Kansa-koulu-hankkeen Valtakunnallinen ruotsinkielinen kirjaamisasiantuntijoiden verkosto (RRP, P4, I3)

Luotu 10.04.2024
Kansa-koulu-hankkeen Valtakunnallinen ruotsinkielinen kirjaamisasiantuntijoiden verkosto (RRP, P4, I3)
Kansa-koulu-hankkeen Valtakunnallinen ruotsinkielinen kirjaamisasiantuntijoiden verkosto (RRP, P4, I3)

Tiivistelmä

Ruotsinkielinen kirjaamisasiantuntijoiden verkosto on vastannut ruotsinkielisten tarpeeseen keskustella sosiaalihuollon tiedonhallinnasta ja kirjaamisesta sekä verkostoitua omalla äidinkielellä. Verkosto on tuonut yhteen ruotsinkieliset kirjaamisasiantuntijat ja kirjaamiskoordinaattorit ympäri Suomen sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta mahdollistaen vertaistuen sekä hyvien käytäntöjen jakamisen osallistujien kesken. Verkosto on tarjonnut myös ajankohtaista tietoa kirjaamisesta ja tiedonhallinnasta ruotsiksi. 

Ruotsinkielinen kirjaamisasiantuntijoiden verkosto on kokoontunut kaksi kertaa Kansa-koulu 5 -hankkeen aikana. Verkostossa on ollut osallistujia lähes kaikilta kaksikielisiltä hyvinvointialueilta. Lisäksi osallistujia on ollut yksityiseltä sektorilta sekä oppilaitoksista. Osallistujia kahdessa verkostotapaamisessa on ollut yhteensä 45. 

Kohderyhmä

Ammattilaiset

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Kansa-koulu 5 -hankkeen ruotsinkielisestä toiminnasta kertova blogikirjoitus

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Ruotsinkielinen kirjaamisasiantuntijoiden verkosto on toiminut osana Kansa-koulu 5 -hanketta ja vastannut ruotsinkielisten tarpeeseen keskustella sosiaalihuollon tiedonhallinnasta ja kirjaamisesta sekä verkostoitua omalla äidinkielellä. Verkosto on kokoontunut kaksi kertaa hankkeen aikana. Verkostossa on ollut osallistujia lähes kaikilta kaksikielisiltä hyvinvointialueilta. Lisäksi osallistujia on ollut yksityiseltä sektorilta sekä oppilaitoksista. Osallistujia kahdessa verkostotapaamisessa on ollut yhteensä 45. 

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Verkosto on tukenut ruotsinkielisiä kirjaamisasiantuntijoita, jotka toimivat hyvinvointialueilla ja yksityisellä sektorilla. Hyvinvointialueet ovat aloittaneet toimintansa hankkeen alkaessa 1.1.2023. Hyvinvointialueista 7 on kaksikielisiä Helsingin kaupungin lisäksi. Ahvenanmaa on kokonaan ruotsinkielinen. Kaksikielisillä alueilla löytyy hyvinkin ruotsinkielisiä kuntia ja organisaatioita, joissa osa henkilöstöstä ei pysty lainkaan hyödyntämään suomenkielistä materiaalia eikä osallistumaan keskusteluihin suomeksi. 

Ruotsinkielisen verkoston tavoitteena on ollut koota kaikki Kansa-koulu-hankkeen valmentamat ruotsinkieliset kirjaamisasiantuntijat ympäri Suomen sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta keskustelemaan sosiaalihuollon tiedonhallinnasta ja kirjaamisesta ruotsiksi sekä saamaan ajankohtaista tietoa kirjaamisesta ruotsiksi. Verkosto on myös mahdollistanut vertaistuen sekä hyvien käytäntöjen jakamisen osallistujien kesken. 

Ruotsinkielinen verkosto on suunnattu Kansa-koulu-hankkeen valmentamille ruotsinkielisille sosiaalihuollon kirjaamisasiantuntijoille sekä kirjaamiskoordinaattoreille. Verkosto on valtakunnallinen, ja sen kohderyhmään ovat kuuluneet niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla kaksikielisissä organisaatioissa työskentelevät.

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Ruotsinkielisen kirjaamisasiantuntijoiden verkoston toteuttaminen edellyttää ruotsinkielisen koordinoivan tahon, jonka henkilöstöllä tulee olla substanssiosaamista sosiaalihuollon tiedonhallinnasta ja kirjaamisesta. 

Toimintamallin ydinsisältö

Ruotsinkielinen kirjaamisasiantuntijoiden verkosto on vastannut ruotsinkielisten tarpeeseen keskustella sosiaalihuollon tiedonhallinnasta ja kirjaamisesta sekä verkostoitua omalla äidinkielellä. Verkosto on tuonut yhteen ruotsinkieliset kirjaamisasiantuntijat ja kirjaamiskoordinaattorit ympäri Suomen sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta mahdollistaen vertaistuen sekä hyvien käytäntöjen jakamisen osallistujien kesken. Verkosto on tarjonnut myös ajankohtaista tietoa kirjaamisesta ja tiedonhallinnasta ruotsiksi. 

