Kotoa työelämään – ratkaisuja maahanmuuttaneiden kotivanhempien tavoittamiseen ja työelämäosallisuuden edistämiseen

Luotu 25.11.2025
Kotoa työelämään – ratkaisuja maahanmuuttaneiden kotivanhempien tavoittamiseen ja työelämäosallisuuden edistämiseen
Kotoa työelämään – ratkaisuja maahanmuuttaneiden kotivanhempien tavoittamiseen ja työelämäosallisuuden edistämiseen

Lyhyt kuvaus

Kotoa työelämään - Maahanmuuttaneiden toimiva arki  -hankkeessa kehitettiin ratkaisuja maahanmuuttaneiden kotivanhempien tavoittamiseen ja työelämäosallisuuden edistämiseen. Tuloksena syntyi neljä toimintamallia, jotka ovat sovellettavissa maahanmuuttotyötä tekevien asiantuntijoiden käyttöön esimerkiksi kunta-, järjestö- ja koulutussektoreilla: 

  1. Kotoa työelämään – Monikanavaisen viestinnän malli maahanmuuttaneiden kotivanhempien tavoittamiseen
  2. Kielikerho maahanmuuttaneille kotivanhemmille
  3. Kohti työelämää -valmennus maahanmuuttaneille kotivanhemmille
  4. Ammattikortit: käytännön työkalu ura- ja opinto-ohjauksen tueksi 

 

Toimijat

Koulutuskuntayhtymä OSAO.

Asiakkaina ja hankkeen varsinaisena kohderyhmänä maahanmuuttaneet kotivanhemmat.

Maahanmuuttotyössä toimivat tahot ja asiantuntijat.

Työnantajat.

Toimiaika

1.9.2023–31.3.2026

Kokonaisuuden tarkoitus ja tavoitteet

Kotoa työelämään - Maahanmuuttaneiden toimiva arki -hankkeessa tavoitteena oli rakentaa kehittämistyön tuloksena toimintamalleja maahanmuuttaneiden kotivanhempien hakevaan toimintaan ja työelämäosallisuuden edistämiseen. Tämä kokonaisuus koostaa hankkeessa kehitetyt keskeisimmät toimintamallit, jotka ovat sovellettavissa valtakunnallisesti.

Kohderyhmän tavoittamiseksi tehtiin alueen verkostoissa monikanavaista ja jalkautuvaa työtä, ja kokemusten pohjalta syntyi Kotoa työelämään – Monikanavaisen viestinnän malli maahanmuuttaneiden kotivanhempien tavoittamiseen. Mallin vahvuutena on sen selkeä ja visuaalinen rakenne, jota voi soveltaa eri alueilla monenlaisten kohderyhmien tavoittamiseksi. 

Kohderyhmän työelämäosallisuutta edistettiin monin keinoin. Kielikerho maahanmuuttaneille kotivanhemmille oli matalan kynnyksen toimintaa ja sitä suunniteltiin, toteutettiin ja kokemusten perusteella kehitettiin mahdollisimman kohderyhmälähtöiseksi ja saavutettavaksi. Punaisena lankana oli kielitaidon ja osallisuuden vahvistaminen, ja vastuutoteuttajana oli S2-opettaja. Kotona hoidettavat lapset olivat tervetulleita vanhempien mukana. 

Kohti työelämää -valmennus maahanmuuttaneille kotivanhemmille  -kokonaisuudessa tavoitteena oli tukea kotivanhempia kohti työelämää.  Valmennus edisti kotivanhempien työelämäosallisuutta tarjoamalla uraohjausta, osaamisen ja kielitaidon kartoitusta sekä tietoa lapsiperheiden palveluista. Osallistujalla oli mahdollisuus tutustua toisen asteen koulutuksiin ja osallistua työelämäjaksolle.

Hankkeessa visualisoitiin Ammattikortit: käytännön työkalu ura- ja opinto-ohjauksen tueksi.  OSAOn perustutkintoja esittelevä työkalu soveltuu ohjaustyöhön opinto-ohjaajille, opettajille ja muille ammattilaisille. Julkisesti saatavilla olevat kortit auttavat myös hakeutujia ja nuorten vanhempia hahmottamaan ammatillisten opintojen vaihtoehtoja ja vaatimuksia.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Kotoa työelämään – Maahanmuuttaneiden toimiva arki on osa valtakunnallisen Kumppanina kotoutumisessa -koordinaatiohankkeen työelämäosallisuus-sisältöaluetta. Toiminta-alue on ollut Oulun seutu ja toiminta-aika 1.9.2023–31.3.2026.

