Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Ilmastonmuutos ja luontokato ovat koko ihmiskuntaa koskettava globaali ongelma. Jokaisella yksilöllä, yrityksellä ja organisaatiolla on tärkeä rooli tämän haasteen ratkaisemisessa. Tampereen seurakuntayhtymä on omalta osaltaan sitoutunut hillitsemään ilmastonmuutosta ja edistämään kestävää elämäntapaa kohti hiilineutraaliutta. Yhtymän toimintaa ohjaavat muun muassa Hiilineutraali Kirkko 2030 -strategia, ympäristödiplomi sekä ympäristökasvatussuunnitelma.
Nuorten aikuisten kokema yksinäisyys, mielenterveyshaasteiden kasvu ja yhteiskunnasta syrjään jääminen ovat ilmiöinä yleistyneet viime vuosien aikana. Mielenterveyspalvelujen jonot ovat olleet Pirkanmaalla jo vuosia liian pitkät apua tarvitseville. Opinnoista tippuminen tai niiden keskeytyminen on yleistä nuorten aikuisten keskuudessa. Myös nuoristyöttömyys on kasvussa ja opintojen jälkeen eteenpäin työelämään siirtyminen on vaikeutunut. Tampereen seurakuntayhtymän rooli nuoret aikuisten psykososiaalisen tuen tarjoajana Tampereella on ollut myös erityisessä tarkastelussa yhtymän sisäisissä toiminnoissa vuonna 2025. Myös vuonna 2024 alkanut Kotipesästä voimavaroja työelämään -hanke on haettu tukemaan nuorten aikuisten mielenterveyshaasteissa sekä siirtymisessä työhön ja koulutukseen.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Kerkkäpolku ‑projekti on vahvasti sidoksissa niihin megatrendeihin, jotka liittyvät luonnon kantokyvyn murenemiseen, hyvinvoinnin haasteisiin sekä taloudelliseen kestävyyteen.
Projektin aikana seurakuntayhtymä ja työllistetyt nuoret aikuiset ovat saaneet lisää osaamista luonnontuotealasta ja kestävästä luontosuhteesta. Työllistämällä heikossa työmarkkina-asemassa olevia nuoria aikuisia heidän hyvinvointiaan on voitu tukea monipuolisesti. Esimerkiksi maksamalla heille palkkaa, lisäämällä heidän osaamistaan, sosiaalisia kontaktejaan ja liikkumistaan luonnossa sekä vahvistamalla heidän luontosuhdettaan, voidaan nähdä olevan hyvinvointia lisääviä vaikutuksia. Seurakuntayhtymä on oppinut jaksolla hyödyntämään omistamaansa talousmetsää monipuolisesti, sekä lisäämään sosiaalista vastuullisuuttaan työllistämällä nuoria aikuisia uusiin työtehtäviin. Nuoret mahdollisuudet työllistää itse itsensä jatkossa on varmistettu jakson aikana saadulla koulutuksella sekä tarjoamalla mahdollisuus Kerääjäkortti -testin suorittamiseen, joka avulla he voivat jatkaa ammattimaisen keruutoiminnan esimerkiksi kevytyrittäjänä.
Kerkkäpolku -projektin työntekijät ovat 20-29-vuotiaita pirkanmaalaisia, jotka ovat vaikeassa työmarkkina-asemassa. Syyt vaikean työmarkkina-aseman taustalla ovat moninaisia (esim. osatyökykyisyys, kielitaito, yksinäisyys, terveys- ja mielenterveyshaasteet, jaksaminen, vähäinen työkokemus...).
Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän osatoteuttama Kotipesästä voimavaroja työelämään -hanke on työskennellyt yli vuoden ajan tukea tarvitsevien nuorten aikuisten parissa ja kerännyt tänä aikana ymmärrystä nuorten aikuisten kohtaamista haasteista työhön ja koulutukseen siirtymisestä. Neurokirjon haasteet, jaksaminen, yksinäisyys, heikot vuorovaikutustaidot ja sosiaalinen jännittäminen ovat asioita, jotka korostuvat hankkeen asiakaskunnassa. Kotipesä-hankkeessa tehtyjä havaintoja voidaan soveltaa myös Kerkkäpolku -projektin työntekijöiden asiakasymmärryksen lisäämisessä.
Asiakasymmärryksen myötä työpäivät suunniteltiin niin, että ne eivät rasita työntekijöitä liikaa. Työpäivän pituus oli 6 tuntia, johon sisältyi puolen tunnin lounastauko. Työntekijöiden ruokailut maksettiin työjakson ajalta. Työaikaan sisältyi myös kuljetukset Tampereen keskustasta keruualueille. Kuljetukset olivat työntekijöille maksuttomat. Itse työn sisältö on mietitty niin, että siihen pystyy osallistumaan myös heikommilla vuorovaikutustaidoilla ja kielitaidolla.
