Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Toimintamallin suunnitteluvaiheessa Pirkanmaan hyvinvointialueella oli käytössä neljä eri potilastietojärjestelmää, joista yksi oli käytössä erikoissairaanhoidossa ja kolme perusterveydenhuollossa. Tieto potilastietojärjestelmien välillä liikkui puutteellisesti, eikä päivystyksen ammattilaisilla ollut toimivaa väylää välittää tietoa perusterveydenhuoltoon. Päivystyksen monikävijän tunnistaminen ei näin ollen johtanut systemaattisesti perusterveydenhuollon hoitokontaktiin, vaan se jäi potilaan oman yhteydenoton varaan.
Päivystyksen hoitohenkilöstö on aikaisemmin seulonut potilaita manuaalisesti tavoitteenaan tunnistaa joukosta monikävijät ja ohjata heitä olemaan yhteydessä perusterveydenhuoltoon. Manuaalinen seulonta on aikaa vievää, joten se toteutui pääasiassa erittäin heikosti. Automatiikkaan pohjautuvaa ratkaisua kaivattiin, jotta tunnistaminen on systemaattista eikä kuormita työntekijöitä.
Toistuvia ensihoitohälytyksiä tekeviä potilaita tunnistettiin ensihoidossa, mutta ammattilaisella ei ollut väylää välittää tietoa perusterveydenhuoltoon. Potilasta voitiin ainoastaan ohjata olemaan yhteydessä omalle sote-asemalle, jolloin yhteydenotto jäi potilaan varaan.
Sekä päivystyksessä että ensihoidossa tunnistettiin tarve ammattilaislähtöiseen yhteydenottoon, sillä potilaat eivät sanallisen ohjauksen perusteella hakeutuneet omalle sote-asemalleen. Erityisesti heikossa asemassa olevien potilaiden osalta koettiin välttämättömäksi huolehtia ammattilaislähtöisesti jatkokontakteista.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Laissa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021) velvoitetaan, että hyvinvointialue huolehtii mm. palveluja laaja-alaisesti tarvitsevien asiakasryhmien ja asiakkaiden tunnistamisesta, palvelujen yhteensovittamisesta sekä asiakasta koskevan tiedon hyödyntämisestä eri tuottajien välillä.
Pirkanmaalla on tehty selvitystyötä Tays Päivystys Acutan monikävijöiden palvelutarpeista (Järvelä 2019):
- Vain noin 10% monikävijöistä kävi myös terveyskeskuksessa.
- Monikävijöistä kaksi kolmesta oli sellaisia, että he olisivat hyötyneet ennemminkin perusterveydenhuollon avusta kuin erikoissairaanhoidosta.
Terveydenhuoltolaki velvoittaa hyvinvointialueita järjestämään ennaltaehkäiseviä sekä varhaisen tunnistamisen ja hoitoon ohjaamiseen liittyviä terveydenhuollon palveluita, joiden voidaan katsoa kuuluvan niin kutsutun ennakoivan terveydenhuollon kokonaisuuteen. Nykyisessä oikeustilassa on ollut epäselvää, miltä osin potilastietojen käsittely on mahdollista näiden terveydenhuollon palvelujen yhteydessä, sillä potilastietojen käyttöoikeussääntely edellyttää lähtökohtaisesti voimassa olevaa hoitosuhdetta.
Syksyllä 2025 on hyväksytty hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi terveydenhuoltolakia siten, että hyvinvointialueiden terveydenhuoltolain mukaisia tehtäviä täsmennetään ennakoivan terveydenhuollon mahdollistamiseksi. Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain käyttöoikeussääntelyä, jotta potilastietojen käsittely olisi mahdollista esityksessä tarkoitettujen terveydenhuoltolain mukaisten tehtävien hoitamisen yhteydessä.
Toistuvasti ensihoitohälytyksiä tai päivystyskäyntejä aiheuttavat potilaat tulee tunnistaa, jotta heidän todelliseen palvelutarpeeseensa voidaan vastata oikeilla palveluilla. Tämä on sekä potilaan, ammattilaisten että organisaation etu. Potilas saa tarvitsemansa avun ja tarpeettomat yhteydenotot vähenevät, mikä vapauttaa ammattilaisen aikaa kriittisempään työhön. Myös organisaatio hyötyy, kun resurssit kohdentuvat paremmin. Kiireetön hoitokontakti sote-asemalla virka-aikaan on edullisempaa, kuin virka-ajan ulkopuolella tehty päivystyksellinen hoito, tutkimus tai seuranta.