Hanketta valmistellessa Suomessa – kuten muuallakin Euroopassa – puhuttiin työperäisen maahanmuuton tarpeesta. Samaan aikaan maassa oli jo paljon pysyvästi Suomeen jäänyttä työvoimaa, joka ei kuitenkaan päässyt kiinnittymään työelämään. Erityisesti maahanmuuttajanaisten työllisyysaste oli selvästi muita Pohjoismaita heikompi. Pohjoismaista esimerkiksi Norjassa oli onnistuttu naisten kotoutumisessa, ja keskeisenä syynä nähtiin vahva panostus kielen oppimiseen ja koulutukseen. 

Perhevapaalla olevat maahanmuuttajanaiset ovat taustaltaan moninainen ryhmä, ja suurella osalla on aiempaa työkokemusta.  Esim. FinMonikin (2020) selvityksen mukaan noin 70 % on ollut työssä joko Suomessa tai ulkomailla, ja useimmat halusivat palata työelämään perhevapaan jälkeen. Työllistymisen suurimmat esteet heidän itsensä mielestä olivat kielitaidon puute, työkokemuksen puute, kotoutumisajan päättyminen ja osaamiseen liittyvät syyt. Lisäksi perhetilanne esti työllistymistä noin 11 %:lla ja perheenjäsenten vastustus 2 %:lla naisista.

Väestöliiton tutkimuksen (2021) mukaan pitkään jatkuneeseen hoitovapaaseen vaikuttavat sekä käytännön syyt että arvot. Kotihoidontuki mahdollistaa lapsen kotihoidon, ja kaksi kolmasosaa vastaajista katsoi, että vielä kaksivuotias lapsi tulisi hoitaa kotona. Myös epäluottamus varhaiskasvatusta kohtaan voi joidenkin perheiden kohdalla hidastaa vanhemman työelämään tai koulutukseen hakeutumista.

Pitkään kestävä kotivanhemmuus saattaa johtaa tilanteeseen, josta takaisin työelämään pääseminen on hidasta. Maahanmuuttaneilla äitiys heikentää työllistymistä selvästi enemmän kuin valtaväestön äideillä. Lastenhoitovastuu perheessä painottuu usein äideille, ja lisähaasteensa tuo se, että monella ei ole työpaikkaa, johon palata perhevapaan jälkeen. 

Erityisesti työvoiman ulkopuolella olevilta maahanmuuttaneilta on Suomessa puuttunut  selkeät kotoutumista edistävät rakenteet, ja heikko työmarkkina-asema on yksi suurimpia haasteita maahanmuuttaneiden naisten kotoutumisessa. Sosiaalisia verkostoja tarkasteltaessa voidaan havaita, että tyypillistä perhevapaalla oleville maahanmuuttaneille naisille ovat niin sanotut silloittavat sosiaaliset verkostot, eli kontaktit saattavat rajoittua toisiin kotona oleviin naisiin ja äiteihin ja oman yhteisön jäseniin.

Hankevalmistelun vaiheessa oli tiedossa, että hyvinvointialueuudistus lisää kuntien vastuuta kotoutumisen edistämisestä, ja vuoden 2025 alusta voimaan tuleva laki määrittää tarkemmin oikeuden kotoutumispalveluihin ja niiden keston. Tämä loi tarpeen entistä joustavammille ratkaisuille, jotka mahdollistaisivat perhevapailta palaaville maahanmuuttajille yksilölliset osaamispolut kohti työllistymistä.

Oulussa on paljon erilaisia palveluita ja käynnissä olevia hankkeita, jotka edistävät maahanmuuttaneiden työllistymistä ja osaamisen kehittymistä. Oli kuitenkin havaittu, että erityisesti pitkään vanhempainvapaalla olevilla on haasteellista ponnistaa työelämään. Haasteet liittyivät erityisesti työelämäverkostojen puuttumiseen, työelämätaitoihin, opiskeluvalmiuksiin ja suomen kielen taitoon. Lisäksi on havaittu, että työelämän asenteet vaikuttavat maahanmuuttaneiden vastaanottamiseen työnhakijan koulutustaustasta riippumatta. Vanhempainvapaalla olevien taustatilanteet ovat hyvin yksilöllisiä ja näin ollen vaativat myös räätälöityjä ratkaisuja, uusia koulutuksellisia avauksia ja yhteistyötä työnantajien kanssa.

