Kohti tekoälyllä tuettua kotona asumista Etelä-Savon HVA (RRP2, P4, I1, I4)

Luotu 28.02.2024
Kohti tekoälyllä tuettua kotona asumista Etelä-Savon HVA (RRP2, P4, I1, I4)
Kohti tekoälyllä tuettua kotona asumista Etelä-Savon HVA (RRP2, P4, I1, I4)

Tiivistelmä

Tekoäly Gillie.AI tukee asiakkaan hyvinvointia kotihoidossa

Gillie kokoaa asiakkaan tiedot yhteen näkymään hyödyntäen potilastietojärjestelmistä saatavaa tietoa, mittaustuloksia sekä muista käytössä olevista teknologioista kerättyä dataa. Näin muodostuu ajantasainen ja kokonaisvaltainen kuva asiakkaan tilanteesta, ja herätteiden avulla voidaan reagoida voinnissa tapahtuviin muutoksiin.

Gillie auttaa havaitsemaan asiakkaan terveydentilan muutokset varhaisessa vaiheessa, jotta niihin voidaan reagoida ajoissa ennen tilanteen merkittävää heikkenemistä. Tekoäly toimii hoitajien päätöksenteon tukena arvioitaessa asiakkaan voinnin muutoksia sekä palvelutarpeen uudelleenarvioinnissa. Näin varmistetaan varhaisen tuen saaminen esimerkiksi sairastumisen, fyysisen tai kognitiivisen toimintakyvyn muutosten yhteydessä.

Tekoäly mahdollistaa oikea-aikaisen hoidon tarjoamisen, mikä tukee turvallista ja merkityksellistä kotona asumista mahdollisimman pitkään.

Tavoitteena on vähentää kotihoidon asiakkaiden päivystyskäyntien määrää varmistamalla resurssien riittävyys ja niiden oikea kohdentaminen. Lisäksi pyritään parantamaan palveluiden järjestämisen taloudellista tehokkuutta tekoälyn tuottaman tiedon pohjalta.

Kohderyhmä

Ammattilaiset

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Tulevaisuuden hoiva tänään - Tekoäly kotihoidon voimavarana.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Tiedon hyödyntäminen ja digitalisaatiota tukeva asiakaslähtöinen toiminnan uudistaminen kotihoidossa.

Väestön ikääntyminen, kasvava palvelutarve ja hoitohenkilöstön saatavuushaasteet lisäävät painetta kehittää ennakoivia ja resurssitehokkaita ratkaisuja kotihoitoon. Tekoäly mahdollistaa rajallisten resurssien kohdentamisen asiakkaille, jotka tarvitsevat eniten tukea, ja voi osaltaan vähentää päivystyskäyntejä sekä sairaalajaksoja. Tämä voi tuoda taloudellisia säästöjä hyvinvointialueille ja parantaa palveluiden vaikuttavuutta.

Mahdollistetaan asiakkaiden turvallinen kotona asuminen, mahdollisimman pitkään. 

 

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Etelä-Savon erityispiirteet ja tekoälyn rooli palvelujärjestelmän kehittämisessä

Etelä -Savon hyvinvointialue on maantieteellisesti laaja ja harvaan asuttu, sekä väestö rakenteeltaan Suomen ikääntynein. Palvelutuotannon yksi suurimmista haasteista on pitkät etäisyydet vesistöjen määrästä johtuen. Tämä erityispiirre luo haasteita palveluiden tuottamiselle ja saavutettavuudelle, etenkin kotihoidon toiminnassa. Etelä-Savon alueella yli 75-vuotiaiden osuus väestöstä on maan korkein. Erityisesti hyvin iäkkäiden osuus väestöstä kasvaa voimakkaasti eliniän pitenemisen ja suurten ikäluokkien vaikutuksesta tulevien vuosien aikana. Ikääntyminen ja palvelutarpeen kasvu tulee luomaan haasteita palveluiden kustannustehokkaalle järjestämiselle. 

Kansallinen tavoite on, että iäkkäät ihmiset voivat asua kotona mahdollisimman pitkään, saaden sinne tarvitsemansa palvelut. Etelä-Savossa jo 93.4% iäkkäistä asuu tavoitteen mukaisesti omassa kodissaan. Kotona asumisen tukeminen on tärkeää sekä ikääntyvälle väestölle että yhteiskunnalle, sillä se vastaa asukkaiden toiveisiin ja itsemääräämisoikeuteen sekä tukee tarkoituksenmukaista vanhuspalvelujen rakennetta. 