Kohderyhmänä ovat kaikki aikuisten päivystyksessä (Tays Acuta ja Valkeakoski) toistuvasti käyvät yli 16-vuotiaat potilaat. Päivystyksessä toistuvasti käyvistä potilaista kaikki eivät ole sellaisia, joista lähetetään yhteydenottopyyntö eteenpäin, vaan ammattilaisen tulee tunnistaa automaation tuoman herätteen perusteella potilaat, joiden hoidon suunnitelmallisuutta tai koordinointia peruspalvelussa tulisi tehostaa. Tunnistetuilta asiakkailta pyydetään palautetta päivystyskäynnin jälkeen.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Päivystyksen monikävijät sekä toistuvia ensihoitohälytyksiä tekevät halutaan tunnistaa ja ohjata hoidon tai palvelun tarvetta vastaavan hoidon piiriin. Tavoitteena on tehostaa monipalveluasiakkaiden peruspalveluita ja tarjota heille heidän tarvitsemaansa tukea ja apua. Tällä tavoin voidaan ennaltaehkäistä toistuvia päivystyskäyntejä ja tarpeettomia ensihoitohälytyksiä, ja niistä aiheutuvia kustannuksia.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Päivystyskäyntien määrä, potilasmäärä, monikävijöiden määrä sekä robotin tekemien herätteiden määrä. Päivystyksen ammattilaisten kokemukset toimintamallista. Peruspalveluihin lähetettyjen yhteydenottopyyntöjen määrä ja jakaantuminen asemittain. Monikävijäpotilaan kokemus saamastaan hoidosta tai palvelusta. Sote-asemien ammattilaisten kokemus toimintamallissa työskentelystä ja keinoista vastata tunnistettujen potilaiden hoidon tarpeeseen.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Toimintamalli koskettaa useita palvelulinjoja, joten viestintää ja uutisointia toimintamalliin liittyen on tehty laaja-alaisesti erilaisissa yhteyksissä. Intrassa on julkaistu uutinen toimintamallista, erilaisille verkostoille ja johtoryhmille on esitelty toimintamallia ja tilastoja säännöllisesti. Päivystyksen ja ensihoidon lähiesihenkilöille on lähetetty kuukausittain kooste edeltävän kuun tilastoista, huomioista ja ajankohtaisista seikoista. Yhdessä päivystyksen lähijohdon kanssa on pyritty varmistamaan, että ammattilaisilla on todellinen mahdollisuus arvioida robotin tunnistaman potilaan jatko-ohjaamisen tarve, pyytää hänen suostumus jatko-ohjaamiseen ja välittää yhteydenottopyyntö. Päivystyksen ammattilaisille on pidetty myös osastotunti tiedottaaksemme toimintamallin ajankohtaisista asioista ja jatkosuunnitelmista. Toimintamallin aiheuttamaa painetta sote-asemille on seurattu säännöllisesti.
Toimintamallissa työskenteleville on järjestetty kohdennettua koulutusta. Sairaalapalveluiden ammattilaisille on järjestetty koulutusta jatkohoitotarpeen arvioimisesta sekä yhteydenottopyynnön lähettämisestä. Koulutusta on pidetty kasvokkain, kirjallisesti sekä videotallenteena. Ensihoidon ammattilaisille räätälöitiin oma koulutuskokonaisuutensa. Sote-asemien ammattilaisia on koulutettu yhteydenottopyyntöjen käsittelyyn. Koulutus on tehty Moodle-verkkokoulutukseksi, ja siinä kuvataan toimintamallin lisäksi myös pitkäaikaissairaiden hoitamisen erityispiirteitä sote-asemien ammattilaisille. Sote-asemien yhteyshenkilöille on annettu henkilökohtaista tukea ja opastusta tarvittaessa.
Kohdennetut polut palveluihin -toimintamalli on uusi, mutta monipalveluasiakkaiden hoitaminen ei sote-asemien ammattilaisille ole kuitenkaan uutta. Toimintamallin aikana teemahaastateltiin kolmea eri sote-asemalla omahoitajana ja KOPPA-yhteyshenkilönä toimivaa hoitajaa, ja kaikki heistä kuvasivat KOPPA-potilaiden olevan samankaltainen potilasryhmä kuin monikävijät ja monipalveluasiakkaat muutoinkin. Kaikki haastatellut kokivat heillä olevan riittävästi keinoja kohderyhmän auttamiseksi ja palvelutarpeeseen vastaamiseksi, vaikka sote-asemien ammattilaisilta kerätyn Forms-palautteen osalta kokemukset vaikuttavat vaihtelevan enemmän, ja olevan sote-asemittain erilaisia.
Toimintamalli on kytketty osaksi hoidon jatkuvuusmallia, jolloin toimintamallissa tunnistettu potilas saa omatyöntekijän koordinoimaan hoitonsa kokonaisuutta. Lisäksi toimintamalliin kytkeytyy myös hyvinvointialueella käytössä oleva terveys- ja hoitosuunnitelma -toimintamalli. Sote-asemien ammattilaisille on ohjeistettu, että tunnistetuille monikävijälle laaditaan terveys- ja hoitosuunnitelma, johon kootaan potilaan hoitokokonaisuus ja kirjataan omahoidon keinot. Hyvinvointialueella on käynnissä myös Onnistu omahoitajana -koulutus, josta sote-asemien omahoitajat saavat vahvistusta omaan osaamiseensa.