Päämäärä ja päätavoite

Kokonaisuus muodostuu neljästä toimintamallista, joiden tavoitteena on edistää maahanmuuttaneiden kotivanhempien osallisuutta, polkua kohti opintoja ja työelämää sekä vahvistaa suomen kielen taitoa. Toimintamalleja voi soveltaa erillisinä malleina tai yhtenä kokonaisuutena. 

  1.  Kehittämistyön yksi keskeinen tavoite oli luoda hakevan toiminnan malli, johon koostetaan, millä keinoilla tavoitetaan kotona lapsia hoitavia vanhempia kotoutumista, koulutusta, työllistymistä ja arjen hallintaa edistävien palvelujen piiriin. Hakevan toiminnan kehittämisessä keskeisenä nähtiin yhteistyö alueen jo olemassa olevien palveluiden, yhdistysten ja kehittämistoimijoiden kanssa.
  2. Yhtenä tavoitettavuutta, osallisuutta ja suomen kielen taitoa vahvistavana toimintamuotona haluttiin kehittää ja testata kielikerhoa, johon myös kotona hoidettavat lapset sai ottaa mukaan.
  3. Tavoitteena oli uraohjauksen keinoin edistää kotivanhempien polkuja kohti työtä kehittämällä ja testaamalla kohderyhmälle sopiva valmennuskonsepti.
  4. Uraohjauksen tueksi huomattiin tarve konkreettiselle tuotteelle eli ammattikorteille.

Toimintamallit kehitettiin Kotoa työelämään – Maahanmuuttaneiden toimiva arki -hankkeessa. 

Tuotokset ja tulokset

Hankkeessa tuotettiin neljä toimintamallia jaettavaksi valtakunnallisesti hyödynnettäväksi:

  1. Kotoa työelämään – Monikanavaisen viestinnän malli maahanmuuttaneiden kotivanhempien tavoittamiseen
  2. Kielikerho maahanmuuttaneille kotivanhemmille
  3. Kohti työelämää -valmennus maahanmuuttaneille kotivanhemmille

  4. Ammattikortit: käytännön työkalu ura- ja opinto-ohjauksen tueksi 

    Valmennuksen yhteydessä syntyi ohjauskäyttöön alan- ja ammatinvalinnan tueksi Löydä oma alasi! -Moodle-kurssi alanvalinnan tueksi - Avointen oppimateriaalien kirjasto (aoe.fi)

Vaikutukset ja vaikuttavuus

Hankkeen valmisteluvaiheessa vuoden 2022 marraskuussa oli vallalla näkemys ja kokemus, että kotona lapsia hoitavia kotivanhempia oli vaikea tavoittaa. Tästä syystä hankesuunnitelmaan arvioitiin maltillisesti, että Oulun seudulla potentiaalisia osallistujia käytettävissä olevilla resursseilla tavoitettaisiin noin 40.  Osallistujatavoite kuitenkin ylittyi reilusti, ja rekisteröityjä osallistujia oli kaikkiaan 63. Onnistuneen tavoittamisen edellytyksenä oli riittävä resurssointi, asiantuntijoiden osaaminen, jalkautuva työote, kohderyhmätuntemus, verkostoissa toimiminen ja aktiivinen viestiminen monikanavaisesti. Voisi myös ajatella, että Oulun kokoisessa kaupungissa, jossa asukkaita on noin 200 000, asiantuntijaverkostot ovat toisaalta riittävän pieniä ja toisaalta riittävän suuria monipuoliseen yhteistyöhön.

Maahanmuuttotyön asiantuntijaverkostojen, mukaan lukien kolmas sektori, välinen yhteistyö on alueella vahvistunut, tieto eri tahojen välillä kulkee varsin hyvin ja tiedonkulkuun on kehitetty myös systemaattisuutta. 

Hankkeessa on kerätty osallisuuskyselyn avulla palautetta kielikerhoon osallistuneilta, ja Kohti työelämää -valmennukseen osallistuneet ovat vastanneet valmennusta koskevaan palautekyselyyn. 