(Etelä-Savon hyvinvointialue; 2025, STM 2024, VALTIONEUVOSTON JULKAISUJA 2023:58)

Tekoälyä ohjaavat säädökset ja lainsäädäntö

Tekoälyn käyttöönotto ohjaa kansalliset ja EU-tasoiset säädökset, kuten yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) ja EU:n tekoälyasetus (AI Act), jotka määrittävät, miten asiakastietoja voidaan kerätä, käsitellä ja hyödyntää turvallisesti. Olemassa oleva lainsäädäntö mahdollistaa kuitenkin tekoälyn käyttämisen sosiaali- ja terveydenhuollossa. 

Tekoälyn hyödyntäminen sosiaali- ja terveydenhuollossa on yhteiskunnallisesti ajankohtainen ja poliittisesti tuettu kehityssuunta. Väestön ikääntyminen, henkilöstöpula ja kasvavat palvelutarpeet mahdollistavat uuden kehittämisen, vaikuttavia ja kustannustehokkaita ratkaisuja hyödyntäen. 

(EU 2024, VALTIONEUVOSTON JULKAISUJA 2023:58)

Tekoälyn käyttöönotto ei ole vain teknologinen ratkaisu, vaan osa laajempaa palvelujärjestelmän uudistusta, jossa korostuvat asiakaslähtöisyys, tietoon perustuva johtaminen ja moniammatillinen yhteistyö. Näin tekoäly voi toimia merkittävänä tukena sosiaali- ja terveydenhuollon kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.

Julkaistu 18.2.2025

Julkaisuja:

Etelä-Savon hyvinvointialueen sivuilla julkaistu blogi-teksti: https://etelasavonha.fi/2025/02/18/blogi-gillie-tekoaly-kotihoidossa-uusi-askel-kohti-parempaa-hoitoa/

Sairaanhoitaja-lehden artikkeli tekoälyn hyödyntämisestä Etelä-Savon hyvinvointialueen kotihoidossa: https://shlehti.sairaanhoitajat.fi/share/21787/31d484

Laadukkaat, kestävät ja kustannustehokkaat palvelut asiakaslähtöisesti. Hoiva, huolenpito ja turvallinen ikääntyminen kotona.

  • Asiakas:
    • Kenelle: Ikääntyville kotihoidon asiakkaille.
    • Mihin: Palveluiden saatavuuteen, oikea-aikaisuuteen ja asiakaslähtöisyyteen.
    • Miksi: Parantaakseen heidän elämänlaatuaan, turvallisuutta ja mahdollisuutta asua kotona mahdollisimman pitkään.
  • Ammattilainen:
    • Kenelle: Kotihoidon henkilöstölle ja terveydenhuollon ammattilaisille.
    • Mihin: Päätöksenteon tueksi ja työtehtävien priorisointiin.
    • Miksi: Tehostaakseen työnkuvaa, vähentääkseen työtaakkaa ja parantaakseen hoidon laatua.
  • Organisaatio:
    • Kenelle: Sosiaali- ja terveyspalveluita tarjoaville organisaatioille.
    • Mihin: Resurssien hallintaan, toiminnan optimointiin ja kustannustehokkuuteen.
    • Miksi: Parantaakseen palvelujen järjestämistä ja taloudellista kestävyyttä, sekä taatakseen pitkäjänteisen toiminnan.
  • Yhteiskunta:
    • Kenelle: Laajemmin koko yhteiskunnalle ja päätöksentekijöille.
    • Mihin: Vanhuspalveluiden rakenteeseen ja taloudellisiin järjestelmiin.
    • Miksi: Jotta voidaan varmistaa kestävä ja toimiva vanhustenhoito, joka vastaa väestön ikääntymisen mukanaan tuomiin haasteisiin ja ylläpitää yhteiskunnan hyvinvointia.

Tekoälyn käyttöönotto kotihoidossa – Gillien rooli ja ammattilaisten kokemus

Kohderyhmänä ovat kotihoidon säännölliset asiakkaat. Jotta tekoäly voi analysoida asiakkaan voinnissa tapahtuvia muutoksia, on tärkeää että saadaan heistä säännöllisesti kirjauksia eli tietoa. Tämä mahdollistaa varhaisen puuttumisen tilanteisiin ennen kuin ne ehtivät kärjistyä.