Luonnon hyvinvointivaikutukset olivat asia, jota jaksolle valittavien työntekijöiden kohdalla myös mietittiin. Työntekijöillä toivottiin olevan jonkinlaista kokemusta luonnossa liikkumisesta etukäteen. Toisaalta työjakson haluttiin olevan myös mahdollisuus sellaisille nuorille syventää luontosuhdettaan, joilla ei ole aiempaa kokemusta luonnossa liikkumisesta. Työntekijöiden haastattelutilanteessa korostettiin sitä, että työ toteutetaan ulkona luonnossa, jolloin esimerkiksi sääolot saattavat vaihdella paljonkin.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Kerkkäpolku -projektin toteutuminen on edellyttänyt monenlaisia resursseja onnistuakseen:
- Raha = Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän osallistuvasta budjetoinnista myönnettiin Kerkkäpolku -projektiin rahoitus, jonka avulla katettiin nuorten työntekijöiden palkat ja ateriat. Rahoitus ohjaajan palkkaan, materiaalikuluihin ja kuljetuksiin löydettiin myös seurakuntayhtymän omista varoista. Projektin materiaalihankintoja tuki taloudellisesti myös Martinus-säätiö. Rahoitusta haettiin myös muilta tahoilta tuloksetta.
- Aika = Suunnittelutyöhön kului aikaa noin kuusi kuukautta. Suunnitteluun ovat osallistuneet seurakuntayhtymästä hanketoiminnan asiantuntija, ympäristötyön asiantuntija ja Kotipesä-hankkeen hankekoordinaattori, Osuuskunta Luonto&Keruu luonnontuotealan asiantuntija sekä Metsäkeskuksen hankepäällikkö. Keruualueiden kartoitus, rahoitushakemuksen valmistelu ja hakeminen, budjetin suunnittelu, työjakson sisällön suunnittelu ja toteutus, tarvikkeiden hankkiminen, työntekijöiden löytäminen ja työsopimusten laatiminen, kyytien järjestäminen sekä tilojen varaus ovat edellyttäneet kaikilta projektiin osallistuneilta asiantuntijoilta työaikaa. Osuuskunta Luonto&Keruu:n asiantuntija palkattiin projektiin kahden viikon ajaksi ohjaamaan nuoria työntekijöitä työpäivien ajaksi. Itse työjakso kesti yhdeksän arkipäivää 6h/päivä.
- Osaaminen = Osuuskunta Luonto&Keruu:n sekä Metsäkeskuksen osaaminen luonnontuotealasta on ollut projektin toteutumisen kannalta välttämätöntä. Ilman osuuskunnan asiantuntijan ohjauskokemusta ja kykyä suunnitella keruupäivien vaiheita projektia ei olisi myöskään voinut toteuttaa. Seurakuntayhtymässä oleva osaaminen rahoituksen hakemisesta, projektin budjetin suunnittelusta sekä tieto yhtymän metsävarannoista ovat olleet tärkeässä roolissa. Seurakuntayhtymän strategian tuntemus ja projektin nivominen siihen on edesauttanut rahoituksen saamista. Myös yhtymässä oleva kokemus ja ymmärrys tukea tarvitsevien nuorten aikuisten ohjaamisesta on ollut arvokasta työjaksojen suunnittelussa ja nuorten työntekijöiden rekrytoinnissa.
- Verkostot = Ammattimaisten työntekijöiden lisäksi projektin toteutuminen on edellyttänyt laajemman osaajaverkoston kokoamista. Seurakuntayhtymän metsäasiantuntijoiden, kiinteistöjen työntekijöiden ja kuusenkerkän ostajien tunteminen on ollut tärkeää kuusenkerkän jatkojalostuksen logistisen ketjun varmistamiseksi.
Jotta toiminta voidaan juurruttaa seurakuntayhtymän perustoimintoihin, tulee taloudelliset resurssit varmistaa myös tulevaisuudessa esimerkiksi ohjaajan ja työntekijöiden palkkoihin. Myös projektin taustalla vaikuttaneiden työntekijöiden osaamista ja työaikaa tulee voida hyödyntää esimerkiksi uusien rahoituskanavien etsimiseen, jakson sisällön suunnitteluun, uusien keruualueiden löytämiseen sekä nuorten työntekijöiden valmentamiseen ja palkkaamiseen. Hyvien kumppanuussuhteiden ylläpitäminen paikallisten luonnontuotealan toimijoiden ja seurakuntayhtymän välillä on välttämätöntä projektin uusintamiseksi. Myös uusien metsänomistajien löytäminen projektin osatoteuttajiksi on tulevaisuudessa kannattavaa.