Osallisuuskysely toteutettiin aktiivisimmille kotivanhemmille (yli 10 osallistumiskertaa kielikerhossa) hyödyntäen mm. THL:n ja muiden virallisten lähteiden ohjeistuksia. Kyselyn tavoitteena oli mitata kielikerhon vaikutuksia vanhempien osallisuuteen sekä kerätä palautetta kokemuksista ja arkeen liittyvistä vaikutuksista. Kysely toteutettiin suomeksi ja englanniksi, ja osa vastasi tulkin avulla. Vastaajia oli 15, joista yli puolet oli asunut Suomessa yli kolme vuotta ja suurin osa korkeakoulutettuja. 

Kielikerho koettiin turvalliseksi ja kannustavaksi ympäristöksi, ja osallistujat kokivat itsensä tervetulleiksi. Kielikerho edisti suomen kielen oppimista ja itsevarmuuden kasvua, tarjosi mahdollisuuksia sosiaalisiin suhteisiin ja verkostoitumiseen sekä vahvisti osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemusta. Lisäksi kerho tuki arkea ja vanhemmuutta tarjoamalla mahdollisuuksia toimintaan kodin ulkopuolella sekä tietoa Suomesta ja paikallisista palveluista. Keskeiset huomiot kielikerhosta olivat opetuksen käytännönläheisyys ja aiheiden relevanssi, hyvin järjestetyt tilaisuudet, lapsiperheille sopivat tilat ja tarjoilut sekä lastenhoito, jotka helpottivat osallistumista. 

Osallistujat, jotka osallistuivat myös Kohti työelämää -valmennukseen, mainitsivat saaneensa varmuutta ammatinvalintaan, työnhakuun ja tulevaisuuden suunnitteluun. Osallistujat pitivät yhtenä tärkeimpänä opittuna asiana, missä ja miten voi opiskella ammatin. Tärkeiksi opeiksi koettiin myös omat vahvuudet, kiinnostukset sekä sen pohtiminen, mitä voi tehdä seuraavaksi. Avoimissa vastauksissa osallistujat kehuivat, että kaikki oli erinomaista, valmennus oli oikea-aikaista ja antoi paljon tietoa palveluista ja mahdollisuuksista, joita valmennettavilla ei ollut aikaisemmin.  Opituista tiedoista, materiaaleista ja verkostoitumisesta uskottiin olevan hyötyä tulevaisuudessa. Palautteissa toivottiin, että mahdollisimman moni jatkossakin saisi käydä valmennuksen ja hyötyä siitä. 

BusinessOulun Oulun seudun työllisyyspalveluissa koettiin, että hankkeen tuloksia on hyvä jakaa viranomaiskäyttöön. Koto-omavalmentajat olivat antaneet hyvää palautetta ja heidän työtään oli helpottanut, kun kotoutumispalvelut ovat kohderyhmälle jo tulleet tutuiksi. 

Osallisuuden vahvistumisen, pärjäävyyden lisääntymisen, osaamisen kehittymisen mahdollistumisen ja työllistymisasteen kohoamisen myötä toiminnalla voidaan pitkällä aikavälillä arvioida olevan myönteisiä vaikutuksia vanhempainvapaalla olevien nykyistä nopeampaan työllistymiseen, osallisuuteen ja koko perheen hyvinvointiin. Hankkeen tulokset tukevat tätä näkemystä. Perhevapaalla olleista osallistujista yli 50 % siirtyi opiskelemaan, ja myös muutamia työllistymisiä tapahtui. Noin kolmasosa osallistujista jatkoi vielä perhevapaalla. Vanhempien osallisuuden kokemusten lisääntyminen, tietouden lisääntyminen ja kohti työtä suuntautuminen vahvistavat koko perheen mahdollisuuksia menestyä ja ehkäisevät seuraavaan sukupolveen kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia, joita esimerkiksi vanhempien pitkäaikainen työttömyys ja osattomuuden kokemukset voivat aiheuttaa.

Toiminta osoittautui vaikuttavaksi perhevapaalla olevien maahanmuuttaneiden yhdenvertaisuuden, osallisuuden, kotoutumisen ja yhteiskuntaan kiinnittymisen edistämisessä. Toimintamallit ovat sovellettavissa valtakunnallisesti yksittäisinä malleina ja kokonaisuutena eri kohderyhmille.

Liitetiedostot ja linkit
Kotva
Kotoa työelämään - Maahanmuuttaneiden toimiva arki -hankkeen verkkosivu