Gillien keskeisimmät käyttäjiä ovat kotihoidon sairaanhoitajat sekä tiimeissä vastuuta kantavat lähihoitajat. Tiimien omat vahvuudet on huomioitu yksilöllisesti, ja käyttöönottoon on osallistettu kaikki asiasta kiinnostuneet hoitajat.

Koulutukset on toteutettu tiimikohtaisesti, mikä mahdollistaa käyttäjien yksilöllisen huomioimisen ja oppimisen tukemisen kokonaisvaltaisesti. Koulutuksissa on sovittu tiimien sisäisistä toimintamalleista ja vastuunjaosta herätteiden käsittelyssä.

Toiminnan kehittämiseksi koulutuksista on kerätty suullista palautetta. Esihenkilöitä on tuettu 2–4 viikon välein tuotetuilla raporteilla, jotka kuvaavat tiimien suoriutumista ja kehityskohteita. Lisäksi käyttöönottoa on vahvistettu positiivisella palautteella.

Gillietä käyttävät ammattiryhmät:

  • Kotihoidon hoitajat
  • Fysioterapeutit (arkikuntoutus)
  • Lääkehoidon erityisasiantuntijat
  • Palveluohjaajat ja SAS-työntekijät
  • Etähoidon ammattilaiset
  • Lääkärit
  • Tilannekeskuksen päivystäjät

Koulutukset on suunniteltu huomioiden eri ammattiryhmien tarpeet ja roolit.

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa Gillie-tekoälyalustan käyttöönotto kotihoidossa tukemaan hoitohenkilöstön päätöksentekoa ja varmistamaan asiakkaiden oikea-aikainen hoito. Käyttöönotolla pyritään vahvistamaan asiakaslähtöistä, ennakoivaa ja vaikuttavaa hoivatyötä.

Keskeiset tavoitteet:

  • Resurssien oikea kohdentaminen: Tekoälyn avulla voidaan tunnistaa asiakkaat, jotka tarvitsevat eniten tukea, ja varmistaa, että he saavat riittävät palvelut oikeaan aikaan.
  • Tiedolla johtamisen vahvistaminen: Kerätyn tiedon systemaattinen hyödyntäminen ja analysointi tukevat organisaatiokulttuuria, jossa päätöksenteko perustuu ajantasaiseen ja luotettavaan tietoon.
  • Päivystyskäyntien vähentäminen: Varhainen puuttuminen asiakkaan voinnin muutoksiin voi ehkäistä tilanteiden kärjistymistä, vähentää päivystyskäyntejä ja sairaalajaksoja sekä parantaa kustannustehokkuutta ja asiakaskokemusta.
Toimintamallin keskeiset edellytykset

Tekoälyn käyttöönotto vaatii huolellista suunnittelua ja vastuullista toteutusta

Gillie-tekoälyjärjestelmän käyttöönotto edellyttää huolellista suunnittelua ja riittävästi aikaa, jotta sekä toimittajan että oman organisaation tiedonhallinnalliset vaatimukset voidaan huomioida. Koska Gillie luokitellaan suuririskiseksi tekoälyjärjestelmäksi, tietosuojan vaikutustenarviointi on tehtävä perusteellisesti.

Tietosuojan tarkka huomioiminen on erityisen tärkeää asiakkaiden jaottelussa ja eri käyttäjäryhmien osallistamisessa. Asiakkaille tiedottaminen tekoälyn käyttöönotosta tulee aloittaa varhaisessa vaiheessa, jotta luottamus ja läpinäkyvyys säilyvät.

Käyttöönoton onnistumisen varmistamiseksi on tärkeää:

  • Määritellä selkeä vastuunjako käyttöönoton etenemisestä kotihoidon alueella
  • Tarjota riittävä koulutus sekä henkilöstölle että esihenkilöille
  • Toteuttaa systemaattinen raportointi toiminnan etenemisestä esihenkilöille ja päälliköille

Gilliestä pidettiin infotilaisuuksia jokaiselle kotihoidon alueelle ja kaikille sidosryhmille (31kpl), varmistaen että tieto tavoittaa mahdollisimman laajasti tulevat käyttäjät.  Tämän jälkeen aloitettiin porrastetusti koulutukset ja  käyttöönotto. Kaikkiaan koulutuksia järjestettiin kotihoidon henkilöstölle 65kpl.