Ruotsinkielinen kirjaamisasiantuntijoiden verkosto on kokoontunut kaksi kertaa Kansa-koulu 5 -hankkeen aikana. Verkostossa on ollut osallistujia lähes kaikilta kaksikielisiltä hyvinvointialueilta. Lisäksi osallistujia on ollut yksityiseltä sektorilta sekä oppilaitoksista. Osallistujia kahdessa verkostotapaamisessa on ollut yhteensä 45. 

Toimintamallin aikaansaama muutos

Ruotsinkielistä kirjaamisasiantuntijoiden verkostoa arvioitiin osallistujilta saadun palautteen perusteella.  Osallistujat toivat esille, että tällä hetkellä iso osa kirjaamisen kehittämisestä tapahtuu suomeksi. On kuitenkin tarve saada ruotsinkielistä, ajankohtaista tietoa koordinoidusti, sillä kaikkien kielitaito ei riitä suomenkielisen tiedon omaksumiseen. Verkosto on vastannut tähän tarpeeseen.

Verkoston tarjoama mahdollisuus keskustella ja vaihtaa kokemuksia kirjaamisesta ruotsiksi on koettu tärkeäksi. Lisäksi verkosto on tarjonnut matalan kynnyksen areenan esittää kysymyksiä kirjaamisesta omalla äidinkielellä. 

Osallistujat ovat tuoneet esille tarvetta jatkaa verkoston toimintaa myös Kansa-koulu 5 -hankkeen jälkeen. 

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Ruotsinkielisen kirjaamisasiantuntijoiden verkoston tyyppinen konsepti on hyödynnettävissä moniin erilaisiin foorumeihin ja eri sektoreille, joissa kohderyhmä halutaan tavoittaa nopeasti ja laaja-alaisesti. Etäyhteyksiä hyödyntävä toimintamalli toimii hyvin, koska se on toteutettavissa paikasta riippumatta isommallekin kohderyhmälle.   

Ruotsinkielinen kirjaamisasiantuntijoiden verkosto edellyttää riittävästi henkilöstöresursseja ja toiminnan edellyttämää osaamista. Fasilitaattoreilla tulee olla vahvat ruotsin kielen taidot sekä substanssiosaamista sosiaalihuollon tiedonhallinnasta ja kirjaamisesta. Toiminnan ylläpitämiseksi tulee olla kykyä muuttaa toimintaa saadun palautteen perusteella nopeastikin tarvittavaan suuntaan.

Ylipäätään ruotsinkielisten huomioinnissa on tärkeää muistaa:

  • Suomessa on monia sosiaalialalla työskenteleviä ammattilaisia, jotka eivät osaa tai joilla on suuria vaikeuksia omaksua tietoa suomeksi ja osallistua keskusteluihin suomeksi. Tällaisia henkilöitä on maantieteellisesti koko ruotsinkielisessä Suomessa, myös vahvasti kaksikielisillä alueilla. 
  • Ei riitä, että kysymyksiä voi esittää etukäteen ruotsiksi, jos vastaukset annetaan suomeksi. Tarvitaan nimenomaan ruotsinkielisille asiantuntijoille kohdennettuja ruotsinkielisiä tilaisuuksia tiedon jakamista ja keskusteluita varten. 
  • Ei ole hyväksyttävää, että ruotsinkielisiä käännöksiä suomenkielisistä materiaaleista pitää odottaa jopa puoli vuotta. Käännöstyössä on myös varmistettava, että ruotsinkielinen teksti on sisällön ja termien kannalta oikeaa ja ymmärrettävää, mitä ei välttämättä voi taata ilman kääntäjän syvällistä tietämystä aiheesta. Tällä hetkellä viranomaistekstejä pitäisi tulkita lukemalla samanaikaisesti suomen- ja ruotsinkielisiä asiakirjoja. Tämä on mahdollista vain niille, joilla on riittävän vahva suomen kielen taito. 
  • Ruotsinkieliset ammattilaiset eivät välttämättä saa tarvitsemaansa tietoa ja kollegiaalista tukea kirjaamisen ja tiedonhallinnan kysymyksissä omassa organisaatiossa. Tästä syystä tarvitaan kansallinen ruotsinkielinen verkosto näiden kysymysten ympärille.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
Kymenlaakson hyvinvointialue
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
Pohjanmaan hyvinvointialue
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Varsinais-Suomen hyvinvointialue
Ahvenanmaa
Helsinki
Kehittäjäorganisaatiot
Varsinais-Suomen hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Valtakunnallinen, erityisesti kaikki kaksikieliset hyvinvointialueet, Helsinki ja Ahvenanmaa.
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)