevän ohjauksen merkitys konkretisoitui.
Yhteenveto vaikutuksista
Arvioinnin perusteella valmennusmalli
- vahvisti osallistujien osallisuuden kokemusta
- selkeytti koulutus- ja urapolkuja
- tuki yhdenvertaista pääsyä koulutukseen
- ehkäisi pitkäaikaista poissaoloa työmarkkinoilta
- lisäsi tietoa suomalaisesta koulutus- ja palvelujärjestelmästä
Palautteen ja arvioinnin perusteella kohderyhmällä on selkeä tarve valmennukselle.
Kansikuva