 

Toimintamallin ydinsisältö

Tekoäly Gillie.AI tukee asiakkaan hyvinvointia kotihoidossa

Gillie kokoaa asiakkaan tiedot yhteen näkymään hyödyntäen potilastietojärjestelmistä saatavaa tietoa, mittaustuloksia sekä muista käytössä olevista teknologioista kerättyä dataa. Näin muodostuu ajantasainen ja kokonaisvaltainen kuva asiakkaan tilanteesta, ja herätteiden avulla voidaan reagoida voinnissa tapahtuviin muutoksiin.

Gillie auttaa havaitsemaan asiakkaan terveydentilan muutokset varhaisessa vaiheessa, jotta niihin voidaan reagoida ajoissa ennen tilanteen merkittävää heikkenemistä. Tekoäly toimii hoitajien päätöksenteon tukena arvioitaessa asiakkaan voinnin muutoksia sekä palvelutarpeen uudelleenarvioinnissa. Näin varmistetaan varhaisen tuen saaminen esimerkiksi sairastumisen, fyysisen tai kognitiivisen toimintakyvyn muutosten yhteydessä.

Tekoäly mahdollistaa oikea-aikaisen hoidon tarjoamisen, mikä tukee turvallista ja merkityksellistä kotona asumista mahdollisimman pitkään.

Tavoitteena on vähentää kotihoidon asiakkaiden päivystyskäyntien määrää varmistamalla resurssien riittävyys ja niiden oikea kohdentaminen. Lisäksi pyritään parantamaan palveluiden järjestämisen taloudellista tehokkuutta tekoälyn tuottaman tiedon pohjalta.

Gillie. Tulevaisuuden hoiva tänään- Tekoäly kotihoidon voimavarana.
Tulevaisuuden hoiva tänään- Tekoäly kotihoidon voimavarana. Asiakkaista kerätään paljon tietoa, mutta tietojen kerääminen ja tulkinta voi olla haastavaa - tekoäly kokoaan tiedot hoitajien saataville, tukemaan päätöksentekoa.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Gillie tukee hoidon jatkuvuutta ja moniammatillista yhteistyötä kotihoidossa

Ammattilaisten suhtautuminen tekoälyyn vaikuttaa merkittävästi sen käyttöönottoon. Luottamus teknologiaan, sen ymmärrettävyys ja käytettävyys ovat keskeisiä tekijöitä toiminnan juurtumisessa. Koulutuksen ja yhteisen harjoittelun avulla voidaan vähentää epävarmuutta, lisätä osaamista ja hälventää ennakkoluuloja.

Gillien käyttöönotto on tehostanut tiimien välistä viestintää ja tukenut hoidon jatkuvuutta erityisesti tilanteissa, joissa henkilöstön vaihtuvuus on ollut suurta tai lomakaudet ovat kuormittaneet toimintaa. Hoitajat ovat kokeneet Gillien hyödylliseksi työvälineeksi, sillä se nostaa esiin asiakkaan kokonaistilanteen kannalta merkityksellisiä asioita ja tukee päätöksentekoa arjessa.

Herätteiden avulla on pystytty tarttumaan varhaisessa vaiheessa asiakkaan terveyttä uhkaaviin riskeihin. Esimerkiksi kuivumiseen viittaavien oireiden ilmetessä on voitu tehdä oikea-aikaisia toimenpiteitä, mikä on auttanut ehkäisemään tilanteen heikkenemistä. Gillien tuottamat herätteet ovat lisänneet asiakkaiden saamaa moniammatillista, terveyttä tukevaa hoitoa. Eri ammattiryhmät ovat voineet osallistua hoitoon oman asiantuntemuksensa näkökulmasta, sillä herätteet on kohdennettu tarkoituksenmukaisesti eri ammattilaisille.

Käyttöönoton alkuvaiheessa korostui kirjaamisen merkitys. Laadukas ja toimintakykyä kuvaava kirjaaminen tukee hoidon jatkuvuutta ja mahdollistaa tekoälyn tuottamien herätteiden tarkemman kohdentamisen. Gillien kokoaman tiedon avulla on ollut helpompi konkretisoida hoitajille kirjaamisen vaikutus hoidon laatuun ja vaikuttavuuteen.

Käyttäjäkyselyn tulokset

Ammattilaisille toteutettiin käyttäjäkysely, vastauksia saatiin 59 kappaletta. Vastaajia oli kaikista käyttäjäryhmistä, kuitenkin vastausmäärä jäi pieneksi. Vastaajien suhtautuminen tekoälyn käyttöön sosiaali- ja terveydenhuollossa oli pääosin myönteinen, sillä 60% suhtautui tekoälyyn joko erittäin tai melko myönteisesti. Kielteisesti suhtautuvia oli ainoastaan 5% vastaajista. Vastaajista 78% kokee Gillien tuottamaa tietoa melko tai erittäin hyödyllisenä. Gillien tuottaman tiedon luotettavuutta vastaajat arvioivat melko hyväksi (Ka. 7,3). NPS suositteluindeksi oli 19, markkinoijien osuus oli 41% vastaajista, passiivisten osuus (37%) oli lähes yhtä suuri.  Vastaajista 87% oli saanut koulutuksen Gillien käyttöön ja käytti Gillietä myös työssään, joista 56% käytti alustaa viikoittain.  Vastaajista 77% koki omaavansa riittävätaidot tekoälyjärjestelmän käyttöön. Vapaassa palautteissa nousi esille, että Gillien koetaan hyväksi lisäksi kotihoidon työssä, sillä tieto on helposti saatavilla ja mahdollistaa varhaisen puuttumisen asiakkaiden tilanteisiin. Haasteina nousi esille kirjaamisen laadun merkitys tekoälyn hyödyntämisen kannalta, sekä haasteet ajankäytön hallinnassa, sillä koettiin ettei aikaa ole Gillien käyttöön. Väärät herätteet myös koettiin kuormittaviksi. 

Vaikuttavuuden arviointi ja kehittäminen

Toimintamallin vaikuttavuutta voidaan arvioida tilastollisin menetelmin ja mittarein. Gillien käytöstä kertyy runsaasti dataa, jota voidaan hyödyntää sekä yksittäisten tiimien toiminnan arvioinnissa että hyvinvointialueen tasoisessa kehittämisessä.

Yksi keskeisistä tavoitteista on ollut kotihoidon asiakkaiden päivystyskäyntien vähentäminen. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää Gillien systemaattista ja pitkäjänteistä käyttöä sekä toimintamallien sujuvoittamista koko kotihoidon alueella, jotta vaikuttavuus voidaan osoittaa luotettavasti.

Hankkeen päättyessä Gillie jää kotihoidon työvälineeksi. Jatkossa järjestetään edelleen keskitetysti käyttäjäkoulutusta, valvotaan tiimien suoriutumista sekä tuotetaan hyvinvointialue tasoista raportointia. 

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Käyttöönoton onnistumisen tukeminen – vinkkejä ja huomioita

Verkostoidu muiden hyvinvointialueiden kanssa ja hyödynnä kokemuksia alueilta, joissa Gillien käyttöönotto on jo toteutettu. Käytännön vinkit ja opit voivat tukea oman alueen suunnittelua ja välttää yleisimpiä haasteita.

Koulutuksiin on varattava riittävästi aikaa, ja koko työyhteisö on huomioitava käyttöönoton tiedottamisessa. Käyttäjien välinen selkeä vastuunjako herätteiden kuittaamisesta on tärkeää määritellä eri ammattiryhmien kesken, jotta toiminta on sujuvaa ja johdonmukaista.

Paikan päällä toteutetut koulutukset ja alustan käytön harjoittelu osana koulutusta on koettu tehokkaaksi tavaksi edistää käyttöönottoa ja vahvistaa yksilöllistä osaamista.

Toimintamallin juurruttaminen edellyttää hyvää ymmärrystä kotihoidon prosesseista ja arjen toimintatavoista. On tärkeää varmistaa, että henkilöstöresurssit ovat riittävät herätteiden käsittelyyn – myös loma- ja sairauspoissaolojen aikana – jotta toiminnan jatkuvuus ei vaarannu.

Lisäksi on suositeltavaa mahdollistaa hoitajille erillinen työaika herätteiden käsittelyyn, jotta tekoälyn tuottama tieto voidaan hyödyntää tehokkaasti ja asiakaslähtöisesti. 

Hoitajilta vaaditaan kokonaan uudentoimintatavan omaksumista osaksi arkea, tekoälyn tuottaman tiedon tulkitsemista ja hyödyntämistä osana kokonaisvaltaista asiakastyötä. Tekoäly kokoaa tehokkaasti tietoa yhteen joka helpottaa tiedon tulkitsemista ja nopeuttaa tilanteisiin tarttumista, jotta pystymme reagoimaan ennakoivasti asiakkaan muuttuvaan terveyden tilaan, eikä vasta ongelmalähtöisesti.

 

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Etelä-Savon hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Etelä-Savon hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Etelä-Savon hyvinvointialueen kotihoito
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)